Progress

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kasittelee satelliittia. Sanalla Progress on myos muita merkityksia .
Progress M1-10 irrottautumassa Kansainvalisesta avaruusasemasta 4.9.2003 [1]

Progress ( ven. Прогресс , edistys) on venalainen avaruusalus. Se on kertakayttoinen, miehitettyja avaruuslentoja tukeva rahtialus, joka laukaistaan Sojuz-kantoraketilla Baikonurista Kazakstanista. Vuoteen 2015 mennessa yli 140 alusta on laukaistu. Naista kaksi epaonnistui kokonaan ja kaksi osittain.

Progress on versio Sojuz-avaruusaluksesta , joka kehitettiin 1970-luvun alkupuolella neuvostoliittolaisen OKB -1-suunnittelutoimiston (nykyinen RKK Energija ) Saljut -avaruusasemien kayttoon. 1986?2000 se huolsi Mir-avaruusasemaa. 1990-luvun jalkipuolelta alkaen venalaiset ovat huoltaneet sen avulla ISS - avaruusasemaa .

Rakenne ja toiminta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Progress koostuu kolmesta moduulista, jotka on muunnettu Sojuz-avaruusaluksesta. Edessa sijaitseva pyoreahko paineistettu moduuli on rahtiosio Progress GO (Gruzovoi otsek), jossa on ilmalukko. Keskella sijaitseva ajoainemoduuli Progress OKD (Otsek komponentov dozapravki) ja huoltomoduuli Progress PAO (Priborno-agregatnyi otsek) muodostavat lopun aluksesta.

Alkuperainen Progress vei rahtia avaruusasemille ja se pudotettiin roskilla taytettyna alas, jolloin se paloi ilmakehassa. Siihen lisattiin Mirin aikana paluukapseli VBK- Raduga (VBK = Vozbra?t?aemaja ballistit?eskaja kapsula), jolla voitiin palauttaa maahan 150 kg hyotykuorma.

Progress pystyy navigoimaan avaruusasemalle ja telakoitumaan siihen itsenaisesti. Kuitenkin aluksen ollessa alle 150 metrin paassa avaruusasemasta lennonjohto Moskovan lahella ja ISS:n miehisto tarkkailevat lahestymista ja telakointia.

Progress telakoi tavallisesti Zvezda -moduuliin, mutta se voi telakoida myos Pirs -moduuliin.

1970-luvun puolivalissa kehitettiin Sojuz 7K-T -alus eli ensimmainen Progress. Se lensi ensi kerran 20. tammikuuta 1978 avaruusasema Saljut 6 :lle.

1980-luvulla kehitettiin Progress M -versio, joka perustui Sojuz T -avaruusalukseen. Sita kaytettiin ensi kerran vuonna 1989 lennolla Mir-avaruusasemalle. Vuonna 2000 kehitettiin Progress M1 -versio, joka kuljettaa enemman ajoainetta mutta vahemman muuta rahtia. Sita kaytettiin ISS-aseman energiahuoltoon. Molemmat versiot M ja M1 ovat kaytossa.

  • Pituus 7,48 m
  • Halkaisija 2,72 m
  • Massa 7 020 kg
  • Hyotykuorma 2 315 kg, josta ajoainetta 975 kg
  • Ensilento 20. tammikuuta 1978
  • Viimeinen lento 5. toukokuuta 1990
  • Lentojen maara: 42
  • Energiahuolto: akut
Progress M
  • Pituus 7,23 m
  • Halkaisija 2,72 m
  • Massa 7 450 kg
  • Hyotykuorma 2 350 kg, josta ajoainetta 1 200 kg
  • Ensilento 23. elokuuta 1989 (Progress M1 Mirille)
  • Energiahuolto: aurinkopaneelit ja akut
  • Pituus 7,2 m
  • Halkaisija 2,72 m
  • Massa 7 150 kg
  • Hyotykuorma 2 230 kg
    • ajoainetta 1 950 kg, josta enintaan 850 kg ISS:aan tankattavaa ajoainetta, mutta Progressin telakoituessa siina on tyypillisesti 250 kg omaa ajoainetta jaljella, jota voidaan kayttaa avaruusaseman tarpeisiin
    • paineistetussa rahtitilassa kuljetettavan rahdin suurin maara 1800 kg
    • rahtitilan tilavuus 6,6 kuutiometria
    • suurin kuljetettava vesimaara 420 kg
    • suurin kuljetettava ilma/happimaara 50 kg
    • alus voi kuljettaa avaruusasemalta Maan ilmakehassa poltettavaksi 1600 kg jatetta, josta 400 kg voi olla nestemaisessa muodossa
  • Ensilento 1. helmikuuta 2000 Progress M1-1 -lento Mir -avaruusasemalle
  • Energiahuolto: aurinkopaneelit ja akut

