Tama artikkeli kasittelee nisakaslahkoa. ”Petoelain” voi viitata myos mihin tahansa elaimeen, joka
saalistaa
ja kayttaa muita
elaimia ravinnokseen
.
Petoelaimet
(Carnivora) on
nisakaslahko
, johon kuuluu noin 270 lajia. Suurin osa petoelainten lahkon lajeista on
lihansyojia
, osa kaikkiruokaisia, kuten
karhut
, ja osa paaasiassa
kasvinsyojia
, kuten
isopanda
.
[2]
[3]
Nykyiset petoelaimet jakautuvat kahteen kehityslinjaan: koiramaisten petoelainten
Caniformia
- ja kissamaisten
Feliformia
-alalahkoihin, joissa puolestaan on kaikkiaan 15 heimoa.
[1]
Pussielaimiin
kuuluvat
pussipedot
eivat kuulu sanan varsinaisessa merkityksessa petoelaimiin. Aikaisempi petoelainten jako luokitteli ne alalahkoihin
maapetoelaimet
(Fissipedia) ja
evajalkaiset
(
Pinnipedia
).
[4]
Evajalkaiset eli hylje-elaimet on nykyisin kolmen heimon luonnollinen mutta luokittelematon ryhma Caniformia-alalahkon sisalla.
Petoelaimet ovat levinneet kaikille suurimmille maa-alueille, pois lukien
Australia
, jossa tavataan vain mahdollisesti ihmisen tuomaa
dingoa
, ja kaikille valtamerille. Petoelaimia elaa lahes kaikenlaisissa maanpaallisissa ymparistoissa ja monissa vesiymparistoissa. Niita tavataan
metsissa
,
aavikoilla
,
vuorilla
, ruohoalueilla,
pensasaroilla
,
tundralla
ja avoimella jaatikolla. Vedessa elavia lajeja tavataan makeavetisissa
joissa
ja
jarvissa
seka merenrannikoilla ja avoimella valtamerella.
[5]
- Alalahko
Caniformia
- Alalahko
Feliformia
- ↑
a
b
Wilson, Don E. & Reeder, DeeAnn M. (toim.):
Carnivora
Mammal Species of the World. A Taxonomic and Geographic Reference (3rd ed)
. 2005. Johns Hopkins University Press. Viitattu 2.7.2012.
(englanniksi)
- ↑
Phil Myers, Allison Poor:
Carnivora
Animal Diversity Web
. University of Michigan, Museum of Zoology. Viitattu 2.7.2012.
(englanniksi)
- ↑
Kielitoimiston sanakirja
- ↑
WSOY Iso tietosanakirja 6, s. 29, WSOY 1997
ISBN 951-0-20163-4
- ↑
Carnivora
ADW. Viitattu 6.4.2013.
