Philip (Wilppu) Suuronen
(
26. maaliskuuta
1864
Kangasniemi
?
21. toukokuuta
1909
Helsinki
)
[1]
oli suomalainen
juristi
, jonka elamantyon kohteena olivat
osuustoimintaliike
ja
eduskunta
.
[1]
[2]
Suurosen vanhemmat olivat maanviljelija Matti Suuronen ja Amalia Pesonen.
[3]
Han menetti maanviljelijana tyoskennelleen isansa jo pikkupoikana ja joutui itse hankkimaan elantonsa 11-vuotiaasta lahtien. Kouluopetusta han ei juurikaan saanut, mutta
rippikoulua
pitaneet
papit
huomasivat hanen lahjakkuutensa. Papeilta Suuronen sai hieman alkeisopetusta ja nama jarjestivat hanet
Jyvaskylan lyseoon
, jossa han suoritti sen oppimaaran kuudessa vuodessa normaalin kahdeksan vuoden sijaan. Ylioppilaaksi Suuronen kirjoitti 1886 ollessaan 22-vuotias.
Helsingin yliopistosta
han valmistui
filosofian kandidaatiksi
1891. Suuronen siirtyi muutamaksi vuodeksi tyoelamaan, mutta jatkoi sitten viela opintojaan ja valmistui lakitieteen kandidaatiksi 1902.
[1]
Suurosen yliopiston jalkeinen tyoura alkoi
Jyvaskylan seminaarin
virkaa tekevana historian ja kasvatusopin lehtorina 1891?1892. Han kavi tutustumassa Tanskan kansanopistoihin ja tyoskenteli sitten
Virolahden
kansanopiston
johtajana 1895?1897. Juristiopintojen jalkeen Suuronen hoiti vuoden verran asianajotehtavia
Castren & Snellmanin
asianajotoimistossa
[1]
[4]
ja toimi 1903?1907
Pellervo-Seuran
sihteerina. Suuronen oli keskeinen henkilo suomalaisten maanviljelijain osuustoimintaliikkeessa. Han kirjoitti alan kasikirjoja ja
osuuskuntien
mallisaantoja.
[1]
Mallisaantoja oli tehty muutamille tarkeimmille osuuskunnille jo ennen Suurosen aikaa, mutta han paranteli niita Suomessa saatujen kokemusten perusteella ja laati suuren joukon uusia.
[4]
Suuronen laati itse tai osallistui saantojen laatimiseen
Keskusosuusliike Hankkijalle
,
Voinvientiosuusliike Valiolle
ja
Suomen Osuuskauppojen Keskusosuuskunnalle
. Han toimi myos Osuuskassojen Keskuslainarahaston johtokunnassa, Hankkijan johtokunnassa ja Valion
hallintoneuvostossa
. Osuustoiminta-aatetta han edisti myos merkittavasti kouluttamalla Pellervo-Seuran henkilokuntaa, jotta nama voivat levittaa toimintaa ja innostaa ihmisia aatteen pariin eri puolille maata.
[1]
[5]
Sairaus keskeytti Suurosen tyontayteisen jakson osuustoiminnan parissa ja han siirtyi valtiollisen toiminnan pariin, olettaen nain paasevansa rauhallisempiin tehtaviin.
[1]
Suuronen oli osallistunut valtiopaivatoimintaan olemalla sihteerina ja tulkkina eri
valiokunnissa
1888, 1891 ja 1894.
[4]
Han kannatti
perustuslailliseksi
kutsuttua poliittista suuntausta, mutta liittyi 1900
Suomalaiseen puolueeseen
ja osallistui sen nakemyksia levittaneen
Uusi Suometar
-sanomalehden toimituskunnan toimintaan 1904?1906.
[1]
[4]
Suuronen luopui Pellervo-Seuran sihteerin tyosta valiaikaisesti vuoden 1907
valtiopaivien
ajaksi ja sitten helmikuussa 1908 lopullisesti voidakseen toimia Suomen uuden eduskunnan palveluksessa.
[4]
Suuronen valittiin 1907 ensimmaiseksi
eduskunnan sihteeriksi
ja viran hoito osoittautui tunnolliselle miehelle vaativaksi tyoksi. Sairauden heikentama Suuronen uupui ja joutui jattamaan virkansa vuoden 1909 alussa. Saman vuoden toukokuussa han kuoli vain 45-vuotiaana.
[1]
Uusi Suometar -lehden anonyymi muistokirjoituksen laatija kehui Suurosen palavasieluisuutta oikeina pitamiensa asioiden parissa ja hanen innostustaan silloin, kun noustiin sortoa ja vaaryytta vastaan.
Suomalaisuuden
asia oli Suuroselle tarkea ja suomalaisen puolueen valtuuskunta muisteli hanta lammolla, vaikka han ei ollutkaan varsinainen puoluemies. Vainajaa jaivat suremaan puoliso ja viisi alaikaista lasta.
[4]
Suurosen puoliso vuodesta 1895 oli Alma Teresia Backstrom (k. 1934).
[3]
- Miten osuuskassa perustetaan ja hoidetaan: lisavihko,
(toim.
Hannes Gebhard
,
Viktor Fagerstrom
, Philip Suuronen) 1904
- Kansalaisen vaaliopas,
1906
- Osuuskuntien toimitsijain vastuunalaisuudesta,
1908
- Kaksitoista neuvoa osuuskaupan perustajille,
1909
- Om sysslomannens i andelslagen ansvarighet,
1909
- ↑
a
b
c
d
e
f
g
h
i
Kautto, Timo: Suuronen, Philip. Teoksessa Klinge, Matti (paatoim.):
Suomen kansallisbiografia,
osa 9, s. 484?485. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007.
ISBN 978-951-746-441-3
.
- ↑
Y. R. Makihovi (toim.):
Uranuurtajia ja rakentajia. Osuustoimintamiesten elamakertoja
, s. 76-84. Helsinki: Pellervo-Seura, 1950.
- ↑
a
b
Ilmari Heikinheimo:
Suomen elamakerrasto
, s. 732. Helsinki: Werner Soderstrom Osakeyhtio, 1955.
- ↑
a
b
c
d
e
f
Uusi Suometar 22.5.1909, s. 3, muistokirjoitus.
- ↑
Laati, Iisakki et al. (toim.):
Kuka kukin oli: Henkilotietoja 1900-luvulla kuolleista julkisuuden suomalaisista
, s. 502. Helsinki: Kustannusosakeyhtio Otava, 1961.
|
---|
| Sihteerit
(1907?1966)
| |
---|
| Paasihteerit
(1966?)
| |
---|
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
|