Tama artikkeli kertoo 1940-luvun komediaohjaajasta. 1950-luvulla aloittaneesta ohjaajasta katso
John Sturges
.
Preston Sturges
[?st?ːrd??s]
[1]
(
29. elokuuta
1898
Chicago
?
6. elokuuta
1959
New York
)
[2]
oli
yhdysvaltalainen
naytelmakirjailija, josta tuli Hollywoodin ensimmainen omia tekstejaan ohjaava elokuvakasikirjoittaja. Han sai
parhaan alkuperaiskasikirjoituksen Oscarin
vuoden 1940 elokuvasta
The Great McGinty
, jonka han myos ohjasi. Hanen muita elokuviaan ovat
Nauru kahleitten takana
(Sullivan’s Travels, 1941) ja
Hullujen paratiisi
(The Palm Beach Story, 1942).
Preston Sturges vei 1930-luvun
screwballkomedian
uudelle tasolle, jossa luonteva ja realistinen dialogi yhdistyy usein mita erikoisempiin tilanteisiin. Esimerkiksi
elokuvassa
Nainen Eeva
(1941)
Henry Fondan
ja
Barbara Stanwyckin
romanttista kohtausta hairitsee paataan valiin tunkeva hevonen. Sturgesin katsotaan nykyisin antaneen vaikutteita muun muassa
Joel ja Ethan Coenille
,
Woody Allenille
ja
Robert Zemeckisille
. Sturgesia pidetaan myos ensimmaisena Hollywoodin kasikirjoittajana, joka onnistuneesti siirtyi myos ohjaamaan omia tekstejaan.
Vuonna 2017
BBC:n
aanestyksessa 253 eri puolilta maailmaa olevaa elokuvakriitikkoa sijoitti 100 kaikkien aikojen parhaan komedian listalle kolme Sturgesin komediaa: elokuvan
Nainen Eeva
sijalle 19,
Naurun kahleitten takana
sijalle 37 ja
Hullujen paratiisin
sijalle 75.
[3]
Sturgesin kasvuymparistoa kuvataan yhta rajuksi ja erikoiseksi kuin hanen elokuviaan. Hanen aitinsa Mary Estelle Dempsey oli Kanadan
Quebecissa
syntynyt irlantilaisen merimiehen tytar, joka vaitti polveutuvansa Italian renessanssiaatelista. Han avioitui Edmund C. Bidenin kanssa, ja he saivat pojan nimelta Edmund Preston Biden vuonna 1898. He erosivat, ja pian aiti nai Chicagossa toimineen pankkiirin Solomon Sturgesin, joka adoptoi kolmivuotiaan pojan ja antoi talle uuden nimen Preston Sturges. Sekaan avioliitto ei kestanyt, mutta Solomon Sturges jatkoi ex-vaimonsa ja taman pojan rahallista tukemista viela avioeron jalkeenkin. Poika asui aluksi osan aikaa Chicagossa isansa kanssa, mutta vahitellen yha enemman Euroopassa aitinsa kanssa. Preston Sturges kavi sisaoppilaitosta Pariisissa,
Normandiassa
ja Sveitsin
Lausannessa
.
[4]
[2]
Sturgesin aiti avioitui Euroopassa kolmannen kerran ja perusti Pariisiin menestyvan kauneussalongin nimelta Maison Desti. Ensimmaisen maailmansodan puhjetessa aiti vei teini-ikaisen poikansa Pariisista turvaan New Yorkiin, jossa poika avusti aidin ystavaa, tanssija
Isadora Duncania
ja yritti hoitaa aitinsa kauneusbisneksen sikalaista haaraa huonolla menestyksella. Sturges oppi lentajaksi sotilaspalveluksessa, mutta sota paattyi ennen kuin han joutui taisteluihin.
[2]
[4]
Sodan jalkeen Sturges kokeili onneaan iskelmien sanoittajana, muttei saanut tekeleitaan kaupaksi
Tin Pan Alleyn
musiikkikustantajille. Han teki hyvat naimakaupat parinkin perijattaren kanssa ja paatti ryhtya naytelmakirjailijaksi vaitettyaan eraalle naisystavalle, nayttelijalle, osaavansa kirjoittaa paremmin kuin tama. Sturgesin ensimmainen menestysta saanut teatterinaytelma oli
Strictly Dishonorable
vuonna 1929.
[4]
[2]
Sturges siirtyi yha paremmin palkatuksi kasikirjoittajaksi Hollywoodiin, jossa hanen tekstejaan ohjasivat muiden muassa
William Wyler
ja
Rouben Mamoulian
. Aikansa asiasta puhuttuaan Sturges paasi lopulta ohjaamaan oman kasikirjoituksensa
The Great McGinty
vuonna 1940. Muutkin menestyskomediat, jotka Sturges seka kasikirjoitti etta ohjasi, syntyivat muutaman vuoden sisalla 1940-luvulla.
[4]
Sturges sijoitti suuren summan Hollywood-palkkioistaan
Howard Hughesin
elokuvabisnekseen, joka kuitenkin meni nurin. Sturges ei tehnyt elokuvia kolmeen vuoteen, ja kun han yritti paluuta alalle, maailma ja elokuvien tyyli olivat muuttuneet. Sturges muutti 1950-luvun puolivalissa Pariisiin, mutta palasi Yhdysvaltoihin.
[4]
Elokuussa 1959 Sturges kuoli 60-vuotiaana New Yorkin Algonquin-hotellissa, jossa han oli kirjoittamassa muistelmiaan.
[4]
- Hanen newyorkilainen morsiamensa
(
The Big Pond
, 1930, kasikirjoitus)
- The Power and the Glory
(1931, kasikirjoitus)
- Katuscha
(
We Live Again
, 1934, kasikirjoitus)
- Uhrattua elamaa
(
Imitation of Life
, 1934, kasikirjoitus)
- Elokuvista alttarille
(
The Good Fairy
, 1935, kasikirjoitus)
- Marseillen satamakorttelissa
(
Port of Seven Seas
, 1938, kasikirjoitus)
- Kulkurien kuningas
(
If I Were King
, 1938, kasikirjoitus)
- Hei iloinen elama!
(
Never Say Die
, 1939, kasikirjoitus)
- The Great McGinty
(1940, myos ohjaus)
- Christmas in July
(1940, myos ohjaus)
- Nainen Eeva
(
The Lady Eve
, 1941, myos ohjaus)
- Nauru kahleitten takana
(
Sullivan’s Travels
, 1941, myos ohjaus)
- Hullujen paratiisi
(
The Palm Beach Story
, 1942, myos ohjaus)
- Haikara herattaa huomiota
(
The Miracle of Morgan’s Creek
, 1943, myos ohjaus)
- Hurraa valloittajasankarille
(
Hail the Conquering Hero
, 1944, myos ohjaus)
- Voi mika keskiviikko
(
The Sin of Harold Diddlebock
, 1947, myos ohjaus)
- Onko rouvani uskoton?
(
Unfaithfully Yours
, 1948, tuotanto, kasikirjoitus ja ohjaus)
- Vaalea villikissa
(
The Beautiful Blonde from Bashful Bend
, 1949, myos ohjaus)
- Hanen ranskalainen vaimonsa
(
Les Carnets du major Thompson
, 1955, myos ohjaus)
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Taiteenala
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli:
en:Preston Sturges