Pikseli ( engl. pixel , lyhenne px) eli kuvapiste tai kuva-alkio on bittikarttagrafiikassa kuvan pienin yksittainen osa, suomeksi myos lyhyesti piste . Kuvatiedostossa oleva alkio eli kuvapikseli koostuu yhdesta tai useammasta lukuarvosta, jotka vastaavat eri varikomponenttien kirkkautta. Digitaalisissa nayttolaitteissa kuvapinta koostuu diskreeteista elementeista eli nayttopikseleista. Kuvatiedostoa esitettaessa yksi tai useampi kuvapikseli projisoituu yhdelle tai useammalle nayttopikselille. Jos kuvatiedoston ja nayton pikselit vastaavat toisiaan yksi yhteen puhutaan ominaistarkkuudesta , mutta kuvia suurennettaessa tai pienennettaessa vastaavuus haviaa.

Kuvatiedoston koko naytolla riippuu useasta tekijasta ? kuvatiedoston sisaltamien pikselien maarasta, nayttolaitteen koosta seka nayton kuvatarkkuudesta eli resoluutiosta. Pikselit ovat kuvassa suorakulmion muotoisia: joko litistyneita tai neliomaisia .

Termia resoluutio (eli erottelukyky) kaytetaan puhuttaessa tietokoneiden naytoista , digitaalikameroiden saadoista ja kuvankasittelyohjelmassa kuvatiedoston pikselien maarasta. Resoluutio tarkoittaa pikselien maaraa naytoissa ja televisioissa; nayton yksityiskohtien erottelutarkkuutta. Resoluutio 1 600 × 1 200 tarkoittaa, etta kennossa on 1 600 pikselia leveyssuunnassa ja 1 200 pikselia korkeussuunnassa.

Termia megapikseli (lyhenne Mpx ^[1] ) kaytetaan yleisimmin nayttojen ja digitaalikameroiden yhteydessa. Megapikseli tarkoittaa miljoonaa pikselia. Kolmen megapikselin kameran CCD-kenno (oikeammin 2 048 × 1 536 = 3 145 728, eli 3,1 megapikselia) tuottaa 2 048 × 1 536 pikselin kuvatiedoston. Digitaalikameroissa yksi pikseli pystyy kuitenkin yleensa tallentamaan vain yhden paavarin RGB -jarjestelmassa, tyypillisesti siten, etta puolet pikseleista tunnistavat vihreaa varia ja 1/4 punaista ja sinista . Lopullinen kuva luodaan naista naytteista algoritmien avulla. ^lahde?

Pikseleiden vari maaraytyy kaytettavasta varimallista, yksi pikseli voi sisaltaa pelkastaan harmaasavyarvon, indeksiviitteen vakioituun varipalettiin tai suoran variarvon, joka maaraytyy kuvan muodosta.

RGB- varitilassa vari maaritellaan naytolla esitettavana punaisen (R;red), vihrean (G;green) ja sinisen (B;blue) kanavan arvona (kukin kanava saa 24-bittisessa RGB -esityksessa jonkin arvon valilta 0?255). Tassa tapauksessa musta pikseli on arvoiltaan (0,0,0) ja valkoinen (255,255,255).

Valiin jaavat arvot maaraytyvat varilampotilasta , gammakorjauksesta , varintoistoprofiilista , jne. RGB-tilaan voidaan yhdistaa myos kuvan pikselien peittavyys (lapinakyvyys).

Digitaalisessa kuvankasittelyssa yleisimmin esiintyvia pikselimaaria:

• 320 × 240, tahan viitataan QVGA -tarkkuutena, 1/4 VGAsta (quarter)
• 640 × 480, tahan viitataan VGA -tarkkuutena
• 800 × 600, tahan viitataan SVGA -tarkkuutena
• 1 024 × 768, tahan viitataan XGA -tarkkuutena
• 1 152 × 864
• 1 280 × 960
• 1 280 × 1 024
• 1 600 × 1 200 (1 920 000 pikselia, 2 megapikselia), tahan viitataan UXGA -tarkkuutena
• 1 680 × 1 050
• 2 048 × 1 536 (3 145 728 pikselia, 3 megapikselia)

• Bitti
• CCD-kenno
• CMOS-kenno
• Resoluutio (kuvatekniikka)
• Vokseli

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pikseli Wikimedia Commonsissa