Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Taman artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua.

Pistooli on lyhyt kasituliase , jota on mahdollista kayttaa yhdella kadella ja jossa ei ole kiinteaa olkatukea toisin kuin pitkissa kasituliaseissa , kuten esimerkiksi kivaarissa ja haulikossa .

Poikkeuksia tahan ovat erillisella, yleensa irrotettavalla olkatuella varustetut pistoolit, pistooli karabiinit , esimerkiksi Mauser M1916 eli niin sanottu Ukko-Mauser ^[1] tai Suomenkin poliisivoimien kaytossa oleva MP5:n kertalaukausversio (toimintatapa itselataava kertatuli ) ^lahde? . Sarjatulimahdollisuudella varustetut MP5:n versiot luokitellaan kuitenkin konepistooliksi .

Lisavarusteena hankittavia, pikakiinnitysmahdollisuudella varustettuja olkatukia on valmistettu useita sotilaspistooleja varten, kuten esimerkiksi Remington 1858 , Parabellum P08 , Lahti L-35 , Mauser C96 ja Glock 17 .

Teholtaan pistoolit ovat yleensa kivaareja heikompia.

Kasitteen alkupera [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pistooli-sanasta on kaksi selitysta. Toista kaytetaan englantilaisella kielialueella ja toista saksalaisella.

Toisen mukaan pistooli tulee italian sanasta pistolese , jonka merkityksia ovat muun muassa ’[suuri] tikari, metsastysveitsi’. Tallaisen veitsen kokonaispituus saattaa olla jopa 60 senttimetria. Sanalla on nykyitaliassa edelleen tama merkitys. Pistolese, nimisana ’pistoialainen’, tulee Italian Toscanan kaupungista Pistoia, jossa valmistetaan edelleenkin rauta- ja terastuotteita, mutta uuden ajan alussa myos erilaisia kylmia aseita ja tuliaseita. Italian pistolet on sanan lyhyempi muoto. Taman selityksen mukaan pistooli on tarkoittanut alun perin tikaria, josta sana on siirtynyt kayttotarkoituksen mukaan tarkoittamaan ”ruutitikaria”, siis tikarin tavoin aivan lahietaisyydelta kaytettavaa pienehkoa tuliasetta. Tata selitysta suosivat englantilaisia etymologisia sanakirjoja kayttavat. Nykyitaliassa pistooli on pistola . ^[2]

Toisen selityksen mukaan pistooli on peraisin myohaiskeskiylasaksasta, ja tarkemmin viela itakeskisaksasta. Keskiylasaksa on nykyisen normisaksan, nykysaksan, jota kutsutaan germanistiikassa uusylasaksaksi, edeltaja ajalta noin 1050?1350 vuotta j. a. a. Ylasaksa on sita saksaa, jonka perustalle normisaksa rakentui ja rakennettiin.

Myohaisitakeskisaksan loppuvaiheen aikana, 14. vuosisadalla tapahtuu tuliaseiden erittain nopea leviaminen Euroopassa. Myohaisitakeskisaksassa kaytettiin pienesta kasituliaseesta nimityksia pitschal ja pischulle , jotka tulevat t?ekin sanasta pi?t’ala , joka merkitsee ’ruokoa, putkea, piippua, pillia’. Sen lahtokohta on viheltamista merkitseva t?ekin teonsana piskat . Varhais-uusylasaksan kautta ”vihellyspilli” muuttui pistooliksi, das Pistole .

Kirjasuomeen pistooli (bistooli) ilmestyy ensimmaisen kerran vuonna 1642 Hartikka Speitzin Kustaa II Aadolfin sota-artiklojen suomennoksessa.

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pistoolit kehittyivat rinnakkain pitkien aseiden ohella. Pistoolin perusrakenne sailyi pitkaan samanlaisena. Suustaladattavan pistoolin paaosat ovat piippu, lukko ja tukki.

Ensimmaiset pistoolit tulivat kayttoon viimeistaan 1300-luvulla. Uudella ajalla pistooleista tuli paaasiassa ratsuvaen aseita. 1520-luvulta eteenpain ritarit alkoivat luopua peitsen kaytosta ja alkoivat aseistautua pistooleilla; pistoolilla kykeni ampumaan ennen rynnakkoa. 1500-luvun puolestavalista alkaen syntyi ensimmainen tuliasein varustautunut ratsuvaen tyyppi, kyrassieerit. Kyrassieerit eivat, toisin kuin ritarit, rynnakoineet lahitaisteluun vihollista vastaan, vaan ampuivat etaisyyden paasta palatakseen lataamaan (karakolointi). Hakkapeliittojen aseistuksena oli kaksi pistoolia ja miekka, ja he rynnakoivat ritarien tavoin kiitolaukkaa pain vihollista ja ampuen pistoolinsa tyhjiksi aivan lahietaisyydelta lataamatta niita uudelleen ennen rynnakon jatkamista teraasein.

