Tama artikkeli kasittelee nykymaakuntaa. Historiallista maakuntaa kasittelee
Pohjanmaan historiallinen maakunta
ja muita merkityksia on
tasmennyssivulla
.
Pohjanmaa
(
ruots.
Osterbotten
, vuoteen 1998
Vaasan rannikkoseutu
,
Vasa kustregion
) on
nykymaakunta
Lansi-Suomessa.
Se sijaitsee
Selkameren
ja
Merenkurkun
rannikolla
Pohjanmaan historiallisen maakunnan
lounaisosassa. Naapurimaakuntia ovat
Keski-Pohjanmaa
pohjoisessa,
Etela-Pohjanmaa
idassa ja
Satakunta
etelassa. Pohjanmaasta, Etela-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta kaytetaan yhteisnimitysta Pohjalaismaakunnat. Yleisesti suomen kielessa termilla "Pohjanmaa" kuitenkin tarkoitetaan Etela-Pohjanmaata, johon usein luetaan mukaan myos Pohjanmaan rannikkoseutu seka Keski-Pohjanmaa.
Maakunta kasittaa paaasiassa
suomenruotsalaisten
asuman osan historiallista Pohjanmaata. Lisaksi Pohjanmaan maakunnan ulkopuolella ruotsia puhutaan
Kokkolassa
Keski-Pohjanmaalla. Pohjanmaan maakuntaan kuuluvista kunnista
Laihia
on vanhastaan suomenkielinen, toisista osa on ollut aiemmin yksikielisesti ruotsinkielisia. Alueen vanhat rannikkokaupungit ovat jo vanhastaan olleet kaksikielisia kuten nykyaan useimmat muutkin kunnat. Kaksikielisista kunnista ruotsinkieliset ovat enemmistona muissa paitsi
Vaasassa
ja
Kaskisissa
[3]
. Vuonna 2021 koko maakunnan asukkaista 89 161 (50,6 %) oli ruotsinkielisia, 73 120 (41,5 %) suomenkielisia ja 13 760 (7,8 %) muunkielisia.
[4]
[5]
Suomenruotsalaisten puhekielessa Pohjanmaata kutsutaan usein nimella Pampas. Nimitys juontuu
Argentiinan
pampa
-aroista, jotka ovat tasaisia silmankantamattomiin.
[6]
Etela-Pohjanmaan rannikkoalueet olivat muinaisloytojen perusteella esikristillisena aikana varsin harvaan asuttuja. Suuri osa nykyisesta Pohjanmaan metsa- ja viljelymaasta oli viela meren alla. Ensimmainen vakituinen asutus oli
Kyrojoen
alajokilaaksossa, nykyisen
Voyrin
alueella. Kristillisen aikakauden alussa asutettiin Voyrin lisaksi luultavasti myos
Pedersoren
ja
Munsalan
alue.
[7]
Korsholman linnan muistoristi.
Ensimmaisia seurakuntia Pohjanmaalla olivat
Mustasaaren
ja Pedersoren seurakunnat, joiden on katsottu olevan peraisin 1200-luvulta. Seuraavalla vuosisadalla syntyneeksi seurakunnaksi on mainittu
Narpio
, jolloin myos
Lapvaartin
alue on asutettu. Katolisena aikana on syntynyt myos
Kokkolan
seurakunta. 1500-luvun alkuun mennessa oli perustettu myos
Oravaisten
seurakunta. Muut nykyisista Pohjanmaan kunnista tulivat itsenaisen seurakunnan kannalta tarpeeksi tiheaksi asutetuiksi vasta uskonpuhdistuksen jalkeen.
[7]
On arveltu, etta siirtolaisuus Pohjanmaalle alkoi 1200-luvun lopussa ja 1300-luvun alkupuolella. Pohjanmaan siirtolaisia tuettiin Ruotsista kasin ja sisamaassa asuneiden suomalaisten kalalahdet ja -satamat annettiin heidan kayttoonsa.
