Preussin herttuakunta
(
saks.
Herzogtum Preußen
,
puol.
Prusy Ksi???ce
) oli
uskonpuhdistuksen
seurauksena perustettu herttuakunta itaisen
Preussin
alueella vuosina 1525?1701. Se sai alkunsa, kun
Saksalaisen ritarikunnan
suurmestari
Albrekt Brandenburgilainen
vuonna 1525 kaantyi
luterilaisuuteen
, minka jalkeen han teki lopun ritarikunnan valtiosta ja julistautui Preussin herttuaksi.
[1]
Herttuakunta kuului alkujaan
Puolan kuninkaan
laanitykseen
.
Hohenzollern
-suvun
brandenburgilaisten
vaaliruhtinaiden
haara peri sen vuonna 1618, jolloin muodostui
Brandenburgin-Preussin
personaaliunioni
.
Fredrik Vilhelm
, Brandenburgin
Suuri vaaliruhtinas
, irrotti Preussin Puolan kuninkaan alaisuudesta
Wehlaun sopimuksella
vuonna 1657 ? herttuakunnan itsenaisyys vahvistettiin
Olivan rauhassa
vuonna 1660, joka paatti
Pohjan sodan
Brandenburgin osalta. Herttuakunta muuttui
Preussin kuningaskunnaksi
vuonna 1701, jolloin vaaliruhtinas Fredrik III kruunasi itsensa kuningas
Fredrik I:ksi
Konigsbergissa
.
Puolan ensimmaisen jaon
jalkeen herttuakunnan aluetta alettiin kutsua
Fredrik Suuren
kaskysta
Ita-Preussiksi
erotukseksi
Lansi-Preussin
provinssista, joka muodostettiin Puolalta
otetuista
alueista (
Ermland
liitettiin Ita-Preussiin). Provinssit yhdistettiin ensin personaaliunionina vuonna 1824 ja lopulta kokonaan vuonna 1829
Preussin provinssiksi
, mutta erotettiin uudelleen vuonna 1878. Ita-Preussi oli
Saksan yhdistymisen
jalkeen maan itaisin maa-alue vuosina 1871?1945.
Preussia hallitsivat herttuoina:
- Albrekt
(1490?1568), hallitsi 1525?1568
- Albrekt Fredrik
(1553?1618), hallitsi muodollisesti 1568?1618, mutta hanen hallitsijakautensa loppupuolella sijaishallitsijoina toimivat:
- Juhana Sigismund (1572?1619), hallitsi muodollisestikin Preussin herttuana 1618?1619
- Yrjo Vilhelm
(1595?1640), hallitsi 1619?1640
- Fredrik Vilhelm
(1620?1688), hallitsi 1640?1688
- Fredrik III
(1657?1713), hallitsi herttuana 1688?1701, myohemmin
Preussin kuninkaana
nimella
Fredrik I
.
Juhana Sigismund ja hanen seuraajansa Fredrik III:een saakka olivat samalla myos
Brandenburgin vaaliruhtinaita
.
- ↑
Kari, Risto: ”Saksalainen ritarikunta”,
Historian ABC: Kaikkien aikojen valtiot, 5. osa (Rooma?Tylos)
, s. 149. Tammi, 2002.
ISBN 951-31-1097-4
.
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.