Porvoon tuomiokirkko
(
ruots.
Borga domkyrka
) on
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon
Porvoon hiippakunnan
tuomiokirkko
, joka edustaa tyyliltaan 1400-luvun myohais
gotiikkaa
. Lisaksi kirkkoa kayttaa Porvoon suomalainen seurakunta. Suomenkielisen seurakunnan kautta tuomiokirkko kuuluu myos
Helsingin hiippakuntaan
.
Kirkossa jarjestetaan
jumalanpalvelusten
lisaksi runsaasti
haita
,
kastejuhlia
ja
hautajaisia
. Kirkko on myos
Porvoon
suosituin matkailukohde.
Porvoon vuoden 1809
valtiopaivilla
keisari
Aleksanteri I
otti tuomiokirkossa vastaan saatyjen uskollisuudenvalan sen jalkeen kun oli luvannut pitaa voimassa Suomen vanhat lait.
Kirkosta tuli tuomiokirkko vuonna 1723, kun
Viipurin hiippakunta
siirrettiin Porvooseen. Tasan 200 vuotta myohemmin, vuonna 1923 siihenastinen Porvoon hiippakunta siirrettiin Tampereelle, ja uusi Porvoon hiippakunta on siita asti kasittanyt rannikon ruotsinkieliset ja kaksikieliset ruotsienemmistoiset seurakunnat.
Kirkon runkohuone oli alun perin hirsinen.
[2]
Muutamien historiallisten tietojen mukaan todennakoisesti vuosien 1410 ja 1420 valilla runkohuoneen ymparille rakennettiin kivinen runkohuone, joka oli suuruudeltaan noin 11 x 24 metria. Tasta on enaa jaanteita kahdessa seinassa, jotka muodostavat nykyisen kirkon luoteisnurkan.
[2]
Nahtavissa on myos entinen umpeen muurattu sisaankayntiovi. Jo tama aiempi kivikirkko oli mita ilmeisimmin pyhitetty
Neitsyt Marialle
. Runkohuonetta laajennettiin vuoden 1450 paikkeilla noin nelja metria itaan ja kuusi metria etelaan pain.
[2]
Porvoon tuomiokirkko edustaa Suomessa 1400-luvun puolivalissa ilmestynytta uutta rakennustapaa, jonka toi mukanaan Pohjois-Saksasta Suomeen muuttanut arkkitehti
Pernajan mestari
. Rakennystyylia leimaavat muun muassa erikoinen lansi- ja itapaatyjen koristelu seka omaperainen, 28-jakoinen tahtiholvirakenne. Porvoon tuomiokirkkoa pidetaan yhtena Suomen
keskiajan
ja koko historian merkittavimmista rakennuksista.
Kirkossa on ollut
urut
jo 1600-luvulta lahtien. Nykyinen
urkufasadi
on
Olof Schwanin
rakentama vuodelta 1799. Kirkon nykyiset urut rakensi
Urkurakentamo Veikko Virtanen
vuonna 1978.
Aanikertoja
44.
Kirkon
alttaritaulu
,
Ehtoollinen
, on
Auguste Joseph Desarnodin
maalaama, ja se jaljittelee
Leonardo da Vincin
Viimeista ehtoollista
. Istumapaikkoja kirkossa on 750.
Kirkkorakennuksen merkittavia korjaustoita ovat olleet
holvien
uudelleenmuuraus vuosina 1728?33 ja lehtereiden rakennus 1762?64. Vuosina 1977?1978 kirkkoa entisoitiin
Nils Erik Wickbergin
ja Heikki Havaksen suunnitelmien pohjalta muun muassa siirtamalla alttaritaulu pois paatyseinalta ja palauttamalla
lehterikaiteen
ja
saarnastuolin
vari harmaanvihreaksi.
Porvoon tuomiokirkko poltettiin useasti 1500-luvulla, ja se paasi rapistumaan pahasti. Vuonna 1508 tanskalaiset havittivat kirkon, vuonna 1571 ja 1590 kirkko poltettiin venalaisten hyokatessa. 1600-luvulla kirkko oli jalleen kunnostettu, mutta vuonna 1708
suuren Pohjan sodan
aikana se jalleen poltettiin. Silloin rakennus tuhoutui taysin nokeentuneita seinia,
kuoriholvia
ja pohjois
laivan
holvia lukuun ottamatta. Porvoon tuomiokirkossa avattiin
Porvoon valtiopaivat
1809, ja annettiin Aleksanteri I:n
hallitsijanvakuutus
.
Jatkosodan aikana
1941 kirkkoon osui pommi, joka putosi katon ja holvien lapi rajahtamatta.
Toukokuussa 2006 kirkon katto tuhoutui yollisessa tuhopoltossa, mutta sisatilat karsivat ainoastaan savu- ja vesivahinkoja.
[3]
Kirkko otettiin korjaustoiden jalkeen uudelleen kayttoon vuonna 2008 ensimmaisena
adventtisunnuntaina
.
[4]
Porvoon tuomiokirkon profiili on lyoty
2 euron erikoisrahaan
, joka laskettiin liikkeelle vuonna 2009 Porvoon valtiopaivien 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Saman tapahtuman muistoksi julkaistiin myos kultainen 100 euron juhlaraha, jota koristaa sama kirkkoprofiili.
-
-
-
Kirkko, tapuli ja viereinen pikkukirkko.
-
Kirkko ennen paloa tammikuussa 2006
-
Kirkko palon jalkeen toukokuussa 2006
-
Tuomiokirkko saasuojassa 2006
-
Panoramakuva kirkon pihasta.
-
Kirkkoa sisapuolelta kuvattuna
-
Kirkon alttari
|
---|
| Piispat
| | |
---|
| Seurakunnat
| |
---|
| Historia
| |
---|
|