Pohjois-Karjala-projekti oli maailman terveysjarjejsto WHO :n Comprehensive Cardiovascular Community Control Programme (CCCCP) -tutkimusohjelman osana toteutettu ^[1] kansanterveyden edistamishanke. Pohjois-Karjala-projekti toteutettiin vuosina 1972?1997. Hankkeen tarkoituksena oli vahentaa Pohjois-Karjalan asukkaiden sairastavuutta muuttamalla heidan elintapojaan. Kolme kartettavaa asiaa olivat tupakka , liika suola ja tyydyttynyt rasva . 1980-luvulla mukaan otettiin viela vaharasvainen ja vahasokerinen ruokavalio, kasvisten syonnin ja liikunnan lisaaminen seka pyrkimys vahentaa stressia ja ylipainoa ^[2] .

Pohjois-Karjala-projekti kaynnistettiin maaherra Esa Timosen aloitteesta. Pohjois-Karjalan laanin asukkailla oli muuta maata korkeampi sydan- ja verisuonitautikuolleisuus ja sen myota lyhyempi keskimaarainen elinika. Projektin menetelmana olivat interventiot , joiden avulla muutettiin esimerkiksi sairaalapotilaiden ruokailutottumuksia.

Projektin tunnetuin johtaja oli laaketieteen tohtori Pekka Puska , joka palkattiin projektin johtajaksi vuonna 1977 . Projektin koordinoiva keskus oli aluksi Kuopion korkeakoulussa ja vuodesta 1980 lahtien Kansanterveyslaitoksessa Helsingissa.

Sydankuolemat vahenivat radikaalisti Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Karjala-projektin vetajat pitivat sita osoituksena projektin tuottamista terveysvaikutuksista. Esimerkiksi Pekka Puska arvioi vuonna 2024, etta pohjoiskarjalaisten miesten sydankuolleisuuden vaheneminen 80 prosenttia seka suomalaisten elinajanodotteen nousu kymmenella vuodella vuosina 1971-1920 johtuisivat Pohjois-Karjala-projektista ja etenkin siihen liittyneesta tyydyttyneiden rasvojen kayton vahenemisesta ja vaeston kolesterolitasojen laskusta ^[3] .

Pohjois-karjalaisten miesten sydankuolleisuuden laskun syista on kuitenkin esitetty myos toisenlaisia arvioita ^[1] . Niiden mukaan yleinen elinolojen koheneminen ja hoitojen paraneminen olisivat olleet paasyyna kuolleisuuden laskuun intervention sijaan, varsinkin jos otetaan huomioon vertailuryhman ja interventioryhman valinen kehitys. Projektin alussa sydan- ja verisuonitautikuolleisuus laski Pohjois-Karjalassa nopeammin kuin muualla maassa. Keskivaiheessa kuolleisuus laski enaa hitaammin, ja lopussa ero muuhun maahan tasoittui. ^[1] Pitkan aikavalin lasku oli samansuuruinen seka Pohjois-Karjalassa etta Suomen muilla alueilla ^[4] .

Esille on nostettu myos se, etta tutkimusohjelman muiden maiden osahankkeiden tulokset olivat ristiriitaisia ^[1] .

Projektin alkuvaiheessa jai epaselvaksi, missa maarin ja mitka eri tekijoihin kohdistetuista toimista olivat olleet sydanterveyden kohenemisen taustalla ^[5] . Pohjois-Karjala-projektin viimeiseksi jaaneessa vuonna 1997 julkaistussa laajassa SETTI-tutkimuksessa havaittiin kuitenkin, etta siirtyminen voista margariiniin oli pain vastoin lisannyt sydankuolleisuutta. (Pohjois-Karjala-projektissa oltiin kehotettu ihmisia vaihtamaan voi margariiniin, koska ajateltiin, etta voin sisaltamat tyydyttyneen rasvat ja sen kolesterolia kohottava vaikutus lisaisivat sydansairauden riskia. ^{[6] [7]}

Pohjois-Karjala-projektin terveysseurantaa jatkettiin muun muassa MONICA-projektilla. ^[8]

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Rasvasota

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Pohjois-Karjala-projekti Duodecimin terveyskirjastossa
• YLE Elava arkisto: Kun Suomi kavi rasvasotaa
• Kaikkien aikojen projekti (Katja Martelius, Helsingin Sanomat, 24.4. 2024)
• Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskuksen verkkosivut

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset ISNI Kansalliset Suomi (KANTO)