Pyhan Katariinan ortodoksinen luostari eli Siinain luostari sijaitsee Siinailla luoksepaasemattoman rotkon suulla, Siinainvuoren juurella. Munkit ovat kilvoitelleet paikalla jo 1 700 vuotta, joten luostaria pidetaan vanhimpana, jatkuvasti asuttuna olleena kristillisena luostarina . Luostari on Siinain autonomisen ortodoksisen kirkon keskuspaikka ja luostarin igumeni on Siinain kirkon paamies. Luostari on UNESCOn maailmanperintoluettelossa .

Konstantinus Suuren aiti pyha Helena vieraili Siinailla katsomassa Mooseksen palavaa pensasta vuonna 327 etsiessaan Raamatun kertomusten paikkoja. Han kohtasi luolissa, kojuissa ja taivasalla asuvia yksittaisia erakkoja ja rakennutti heille vuonna 330 Pyhan Neitsyt Marian kappelin seka puolustustornin pakopaikaksi rosvoilta. ^[2]

Vihamieliset paimentolaisheimot vainosivat kuitenkin erakkoja ja pyhiinvaeltajia ja tasta syysta Keisari Justinianus I :sen kaskysta rakennettiin vuosien 527 ja 565 valisena aikana muurit seka suuri kolmilaivainen basilika, Kristuksen kirkastumisen kirkko (40 × 19.2 m). Muurit sulkivat sisaansa Pyha Helenan rakennuttaman kappelin, joka jai kryptaksi itapaadyssa sijaitsevan apsiksen alle. Mooseksen palava pensas kasvaa edelleen apsiksen itaisen paatyseinan takana. ^[3] Luostari on kolmen maailmanuskonnon pyha paikka ? juutalaisuuden , kristinuskon ja islamin .

Luostarin nykyinen nimi tuli kayttoon noin 900?1000-luvulla ja vakiintui kayttoon noin 1400-luvulla. Aikaisemmin luostari tunnettiin Kristuksen kirkastuksen luostarina seka Pyhan Neitsyen luostarina tai Mooseksen palavan pensaan luostarina seka Mooseksen laintaulujen vuoren luostarina . ^[4]

Alue yhdistetaan Pyhaan Katariinaan , jonka maallisten jaannosten kerrotaan perimatiedon mukaan loytyneen laheisen vuoren huipulta sen jalkeen, kun eras munkki oli unessa saanut tiedon, etta enkelit olivat kuljettaneet luut vuorelle Aleksandriasta. ^[5] Tama tapahtui 800-luvulla, viisisataa vuotta Katariinan kuoleman jalkeen. Pyhimyksen marttyyrikertomus tuli niin laajalti tunnetuksi, etta Siinain munkit paattivat tuoda pyhainjaannokset vuoren huipulta luostariin. Luostarin nimi muutettiin Pyhan Neitsyen luostarista Pyhan Katariinan luostariksi. Luostarin Jeesuksen kirkastumisen kirkossa ovat Pyhan Katariinan reliikit, paakallo ja vasen kasi, joilla uskotaan olevan parantava voima. Maineen vuoksi luostarista tuli pyhiinvaeltajien suosikkipaikka.

Luostarin hallussa olevan dokumentin, jonka vaitetaan olevan henkilokohtaisesti Muhammadin allekirjoittama, mukaan Muhammad antoi suojelunsa luostarille, kun se myonsi hanelle poliittisen turvapaikan. Muslimeille Siinain vuori on pyha paikka, silla heidan uskomuksensa mukaan Muhammadin ratsu Boraq nousi taivaaseen juuri saman vuoren rinnetta pitkin. Vuonna 1381 rakennettiin ortodoksiluostarin muurien sisalle valko minareettinen moskeija , joka on tanakin paivana ymparilla asuvien beduiinien seka luostarin muslimityontekijoiden kaytossa. ^[6] Beduiineilla on luostarissa omat tehtavansa, he toimivat luostarin vartijoina seka apulaisina eri tehtavissa. ^[7]

Monet yksittaiset eristaytyneet kristilliset saarekkeet tuhottiin 600-luvulla ja vain linnoitettu Pyhan Katariinan luostari sailyi. Luostaria ymparoi edelleen massiivinen muuri. Aina 1900-lukuun saakka luostariin paasi vain ovesta, joka sijaitsi korkealla ulkomuurissa. Ristiretkien aikana 1099?1270 ristiretkilaisten lasnaolo Siinailla lisasi eurooppalaisten kristittyjen kiinnostusta tehda pyhiinvaellusmatka Siinaille.

