Persianlahden oireyhtyma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Koyhdytetyn uraanin kaytto Persianlahden sodassa

Persianlahden oireyhtyma on yleisnimitys Persianlahden sodassa 1991 palvelleita sotilaita vaivaaville erilaisille psykologisille ja fysiologisille oireille. Tosin ei olla varmoja, liittyvatko nama oireet sotapalvelukseen tai yleensa toisiinsa. Oireiksi on esitetty muun muassa krooninen vasymys, kivut nivelissa ja lihaksissa, paansarky, ripuli, muistinmenetykset, unihairiot, tasapainohairiot seka ihottuma.

Syndrooman aiheuttajat

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Syita on esitetty useita: sotilaiden saamat rokotteet pernaruttoa vastaan, erilaiset virukset, koyhdytetty uraani, kemiallisten aseiden jaamat ja stressi ovat olleet ehdokkaina, kuten myos aspartaamimyrkytys, rakettipolttoaineet ja joukkohysteria.

Rokotteiden apuaineissa kaytetyn skvaleenille elimistossa muodostuvien vasta-aineiden on virheellisesti epailty liittyvan oireyhtymaan. [1] Skvaleenin vasta-aineita esiintyy osalla ihmisista luonnostaan, [2] ja eraan tutkimuksen mukaan vasta-aineita esiintyy veteraaneilla yhta usein kuin yleisessa vaestossakin [3] eika rokotteen skvaleeni muuta vasta-aineiden pitoisuuksia [4] . Sotilaille annetuissa rokotteissa ei myoskaan kaytetty skvaleenia adjuvanttina vaan alumiinia. [5]

Marraskuussa 2004 riippumaton brittilainen tutkimus ehdotti, etta sotaveteraaneilla oli kaksinkertainen mahdollisuus sairastua muualla palvelleisiin sotilaisiin verrattuna. Tutkimuksen johtopaatoksena oli, etta oireet johtuivat monien tekijoiden yhteisvaikutuksesta, mukaan lukien hyonteismyrkyt, koyhdytetty uraani ja hermokaasut. [6]

Tulane University School of Medicine julkaisi tutkimuksen helmikuun 2000 Experimental Molecular Pathology -lehden numerossa loydoksistaan: 95 % potilaista, jotka karsivat Persianlahden oireyhtymasta tunnistettavin oirein, kehitti vasta-aineita skvaleenille . Toisaalta kukaan oireettomista ei ollut kehittanyt vasta-aineita skvaleenille . [7] Tutkimuksen metodeita on kuitenkin kritisoitu muiden tutkijoiden osalta, eika muissa tutkimuksissa ole havaittu vastaavanlaista yhteytta. [8] Rotilla tehdyssa kokeissa injektoitu skvaleeni aiheutti elaimille immuunivalitteisen kroonisen nivelreuman. Yhteenvedon mukaan tutkimus heratti kysymyksia adjuvanttien roolista kroonisissa tulehdustaudeissa. [9]

Katso myos

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Asa, Pamela B. & Wilson, Russell B. & Garry, Robert F.: Antibodies to Squalene in Recipients of Anthrax Vaccine. Experimental and Molecular Pathology , 2002, 73. vsk, nro 1, s. 19?27. Academic Press. doi : 10.1006/exmp.2002.2429 . Artikkelin verkkoversio . Viitattu 7.10.2018 (englanniksi) .
  2. ↑ Matyas, G & Rao, M & Pittman, PR & Burge, R & Robbins, IE & Wassef, NM & Thivierge, B & Alving, CR: Detection of antibodies to squalene III. Naturally occurring antibodies to squalene in humans and mice. Journal of Immunological Methods , 2004, 286. vsk, nro 1?2, s. 47?67. Artikkelin verkkoversio .
  3. ↑ Phillips, Christopher J. & Matyas, Gary R. & Hansen, Christian J. & Alving, Carl R. & Smith, Tyler C. & Ryan, Margaret A.K.: Antibodies to squalene in US Navy Persian Gulf War veterans with chronic multisymptom illness. Vaccine , 2009, 27. vsk, nro 29, s. 3921?3926. Artikkelin verkkoversio .
  4. ↑ Giudice, G. Del & Fragapane, E. & Bugarini, R. & Hora, M. & Henriksson, T. & Palla, E. & O'Hagan, D. & Donnelly, J. & Rappuoli, R.: Vaccines with the MF59 Adjuvant Do Not Stimulate Antibody Responses against Squalene. Clinical and Vaccine Immunology , 2006, 13. vsk, nro 9, s. 1010?1013. Artikkelin verkkoversio . ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  5. ↑ Jack Metcalf:  Gulf War Illnesses: Questions About the Presence of Squalene Antibodies in Veterans Can Be Resolved . GAO/NSIAD-99-5 (englanniksi) . United States General Accounting Office & National Security and International Affairs Division, 1999. Teoksen verkkoversio . ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  6. ↑ Call to recognise Gulf War effect BBC News . 17.11.2004. Viitattu 7.10.2018 (englanniksi) .
  7. ↑ Asa, Pamela B. & Cao, Yan & Garry, Robert F.: Antibodies to Squalene in Gulf War Syndrome. Experimental and Molecular Pathology , 2000, 68. vsk, nro 1, s. 55?64. Academic Press. doi : 10.1006/exmp.1999.2295 . Artikkelin verkkoversio . Viitattu 7.10.2018 (englanniksi) .
  8. ↑ Lippi, G & Targher, G & Franchini, M.: Vaccination, squalene and anti-squalene antibodies: facts or fiction?. European Journal of Internal Medicine , 2010, 21. vsk, nro 2, s. 70?73. PubMed: 20206873 . doi : 10.1016/j.ejim.2009.12.001 . Artikkelin verkkoversio . Viitattu 7.10.2018 (englanniksi) .
  9. ↑ Carlson, Barbro C. & Jansson, Asa M. & Larsson, Anders & Bucht, Anders & Lorentzen, Johnny C.: The Endogenous Adjuvant Squalene Can Induce a Chronic T-Cell-Mediated Arthritis in Rats. The American Journal of Pathology , 2000, 156. vsk, nro 6, s. 2057?2065. Elsevier Inc.. doi : 10.1016/S0002-9440(10)65077-8 . Artikkelin verkkoversio . Viitattu 7.10.2018 (englanniksi) .
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Persianlahden_oireyhtyma&oldid=21161949 ”