Preston Sturges [?st?ːrd??s] ^[1] ( 29. elokuuta 1898 Chicago ? 6. elokuuta 1959 New York ) ^[2] oli yhdysvaltalainen naytelmakirjailija, josta tuli Hollywoodin ensimmainen omia tekstejaan ohjaava elokuvakasikirjoittaja. Han sai parhaan alkuperaiskasikirjoituksen Oscarin vuoden 1940 elokuvasta The Great McGinty , jonka han myos ohjasi. Hanen muita elokuviaan ovat Nauru kahleitten takana (Sullivan’s Travels, 1941) ja Hullujen paratiisi (The Palm Beach Story, 1942).

Preston Sturges vei 1930-luvun screwballkomedian uudelle tasolle, jossa luonteva ja realistinen dialogi yhdistyy usein mita erikoisempiin tilanteisiin. Esimerkiksi elokuvassa Nainen Eeva (1941) Henry Fondan ja Barbara Stanwyckin romanttista kohtausta hairitsee paataan valiin tunkeva hevonen. Sturgesin katsotaan nykyisin antaneen vaikutteita muun muassa Joel ja Ethan Coenille , Woody Allenille ja Robert Zemeckisille . Sturgesia pidetaan myos ensimmaisena Hollywoodin kasikirjoittajana, joka onnistuneesti siirtyi myos ohjaamaan omia tekstejaan.

Vuonna 2017 BBC:n aanestyksessa 253 eri puolilta maailmaa olevaa elokuvakriitikkoa sijoitti 100 kaikkien aikojen parhaan komedian listalle kolme Sturgesin komediaa: elokuvan Nainen Eeva sijalle 19, Naurun kahleitten takana sijalle 37 ja Hullujen paratiisin sijalle 75. ^[3]

Sturgesin kasvuymparistoa kuvataan yhta rajuksi ja erikoiseksi kuin hanen elokuviaan. Hanen aitinsa Mary Estelle Dempsey oli Kanadan Quebecissa syntynyt irlantilaisen merimiehen tytar, joka vaitti polveutuvansa Italian renessanssiaatelista. Han avioitui Edmund C. Bidenin kanssa, ja he saivat pojan nimelta Edmund Preston Biden vuonna 1898. He erosivat, ja pian aiti nai Chicagossa toimineen pankkiirin Solomon Sturgesin, joka adoptoi kolmivuotiaan pojan ja antoi talle uuden nimen Preston Sturges. Sekaan avioliitto ei kestanyt, mutta Solomon Sturges jatkoi ex-vaimonsa ja taman pojan rahallista tukemista viela avioeron jalkeenkin. Poika asui aluksi osan aikaa Chicagossa isansa kanssa, mutta vahitellen yha enemman Euroopassa aitinsa kanssa. Preston Sturges kavi sisaoppilaitosta Pariisissa, Normandiassa ja Sveitsin Lausannessa . ^{[4] [2]}

Sturgesin aiti avioitui Euroopassa kolmannen kerran ja perusti Pariisiin menestyvan kauneussalongin nimelta Maison Desti. Ensimmaisen maailmansodan puhjetessa aiti vei teini-ikaisen poikansa Pariisista turvaan New Yorkiin, jossa poika avusti aidin ystavaa, tanssija Isadora Duncania ja yritti hoitaa aitinsa kauneusbisneksen sikalaista haaraa huonolla menestyksella. Sturges oppi lentajaksi sotilaspalveluksessa, mutta sota paattyi ennen kuin han joutui taisteluihin. ^{[2] [4]}

Sodan jalkeen Sturges kokeili onneaan iskelmien sanoittajana, muttei saanut tekeleitaan kaupaksi Tin Pan Alleyn musiikkikustantajille. Han teki hyvat naimakaupat parinkin perijattaren kanssa ja paatti ryhtya naytelmakirjailijaksi vaitettyaan eraalle naisystavalle, nayttelijalle, osaavansa kirjoittaa paremmin kuin tama. Sturgesin ensimmainen menestysta saanut teatterinaytelma oli Strictly Dishonorable vuonna 1929. ^{[4] [2]}

Sturges siirtyi yha paremmin palkatuksi kasikirjoittajaksi Hollywoodiin, jossa hanen tekstejaan ohjasivat muiden muassa William Wyler ja Rouben Mamoulian . Aikansa asiasta puhuttuaan Sturges paasi lopulta ohjaamaan oman kasikirjoituksensa The Great McGinty vuonna 1940. Muutkin menestyskomediat, jotka Sturges seka kasikirjoitti etta ohjasi, syntyivat muutaman vuoden sisalla 1940-luvulla. ^[4]

Sturges sijoitti suuren summan Hollywood-palkkioistaan Howard Hughesin elokuvabisnekseen, joka kuitenkin meni nurin. Sturges ei tehnyt elokuvia kolmeen vuoteen, ja kun han yritti paluuta alalle, maailma ja elokuvien tyyli olivat muuttuneet. Sturges muutti 1950-luvun puolivalissa Pariisiin, mutta palasi Yhdysvaltoihin. ^[4]

Elokuussa 1959 Sturges kuoli 60-vuotiaana New Yorkin Algonquin-hotellissa, jossa han oli kirjoittamassa muistelmiaan. ^[4]

• Hanen newyorkilainen morsiamensa ( The Big Pond , 1930, kasikirjoitus)
• The Power and the Glory (1931, kasikirjoitus)
• Katuscha ( We Live Again , 1934, kasikirjoitus)
• Uhrattua elamaa ( Imitation of Life , 1934, kasikirjoitus)
• Elokuvista alttarille ( The Good Fairy , 1935, kasikirjoitus)
• Marseillen satamakorttelissa ( Port of Seven Seas , 1938, kasikirjoitus)
• Kulkurien kuningas ( If I Were King , 1938, kasikirjoitus)
• Hei iloinen elama! ( Never Say Die , 1939, kasikirjoitus)
• The Great McGinty (1940, myos ohjaus)
• Christmas in July (1940, myos ohjaus)
• Nainen Eeva ( The Lady Eve , 1941, myos ohjaus)
• Nauru kahleitten takana ( Sullivan’s Travels , 1941, myos ohjaus)
• Hullujen paratiisi ( The Palm Beach Story , 1942, myos ohjaus)
• Haikara herattaa huomiota ( The Miracle of Morgan’s Creek , 1943, myos ohjaus)
• Hurraa valloittajasankarille ( Hail the Conquering Hero , 1944, myos ohjaus)
• Voi mika keskiviikko ( The Sin of Harold Diddlebock , 1947, myos ohjaus)
• Onko rouvani uskoton? ( Unfaithfully Yours , 1948, tuotanto, kasikirjoitus ja ohjaus)
• Vaalea villikissa ( The Beautiful Blonde from Bashful Bend , 1949, myos ohjaus)
• Hanen ranskalainen vaimonsa ( Les Carnets du major Thompson , 1955, myos ohjaus)

• Preston Sturges Elonetissa.

• Virallinen Preston Sturges -sivusto

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF 2 WorldCat Kansalliset Norja Espanja Ranska BnF data Saksa Israel Yhdysvallat Latvia Japani T?ekki Korea Alankomaat Tieteilijat CiNii Taiteenala Museum of Modern Art ULAN Henkilot Elonet Muut SNAC IdRef

Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperainen artikkeli: en:Preston Sturges