Siinain Pyhan Katariinan luostari on kreikkalais-ortodoksinen luostari, toisin kuin Egyptin useimmat luostarit, jotka kuuluvat koptilais-ortodoksiseen kirkkoon. Luostari muodostaa maailman pienimman kristillisen kirkkokunnan, joka on taysin itsenainen eika nain ollen ole riippuvainen muista ortodoksisista kirkkokunnista. Sen johdossa on neljan arkkimandriitan synodin valitsema luostarin johtaja eli igumeni , joka on samalla Siinain vuoren arkkipiispa . Han edustaa kirkkoaan idan kirkkojen kirkolliskokouksissa. Arkkipiispan nimityksen vahvistaa Jerusalemin patriarkka . ^[8]

Luostarin kirjastossa sailytetaan maailman toiseksi suurinta kokoelmaa varhaisia koodekseja ja kasikirjoituksia heti Vatikaanin kirjaston jalkeen. Kasikirjoituskokoelmaa on luetteloitu ja jarjestelty 1880-luvulta lahtien. ^[9]

Rakennuskokonaisuudessa on myos korvaamatonta taidetta: mosaiikkeja , kreikkalaisia ja venalaisia ikoneita , vahamaalauksia , pappien koriste-esineita ja pyhainjaannoslippaita. Luostarin hallussa oleva ikonikokoelma on maailman tarkein yksittainen ikonikokoelma, joukossa on yli 2 000 ikonia. Merkittavimmat naista ovat maailman vanhimpien joukkoon kuuluvat ikonit 400- ja 500-luvulta. Luostarissa on myos vanhin ikoni, jossa on kaytetty aihetta Vanhasta testamentista .

Siinain Pyhan Katariinan luostari on ollut Unescon suojelukohteiden listalla 28.6.2002 lahtien. Luostarin lisaksi alueen ilmasto ja maisema, flora ja fauna ja jopa kivet ja hiekkakin ovat ainutlaatuisia. ^[10] Suojelukohteena onkin luostarin lisaksi myos sita ymparoiva luonto, 601 neliokilometria.

• 
  Pyha Pietari -ikoni, 500-luku
• 
  Pyha Neitsyt Maria ja Lapsi (Tiennayttaja) -ikoni, ymparilla pyhat George ja Theodore seka enkelit, 500-luku
• 
  Kristuksen ristiinnaulitseminen -ikoni, 1200-luku
• 
  Pyhat ovet, joissa Marian ilmestys , todennakoisesti siinailainen ikoni, 1200-luku
• 
  Kristuksen Kirkastuminen , siinailainen ikoni, 1100-luku
• 
  Pyhan Johannes Klimakoksen taivaalliset tikkaat , konstantinopolilainen tai siinailainen ikoni, 1100-luvun loppupuoli
• 
  Neitsyt Maria ja Lapsi , siinailainen ikoni, 1200-luku
• 
  Pyha Arkkienkeli Mikael , bysanttilainen ikoni, 1200-luku

Vuoden 1956 sodan jalkiselvittelyissa suomalaiset osallistuivat ensimmaisen kerran YK:n rauhanturvatehtaviin. Tassa yhteydessa suomalaiset rauhanturvaajat siirtyivat luostarin laheisyyteen kevaalla 1956 osana YK:n kaynnistamaa UNEF -operaatiota. ^[11]

• Codex Sinaiticus

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pyhan Katariinan luostari .

• Ortodoksi.net
• Luostarin viralliset sivut (kreikaksi) (englanniksi) (arabiaksi)
• Artikkeli luostarista OrthodoxWikissa (englanniksi)
• Pyhan Katariinan luostari UNESCOn sivuilla (englanniksi) (ranskaksi)