Purppura on punertava violetti tai sinertava punainen vari . ^[1] Sanan kayttoalue tai vastine eri kielissa ei ole yhta vakiintunut kuin muiden tavallisimpien varinnimien, mika toisinaan aiheuttaa sekaannuksia.

Purppura nahdaan, kun silman punaiselle (R) ja siniselle (B) valolle herkat tappisolut ovat aktiivisia. Purppura tai tarkemmin sanottuna sen magentaksi nimitetty savy on vihrean (G) vastavari .

Nykyaikana purppuran savy magenta on syaanin ja keltaisen ohella yksi painovarien paavareista (C M YK). Esimerkiksi varillisessa mustesuihkukirjoittimessa kaytetaan naita vareja. ^[2] Magentan nimi juontuu Italiassa vuonna 1859 kaydysta Magentan taistelusta , joka kaytiin samoihin aikoihin kuin kyseinen variaine kehitettiin.

Muinaisessa Foinikiassa alettiin valmistaa purppurakotiloista purppuraa noin vuonna 1500 eaa. Tarkein valmistuspaikka oli Tyros . Koska purppuran valmistus oli erittain tyolasta ja kallista, silla varjatyt vaatteet olivat ylellisyytta. ^[3] Purppuranvarista kangasta ja viittaa on kaytetty loiston ja vallan symbolina. ^[4] Purppuraviittaan ovat valtansa symbolina pukeutuneet muun muassa Rooman keisarit , myohempien aikojen eurooppalaiset monarkit seka katolisen kirkon kardinaalit . Bysantin valtakunnassa vain keisarillinen hovi sai kayttaa purppuralla varjattyja kankaita.

Purppura on jossain maarin vakiintunut yhdeksi (lippu)heraldisista vareista.

Englantilainen kemisti William Henry Perkin yritti vuonna 1856 valmistaa malarialaakkeena kaytettya kiniinia synteettisesti aniliinista , mutta koe epaonnistui. Perkin tutki tekemaansa mustaa massaa ja huomasi sen muuttuvan purppuran variseksi laitettuaan siihen denaturoitua etanolia . Hanen kokeiltuaan sita silkkiin kangas muuttui kirkkaan violetiksi. Han oli tullut 18-vuotiaana keksineeksi ensimmaisen keinotekoisen variaineen mauveiinin . Keksinto romahdutti purppurakankaan arvon, ja se lakkasi olemasta harvinainen ylellisyystuote.

• Fuksianpunainen

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Purppura Wikimedia Commonsissa