Ruudin sytyttamiseen on kaytetty lukuisia lukkolaitteita. Varhaisin naista on 1400-luvun puolessavalissa keksitty lunttulukko . Sita seurasi harvinaiseksi mutkikkaan rakenteen takia jaanyt rataslukko . Vasta sieppolukon ja siita parannetun piilukon keksiminen aloitti pistoolin valtakauden. Viimeisena tyyppina ennen patruunan keksimista oli nallilukkopistooli .

Pistooli syrjaytti lopulta miekan sotilas- ja itsepuolustuskaytossa seka kaksintaisteluissa. Tasta kehittyi kaksintaistelupistooli . Nama tasapuolisuuden nimissa taysin identtiset pistooliparit olivat aikansa kasityonaytteen huippuja.

Aluksi pistoolin puutteena oli vain yksi laukaus ilman lataamista. Taman vuoksi kannettiin usein kahta pistoolia. Ensimmainen ratkaisu oli tehda pistoolista kaksipiippuinen. Tama ratkaisu yleistyi etenkin taskuaseissa. Seuraavaksi keksittiin kuudella, pyorivalla piipulla varustettu revolveri, englanniksi ” pepper box ”, "pippurisirotin".

Samuel Colt kehitti rullarevolverin 1800-luvun alkupuolella, saaden idean kertomansa mukaan laivan ruorirattaasta. Colt sai keksinnolleen patentin Euroopassa vuonna 1835 ja Yhdysvalloissa vuotta myohemmin. ^[3] Revolveri tuli tuotantoon ja yksi ensimmaisista oli Yhdysvaltain laivaston tilaama Colt 1851 Navy Revolver .

Automaattipistooli [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Puoliautomaattipistooli on puhekielinen yleisnimitys itselataavalle pistoolille. Tavallinen puoliautomaattipistooli on viralliselta tyyppinimeltaan itselataava kertatulipistooli . "Taysin automaattinen" pistooli ampuu myos sarjatulta, mutta sarjatulen rekyyli tekee pistooliammunnasta suorin kasin ilman tukea hankalaa. Kaytannossa tallaista asetta kutsutaan konepistooliksi .

Vuonna 1893 saksalais-amerikkalainen Hugo Borchardt keksi itselataavan pistoolin. Tasta eriytyivat revolveri ja pistooli omiksi kasiasetyypeikseen .

Borchardtin ensimmainen pistooli oli varsin kompelo kellonjousta muistuttavine palautusjousineen. Georg Luger kehitti pistoolia edelleen ja nain syntyi Parabellum P08 , jota valmistettiin vuosisadan vaihteesta vuoteen 1942. Toisen vanhimmista automaattipistooleista suunnitteli Mauserin tehdas. Mauser C96 oli rakenteeltaan poikkeava siita, etta kymmenen patruunan patruunasiteella ladattava lipas oli sijoitettu liipaisinkaaren etupuolelle.

1900-luvun alussa John Moses Browning suunnitteli ns. keikkapiippumekanismin. Tata lyhytrekyyliperiaatteeseen perustuvaa ratkaisua kaytettiin ensimmaisena Colt M1911 pistoolissa, joka on nykyaikaisen automaattipistoolin kantaisa. Tata legendaarista pistoolia valmistetaan edelleen. Viimeisin muutos oli muovin kaytto pistoolin rungon materiaalina. Laajamittaisesti polymeeriseosta kaytettiin ensin Glock 17 -pistoolissa.

^[4]

Pistoolityypit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pistooliaseita on useita eri tyyppeja. Nykyaan tavallisimmat ovat itselataavaa kertatulta ampuva pistooli, pyorivalla rullamakasiinilla varustettu revolveri ja kertalaukausase.

Kertalaukausaseet voivat olla taittuvapiippuisia, kiilalukkoisia, rullalukkoisia, tai pulttilukkoisia. Naihin voidaan ladata vain yksi patruuna kerrallaan. Kertalaukausaseita kaytetaan jonkin verran urheiluammuntaan tai metsastykseen niissa maissa, joissa pistoolilla metsastys on sallittua.