[8]
Paikannimista ja vaestosta paatelleen ruotsalaiset olivat paikoin alueen ensimmaisia asukkaita. Suomalaista alkuperaa olevaa nimistoa ovat paaasiassa vesistojen, jarvien, lahten ja saarten nimet, mika viittaa siihen etta sisasuomalaiset kalastivat rannikolla, mutta eivat valttamatta asuneet siella vakinaisesti. Ruotsinkieliset nimisto on kristillista ja peraisin keskiajalta. Ruotsinkieliset paikannimet viittaavat lampaiden hoitoon. Asutuksen leviaminen tapahtui enimmakseen jokilaaksoja pitkin.
[9]
Ruotsalainen historiankirjoittaja
Johannes Messenius
oleskeli vuonna 1616 Vaasassa, tarkoituksenaan selvittaa miten ruotsalaiset asukkaat olivat paikalle tulleet. Han tutki vanhoja asiakirjoja ja tapasi paikallisia ruotsinkielisia. Tutkimustensa perusteella han naki
Birger Jaarlin
nousseen maihin Pohjanmaalla matkalla Hameeseen samalla kukistaen vastarinnan ja asuttaen ruotsalaisia alueelle. Selvitystensa perusteella han totesi: "
Sinne, mista vaki oli karkotettu pois asetettiin ruotsalaiset talonpojat suomalaisten sekaan asumaan. Joka toisen kylan asukkaina, siella siksi yha elaa ruotsalaisia. Heidan pitajankirkkonsa rakennettiin
Mustasaareen
seka
Pietarsaareen
eika siella sitten enaa epajumalia palvottu. On kirkonmailla markkinoita, usein joka vuosi
."
[10]
Korsholman linna
perustettiin 1300-luvun lopulla, mista kasin hallittiin Lansi-Pohjaa ja
Vasterbottenin
aluetta.
[11]
Samoihin aikoihin Pohjanmaa alkoi muotoutua maakunnaksi. Se mainitaan ruotsalaisissa lahteissa
Osternorrlannin
nimella, ja Pohjanmaa olikin pitkaan hallinnollisesti osa Suurnorrlantia. Osterbotten-nimi otettiin kayttoon 1400-luvulla.
[12]
Vuonna 1441 Korsholman laani erotettiin Lansipohjasta, ja se oli laanitettyna useillekin mahtimiehille, muun muassa
Kaarle Knuutinpoika Bondelle
. Itse linna jai 1500-luvun alkuun mennessa kaytosta, ja se korvattiin
kuninkaankartanolla
. Laaninhallinnon uudistuksessa 1630-luvulla keskus siirtyi Ouluun, ja Korsholman perinteita tuli jatkamaan vuonna
Vaasan
kaupunki. 1600-luvun alkuun mennessa seurakunnat syntyivat myos Lapvaarttiin, Vahaankyroon, Voyrille, Laihialle, Maalahteen ja Uuteenkaarlepyyhyn.
[12]
Lainkayton osalta Pohjanmaa kuului vuoteen 1776 asti samaan
laamannikuntaan
kuin muu Suomi.
[13]
Vuonna 1776 tapahtui tarkea hallinnollinen jako, kun Pohjanmaan laanin etelainen osa erotettiin Vaasan laaniksi. Vaasan laaniin liitettiin myos Kokemaenkartanoon laaniin kuuluneita osia seka Satakunnan koillisosia. Oikeushallinnon kannalta tarkea
Vaasan hovioikeus
perustettiin samanaikaisesti.
[11]
[12]
Pohjanmaan pinta-ala kasvaa voimakkaasti
maankohoamisen
vuoksi. Merenkurkun ja Perameren rannikolla maankohoamisen tahti on runsas metri sadassa vuodessa. Maanpinta kohoaa rannikolta loivasti sisamaata kohden. Suhteelliset korkeusvaihtelut ovat alueella pienia. Yksittaisista kohoumista tunnetuimpia ovat Kristiinankaupungin
Pyhavuori
(129 m).
[14]
Pohjanmaan kalliopera Vaasan etelapuolelta Pietarsaaren pohjoispuolelle asti on yhtenaista granodioriitti- ja kvartidioriittialuetta. Sen etelapuolele Narpioon asti kiertyy graniittijuonien luonnehtima migmaattinen gneissivyohyke. Vyohykkeella on paikoin graniittien, amfiboliittien, granodioriittien ja kvartsiittien pienehkoja esiintymia.