Joitakin laukaisuja selvenna

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Progress M-60 telakoitumisessa ISS-avaruusasemaan (2007)
  • 23.8.1989 Progress M-1 Mir-avaruusasemalle.
  • 20.12.1989 Progress M-2 Mir-avaruusasemalle
  • 28.2.1990 Progress M-3 Mir-avaruusasemalle.
  • 15.8.1990 Progress M-4 Mir-avaruusasemalle.
  • 27.9.1990 Progress M-5 Mir-avaruusasemalle.
  • 27.9.1990 VBK Raduga=? Mir-avaruusasemalle.
  • 1. helmikuuta 2000 Progress M1-1-alustyypin ensilento Mir -avaruusasemalle
  • 25.4.2001 Progress M1-2-lento Mir-avaruusasemalle
  • 6.8.2000 Progress M1-3-lento ISS:lle.
  • 16.11.2000 Progress M1-4 ISS:le
  • 24.1.2001 Progress M1-5 Mir-avaruusasemalle. Tama lento liittyi Mir-aseman pudotukseen Tyyneenmereen.
  • 20.5.2001 Progress M1-6 ISS:lle
  • 26.1.2001 Progress M1-7 ISS:lle.
  • 21.3.2002 Progress M1-8 ISS:lle
  • 25.9.2002 Progress M1-9 ISS:lle.
  • 8.6.2003 Progress M1-10 ISS:lle.
  • 29.1.2004 Progress M1-11 ISS:lle. [1]
  • 5. helmikuuta 2008 huoltolento ISS-avaruusasemalle
  • 25. heinakuuta 2009 Progress M-lento ISS-avaruusasemalle

Epaonnistuneet laukaisut

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Osittain epaonnistuneet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Progress M-24 laukaistiin 25. elokuuta 1994 Mir-asemalle. Kaksi ensimmaista telakoitumisyritysta epaonnistui ja toisella alus tormasi asemaan. Kolmas yritys tehtiin manuaalisesti ja avaruuslentaja Juri Malent?enko onnistui siina.
  • Progress M-34 laukaistiin 6.4.1997 Mir-asemalle. Ensimmaisen telakoituminen irtaantuminen onnistuivat. Alus yritettiin telakoida uudelleen mutta talla kertaa manuaalisesti ja testaussyista. Vasili Tsiblijevin ohjaama alus kuitenkin tormasi asemaan ja vaurioitti sita, eika telakoitumista saatu suoritettua.

Kokonaan epaonnistuneet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Progress M-12M laukaistiin 24.8.2011 ISS-asemalle. Sojuz-U -kantoraketin kolmannen vaiheen vikaannuttua alus ei saavuttanut kiertorataa ja se putosi Venajan maa-alueelle.
  • Progress M-27M laukaistiin 28.4.2015 ISS-asemalle. Heti laukaisun alkuvaiheessa aluksessa havaittiin vika ja sen hallinta menetettiin. Alus putosi etelaiseen Tyyneenmereen 8.5.; sattumalta alueelle, johon myos hallitut pudotukset tehdaan. [2]

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]