Itselataavat pistoolit taytyy ladata ennen ensimmaista laukausta. Sen jalkeen ne latautuvat rekyylin voimalla niin kauan kuin lippaassa riittaa patruunoita. Itselataavat aseet ovat yleisin pistoolityyppi. Lahes kaikissa urheiluammunan lajeissa itselataava ase on valttamaton.

Suomessa yksityishenkilo saa kayttaa pistoolia urheiluammunnan ohella ainoastaan ansassa olevan tai loukkaantuneen riistaelaimen lopettamiseen seka loukkupyyntiin. ^[5]

Kaliiperimitoitus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pistoolien ? kuten luotiaseiden yleensa ? kaliiperimitoitus perustuu piipun sisahalkaisijaan joko tuuma- tai metrijarjestelmassa. Piipun tai luodin halkaisijan ilmoittamisen lisaksi kaliiperimerkinta kertoo usein myos patruunan hylsyn pituuden. Mittajarjestelma on tassa, kuten aseissa yleensa, hyvin epahavainnollinen eika annettu mittayksikko, esimerkiksi halkaisija 7,65 mm, aina tarkoita, etta luoti tai piippu olisivat tasmalleen juuri tuon mittainen. Eroja aiheuttavat valmistajien nimeamiskaytannot, sinansa vaaran ilmoittamistavan vakiintuminen ja kahden eri standardin kaytto: Yhdysvaltalainen SAAMI ja eurooppalainen CIP.

Pistoolien piippujen pituus on 5?30 cm, tavallisesti noin 10 cm. Pistoolien piippujen halkaisijat ovat 4,5?12 mm. Tuumajarjestelmassa (mm. USA, Englanti) mitat ilmoitetaan usein tuuman osina, esimerkiksi .44, (= 0,44 × 1 tuuma ) eli noin 11,2 mm.

Esimerkiksi kaliiperimerkinnan .44 jalkeinen ”magnum” tarkoittaa, etta kyse on valmistajan tai kehittajan mukaan korkeatehoisesta patruunasta halkaisijaluokassaan. Mitaan yhtenaista kaytantoa ei naissakaan valmistajien merkinnoissa ole; nimeaminen on vapaata, jopa harhaanjohtavaa.

Yleisin itselataavien pistoolien kaliiperi on todennakoisesti 9×19 mm Parabellum, jossa 9 mm on nimelliskaliiperi ja 19 mm ilmaisee hylsyn pituuden. Vaihtoehtoiset merkinnat ovat 9 mm Parabellum, 9 mm Para. tai 9 mm Luger. Sita kaytetaan myos yleisimpana konepistoolikaliiperina. Erityisesti konepistooleita varten tarkoitettua patruunaa ei tule kayttaa pistooleissa, silla se on ladattu voimakkaammaksi kuin muutoin taysin samanlainen pistoolinpatruuna ja saattaa aiheuttaa aserikon joko valittomasti tai riittavan laukausmaaran jalkeen lukon liikkuvien osien iskettyessa tai vasymismurtuman syntyessa, useimmiten luistiin tai sulkuolakkeisiin.

Vastaava yleinen kaliiperi, jota kaytetaan revolvereissa, on .38 Special. Samaa patruunaa voidaan ampua myos .357 Magnum-revolverilla, mutta ei valttamatta painvastoin.

Tehokkaan kivaarinpatruunan luodilla on noin 500?700 metrin paassa saman verran energiaa kuin tehokkaan pistoolinpatruunan luodilla valittomasti piipunsuulla. Pistoolien heikko teho on kuitenkin suhteellista: voimakkaan pistoolin luoti lapaisee lahietaisyydelta useita kymmenia sentteja puuta.

Kertalaukauspistooleita valmistetaan usein myos kivaarikaliiperisina, erityisesti silhuettiammuntaa varten, mutta myos metsastykseen maissa, joissa metsastys lyhyella kasiaseella on sallittua.

Pistoolin kaytto [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Pistooli on poliisien tyypillisin palvelusase, lisaksi niita kaytetaan ampumaurheilussa lukuisissa eri ampumalajeissa . ^lahde?

Sotilaskaytossa pistooli on henkilokohtaisena aseena erailla henkilostoryhmilla, kuten ilma-alusten ja panssariajoneuvojen miehistoilla ja upseereilla seka sivuaseena sotilaspoliiseilla ja erikoisjoukoilla. ^lahde?

Myos rajavartijat, tullivirkailijat ja vanginvartijat saattavat kantaa pistoolia kurssin ja ampumatutkinnon suoritettuaan. ^lahde?

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Pistoolikotelo

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta pistooli .