[14]
Vaasan etelapuolella sijaitsevassa Sulvan
Soderfjardenin
renkaassa on kambrisia hiekka- ja savikerrostumia useita kymmenia metreja irtomaakerroksen alla. Lapimitaltaan 5?6 kilometrin alajuinen Soderfjarden on todennakoisesti syntynyt matalaan mereen syoksyneen meteoriitin aiheuttamana. Soderfjardenin altaassa on irtainta kerrostumaa havaittu jopa yli 70 m.
[14]
Alueen yleisin maalaji on moreeni. Runsaimmin avokallioita on Kristiinankaupungin alueella. Kumpumoreenikenttia on runsaimmin muun muassa Laihian ja Vaasan?Maksamaan seudulla. Erityisesti Vaasan seudun moreenille ominaista on lohkareisuus. Raippaluodon alueella esiintyy erityisen runsaasti
De Geer -moreeneja
.
[14]
Nakyma merelle Stubbenin majakalta Uudessakaarlepyyssa.
Pohjanmaata reunustaa kokonaisuudessa lansipuolella sijaitseva
Pohjanlahti
. Merialueet rajoittuvat kolmeen alueeseen: Selka- ja Peramereen seka niita yhdistavaan Merenkurkkuun. Rantaviiva on hyvin rikkonainen, ja sita edustaa erityisesti Merenkurkun ja Perameren alueella sokkeloinen saaristo.
[14]
Koko maakunta kuuluu Pohjanlahteen laskevien jokivesistojen piiriin. Jokivesistoja ovat Selkamereen laskevat
Lapvaartinjoki
,
Tiukanjoki
,
Narvijoki
,
Maalahdenjoki
,
Laihianjoki
seka Peramereen laskevat
Kyronjoki
,
Oravaistenjoki
,
Lapuanjoki
,
Purmonjoki
,
Ahtavanjoki
seka
Porasjoki
. Herkimmin tulvivia alueita ovat Kyronjoen, Lapuanjoen ja Narvijoen varret.
[14]
Teollisuuden raakavesitarpeita varten on Pietarsaaren luona padottu merenlahdista
Luodonjarvi
ja
Jouxfjarden
seka Kaskisten luona
Pjelaxfjardenin
altaat makeanveden varastoiksi.
[14]
Saaristoista huomattavin on Vaasan saaristo, jonka suurimpia saaria ovat
Raippaluoto
,
Bjorko
,
Bergo
ja
Koklot
. Uloimmista saariryhmista huomattavimpia ovat
Ronnskaren
,
Mikkelinsaaret
seka
Valassaaret
, jonka etelaisimmilta luodoilta on matkaa vastarannan lahimmille saarille vain runsaat 20 kilometria. Pietarsaaren edustan huomattavimpia saaria ovat teiden yhdistamat
Eugmon
ja
Luodon
saaret. Kaskisen ja Kristiinankaupungin saaret ovat pienia.
[14]
Pohjanlahden vaikutus nakyy selvasti Pohjanmaan ilmastossa. Voimakkaimmin vaikutus tuntuu aivan rannikolla alkukesan viileytena ja syksyn sisamaata korkeampina lampotiloina. Myos skandien vaikutus tuntuu rannikkoalueen ilmastossa lansivirtausten aikana. Vuoriston ylittaessaan ilmamassat luovuttavat huomattavan osan kosteudesta vuorten lansirinteille, jolloin kosteuden tiivistymisesta vapautunut lampo kohottaa lampotiloja Pohjanlahden rannikkoseuduilla. Tama saa aikaan pilvettomia ja leutoja saatiloja.
[14]
Pohjanmaan rannikkoseutu on Lapin ohella Suomen vahasateisinta aluetta.
