Puoliaavikko on alue, joka on hieman kosteampi kuin aavikko . Kuitenkin puoliaavikolla kasvillisuus on hyvin harvaa. Aavikoksi alue maaritellaan yleensa vuotuisen sademaaran alittaessa 250 mm ja puoliaavikon sademaara on hieman enemman. ^[1] Puoliaavikko on alue, jossa autiolla alueella on kasvillisuuslaikkia. ^[2] Enimmakseen autiolla maalla kasvaa ruohoa, piikkipensaita, muita pensaita, mehikasveja tai muuta kuivuutta sietavaa kasvillisuutta. Tyypillinen puoliaavikon kasvi on tamariskipensas . Puoliaavikolla kasvaa usein myos suolaa sietavaa kasvillisuutta, esimerkiksi marunaa. Puoliaavikkoa on laajalti esimerkiksi Gobissa , Mongoliassa ja Yhdysvaltain etela- ja lounaisosissa muun muassa Phoenixin ja Tusconin seuduilla Arizonassa . Yhdysvaltain etelaosoien puoliaavikolla kasvaa vastoin yleista mielikuvaa melko runsaasti puita niilla alueilla joilla on ylimaaraista vetta, muun muassa akaasiaa ja pensasmaisia meskiteja . Yhdysvaltain etelaosien puoliaavikko tuottaa biomassaa 100-500 kg/ha/v ja on arka ylilaiduntamiselle. ^[3] Puoliaavikolla on liian kuivaa yhtenaiselle kasvillisuudelle. Lauhkella alueella on kuuma kesa ja kylma talvi. Puoliaavikolla kasvaa esimerkiksi dyynien laella pensaita. Sadetta on vahemman kuin arolla. Eras maaritelma puoliaavikolle on 200-300 mm:n sademaara. ^lahde? Sademaara Azerbai?anin puoliaavikolla Gobustanissa 150-200 mm, Libyassa 160-300 mm ja itaisella Snake River -joen tasangolla Yhdysvalloissa 221 mm. ^lahde?

Pensasaavikko (tai kuiva pensasto) on aavikkoa, ei aroa, sademaara voi olla alle 100 mm. Yksittaisia kasveja kasvaa siella taalla. Se voi olla erittain kuivaa. Suurin osa Saharasta luokitellaan pensasaavikoksi, ^lahde? mutta Saharassa on laajoja kasvittomia, aarimmaisen kuivia alueita.