[14]
Pohjanmaan kasvillisuus kuuluu paaosin 20?30 km leveaan rannikkovyohykkeeseen. Vyohykkeen suot ovat enimmaltaan tyypillisia kermikeidassoita. Putkilokasvilajien maara nousee etelaisella rannikolla lahes sataan ja kokonaismaara rannikolla runsaat 400. Rannikon valtapuu on
kuusi
, joka muodostaa vyohykkeen puustosta lahes kaksi kolmannesta. Lehtoja ja lehtomaisia metsia esiintyy myos etelaisella rannikkovyohykkeella.
[15]
Rannikkovyohyke on tarkeaa merikalastusaluetta. Tarkein saaliskala on
silakka
ja muita merkittavia kaloja ovat
siika
,
ahven
,
hauki
ja
lahna
. Myos
kilohailia
esiintyy etelaisilla rannoilla. Saariston suojissa asustaa Pohjanlahden hylkeita.
[15]
Pohjanmaa kuntakeskuksineen.
Nykymaakunnassa on 14
kuntaa
, joista kuusi on
kaupunkeja
. Kuntakeskusten sijainti kay ilmi oheisesta kartasta.
Isokyro
siirtyi Etela-Pohjanmaan maakuntaan 2021.
Nykymaakunta jakautuu kolmeen
seutukuntaan
:
- Pietarsaaren seutukunta
(Kruunupyy, Luoto, Pedersoren kunta, Pietarsaari, Uusikaarlepyy)
- Suupohjan rannikkoseutu
(Kaskinen, Kristiinankaupunki, Narpio)
- Vaasan seutukunta
(Korsnas, Laihia, Maalahti, Mustasaari, Vaasa, Voyri)
Lisaksi maakuntaan kuului vuonna 2021 lakkautettu
Kyronmaan seutukunta
.
Vuonna 2017 Pohjanmaalla sijaitsi 54 taajamaa.
[16]
Seuraavassa on lueteltu maakunnan kymmenen suurinta taajamaa.
Maakuntakeskusta vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty maakunnan vaestonkehitys viiden vuoden valein vuodesta 1980 lahtien. Kaytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.
| Pohjanmaan vaestonkehitys 1980?2020
|
|---|
| Vuosi
|
|
| Asukkaita
|
|
| 1980
|
|
168 939
|
| 1985
|
|
172 805
|
| 1990
|
|
172 448
|
| 1995
|
|
174 167
|
| 2000
|
|
173 228
|
| 2005
|
|
173 627
|
| 2010
|
|
177 946
|
| 2015
|
|
181 679
|
| 2020
|
|
180 410
|
| Lahde: Tilastokeskus.
[18]
|
Tilastokeskuksen vuoden 2012 vaestoennusteen mukaan Pohjanmaan vakiluku jatkaa keskimaaraista nopeampaa kasvuaan. Ennusteen mukaan Pohjanmaalla on vuonna 2020 noin 188 000 ja vuonna 2030 noin 197 000 asukasta. Suuren osan Pohjanmaan kasvusta ennusteessa selittaa
Vaasan
seudun nopea kasvu, mutta myos
Pietarsaaren
seudun ja
Kyronmaan
ennustetaan kasvavan.
[19]
Etela-Pohjanmaan ruotsinkielinen rannikkoseutu on vahvaa tukialuetta useille
vapaakirkollisille liikkeille
. Erityisen avointa kasvualustaa vapaakirkollisille liikkeille on ollut
Koivulahti
. Pietarsaaren ja Vaasan seudut muodostuivat
baptismin
tukialueeksi 1860-luvun alussa. Seutu on Suomen yhtenaisin ja voimakkain baptistialue. Samoihin aikoihin
Metodistisen kirkon
rakentaminen alkoi niin ikaan Suomessa Pohjanmaan rannikolta ja on toiminut hyvin samoilla alueilla baptismin kanssa. Metodismin kannalta merkittavin keskus on
Vaasan ruotsinkielinen metodistiseurakunta
. Myos 1900-luvun
helluntaiheratyksen
ensimmaiset aallot tulivat Suomeen Pohjanmaan kautta. Helluntailiikkeelle muodostui laaja kannatusalue
Petolahdelta
Keski-Pohjanmaan
Kalvialle
.
[20]
Luterilaisen kirkon sisaisesti Pohjanmaan pohjoisosissa, erityisesti
Pietarsaaressa
ja sita ymparoivalla maaseudulla vaikuttaa voimakkaasti
rauhansanalaisuuden
ruotsinkielinen suunta
. Rannikon alue on myos
ruotsinkielisen evankelisuuden
keskeista kannatusaluetta.
[21]
Bruttokansantuote Pohjanmaalla oli 40 492 euroa asukasta kohdin vuonna 2020, mika on Suomen kolmanneksi suurin. Suurin bruttokansantuote oli Vaasan seutukunnassa.
[22]
Pohjanmaalla on Manner-Suomen alhaisin tyottomyys, huhtikuussa 2015 tyottomyys oli 8,4 %, kun koko Suomen tyottomyys oli 12,9%.
[23]
Pohjanmaa on Suomen teollisuusvaltaisin maakunta. Pohjanmaalla on energiateknologiakeskittyma, johon kuuluvat kone ja laite-teknologia, sahkotuote- ja perusmetallituotanto. Energiateknologiakeskittyman osuus on noin puolet Pohjanmaan teollisuuden arvonlisayksesta. Noin kolmasosa yrityshenkilostosta tyoskentelee teollisuudessa, jonka osuus on selvasti suurempi kuin koko maassa keskimaarin. Pohjanmaan teollisuusyritysten jalostusarvo on maakuntien valisessa vertailussa korkein.
[24]
Pohjanmaalla maatalous sivuelinkeinoineen on merkittava elinkeinotoiminnan ala. Pohjanmaalla on paljon kasvihuonetuotantoa ja suurin osa ruokaperunasta viljellaan Pohjanmaalla. Pohjanmaalla on myos erityisen paljon sikatiloja.
[25]
Kyronmaan alueella tuotetaan seka leipa- etta rehuviljaa ja harjoitetaan sikataloutta. Alueen kannalta merkittava kanatalouspitaja on
Maalahti
. Perunanviljelyaluetta on
Kristiinankaupunki
ja Vaasan ymparistossa on runsasta mansikan- ja kaalinviljelya. Kasvihuoneviljelylla ja turkiselaintaloudella on suuri merkitys Pohjanmaalle. Kasvihuoneviljely on keskittynyt maakunnan etelaosiin, erityisesti
Narpion
seudulle. Maakunnan pohjoisosissa on rehunsekoittamoita, jotka palvelevat paikallisia turkistarhoja.
[26]
Alue tunnettiin
Vaasan rannikkoseutuna
(
ruots.
Vasa kustregion
) 28.2.1998 asti. Vaikka nykyinen maakunta kasittaa vain lounaisosan historiallisesta Pohjanmaasta, nimi on identtinen. Nain ollen nimivalintaa on kritisoitu harhaanjohtavuudesta
selvenna
. Sekaannusten valttamiseksi
sisaasiainministerio
ehdotti nimeksi muun muassa
Rannikko-Pohjanmaata
[27]
(
ruots.
Kust-Osterbotten
), mutta alueen johto ei hyvaksynyt tata.
Pohjanmaan maakunta ei kayta tunnuksenaan historiallisen Pohjanmaan vaakunaa, vaan lahes kopio tasta onkin
Pohjois-Pohjanmaan
vaakunana. Sen sijaan Pohjanmaan maakunnan vaakunassa ylin osa on pohjalaista karppaaihetta ja alhaalla on Vaasan kaupungin vaakunasta peraisin oleva
Vaasa-suvun
tunnus, rynnakkorisukimppu.
- Rikkinen, Kalevi & Sihvo, Hannes:
Finlandia: Otavan iso maammekirja 7
. Etela-Pohjanmaa. Keuruu: Viiskunta Oy, 1986.
ISBN 951-1-08930-7
.
- Osterbottens svenska kommuner
. Deras historia, traditioner och nutid. Helsinki: Tidnings- & Tryckeri-aktiebolagets trcykeri, 1900.
(ruotsiksi)
- ↑
Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2021
1.1.2021. Maanmittauslaitos. Viitattu 13.5.2021.
- ↑
Vaestonmuutosten ennakkotiedot muuttujina Vuosineljannes, Alue ja Tiedot
31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 25.4.2024.
- ↑
Kieli sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2021
Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2023.
- ↑
Vaestorakenne
pohjanmaalukuina.fi
. Viitattu 5.3.2023.
- ↑
Kieli ian ja sukupuolen mukaan maakunnittain, 1990-2021
Tilastokeskus. Viitattu 5.3.2023.
- ↑
Fredrik Lang:
Forfattarnas Osterbotten
(pdf)
(Pampas eller Plattlandet) KulturOsterbotten.
Arkistoitu
20.12.2016. Viitattu 17.12.2016.
(ruotsiksi)
- ↑
a
b
Osterbottens svenska kommuner 1900, s. 1
- ↑
Kari Tarkiainen:
Ruotsin itamaa
, s. 143?147. Svenska litteratursallskapet i Finland, 2010.
- ↑
Osterbottens svenska kommuner 1900, s. 2
- ↑
Nils Erik Villstrand:
Valtakunnanosa
, s. 80. Svenska litteratursallskapet i Finland, 2012.
- ↑
a
b
Rikkinen & Sihvo 1986, s. 11
- ↑
a
b
c
Rikkinen & Sihvo 1986, s. 15
- ↑
Engman, Max:
Pitkat jaahyvaiset. Suomi Ruotsin ja Venajan valissa vuoden 1809 jalkeen
, s. 21. WSOY, 2009.
ISBN 978-951-0-34880-2
.
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
j
Rikkinen & Sihvo 1986, s. 22?24
- ↑
a
b
Rikkinen & Sihvo 1986, s. 26
- ↑
Taajama- ja haja-asutusaluevaesto ian ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017
28.9.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
14.7.2019. Viitattu 27.11.2018.
- ↑
Taajamat vakiluvun ja vaestontiheyden mukaan 31.12.2017
Tilastokeskus.
Arkistoitu
24.7.2018. Viitattu 27.11.2018.
- ↑
Vaesto kielen mukaan seka ulkomaan kansalaisten maara ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016
29.3.2017. Tilastokeskus.
Arkistoitu
17.6.2018. Viitattu 4.1.2018.
- ↑
http://www.pohjanmaa.fi/fi/d-V%C3%A4est%C3%B6-V%C3%A4est%C3%B6ennuste.aspx?docID=5010
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Seppo, Juha:
Uskovien yhteiso vai valtionkirkko
, s. 17?106. Uskonnolliset vahemmistoyhteisot ja evankelis-luterilaisesta kirkosta eroaminen Suomessa vuosina 1923?1930. Helsinki: Suomen kirkkohistoriallinen seura, 1983.
ISBN 951-9021-50-7
.
- ↑
Huotari, Voitto:
Kirkkomme heratysliikkeet tanaan
, s. 149, 153. Pieksamaki: Kirjapaja, 1981.
ISBN 951-621-297-2
.
- ↑
Kansantalous
Tilastokeskus
. Viitattu 3.3.2023.
- ↑
Tyolisyyskatsaus - huhtikuu 2015
Tyo- ja elinkeinoministerio. Viitattu 11.06.2015.
- ↑
Aluetalous
Pohjanmaa lukuina
. Viitattu 3.3.2023.
- ↑
Maatalous eri osissa
Ruokatieto
. Viitattu 3.3.2023.
- ↑
Rikkinen & Sihvo 1986, s. 29?30
- ↑
Valtioneuvosto nimesi Suomen maakunnat
(
Arkistoitu
? Internet Archive) Sisaasiainministerion kotisivut
|
|---|
| | Nykyiset kunnat
| |
|---|
| | Entiset kunnat
| |
|---|
|
Pohjanmaan maakunnan seutukunnat
|
|---|
| | Nykyiset seutukunnat
| |
|---|
| | Entiset seutukunnat
| |
|---|
|
|
|---|
| | Nykyiset maakunnat
| |
|---|
| | Entinen maakunta
| |
|---|
|