Hakusana ”Beida” ohjaa tanne. Sanan muista merkityksista kerrotaan artikkelissa
Beida (Libya)
.
Pekingin yliopisto
(
yksink.
:
北京大?
;
perint.
:
北京大學
;
pinyin
:
B?ij?ng Daxue
,
Beijingin yliopisto
;
engl.
Peking University (PKU)
), arkikielessa
Beida
(北大,
Pinyin
B?ida), on yksi
Kiinan kansantasavallan
maineikkaimpia ja arvostetuimpia
yliopistoja
.
Se sijaitsee Kiinan paakaupungissa
Pekingissa
(Beijing), ja yliopiston kampus on Pekingin luoteisosassa Haidianin alueella. Pekingin yliopisto on lahella vanhaa keisarillista kesapalatsia ja sen valittomassa laheisyydessa on myos
Tsinghuan yliopisto
seka kaksi muuta yliopistoa. Pekingin yliopisto toimii myos Hong Kongin naapurikaupungissa
Shenzhenissa
.
Yliopisto perustettiin 1898 yhtena Kiinan ensimmaisista nykyaikaisista yliopistoista
Qing-dynastian
sadan paivan reformin
aikaan, ja sita tunnettiin aluksi Keisarillisena Pekingin yliopistona
[1]
tai nimella Suurkaupunkiyliopisto (
yksink.
:
京?大?堂
;
perint.
:
京師大學堂
;
pinyin
:
J?ng sh? daxuetang
). Vallankumouksen aikaan
1912
se nimettiin Pekingin yliopistoksi.
[1]
Maineikas oppinut
Cai Yuanpei
nimitettiin sille rehtoriksi 1917 ja hanella oli suuri vaikutus siihen, etta Pekingin yliopisto kasvoi Kiinan suurimmaksi korkeakouluksi. Vuonna 1919 sen opiskelijat muodostivat merkittavan osan
toukokuun neljannen paivan liikkeesta
. Samoihin aikoihin siita tuli myos ensimmaisia kiinalaisia korkeakouluja, joka hyvaksyi naisopiskelijoita.
Yliopiston johtohahmoihin kuuluivat 1910-luvun lopun ja 1920-luvun alun radikaaleina aikoina muiden muassa
Chen Duxiu
ja
Li Dazhao
, joista tuli vahan myohemmin
Kiinan kommunistisen puolueen
perustajajasenia. Myos
Mao Zedong
oli opiskelijana siella jonkin aikaa. Muista tuon ajan hahmoista mainittakoon yliopistossa lukuvuoden 1920?1921
filosofian
luennoitsijana toiminut
Bertrand Russell
.
Toisen maailmansodan
aikaan ja sen molemmin puolin yliopisto ei toiminut Pekingissa. Japanin aloitettua
Toisen Kiinan-Japanin sodan
1937
muutti Pekingin yliopisto
Changshaan
muodostaen siella valiaikaisen yliopiston yhdessa
Qinghuan yliopiston
ja
Nankain yliopiston
kanssa. Vahan myohemmin yliopistot joutuivat muuttamaan uudelleen,
Kunmingiin
, jossa ne muodostivat koko sodan ajan lounaisen valtionyliopiston. Sodan jalkeen
1946
Pekingin yliopisto paasi palaamaan kotikaupunkiinsa.
Eliitin huippuyliopistona Beida on aina ollut Kiinan opiskelijalevottomuuksien polttopisteessa. Erityisen merkittava rooli silla oli tassa suhteessa vuosina 1956?1957
sadan kukan kaudella
ja sadan kukan liikkeessa.
Kiinassa pantiin vuonna 1966 toimeen ideologisia puhdistuksia. Pekingin yliopiston rehtori Lu Ping erotettiin virastaan 3. kesakuuta 1966.
[2]
Tiananmenin aukion liikehdinta
Taivaallisen rauhan aukiolla
vuonna
1989
alkoi Beidasta, jossa opiskelijat olivat erityisen aktiivisia ja jossa julkaistiin paljon
seinalehtia
.
Taivaallisen rauhan aukion mielenosoitusten
tukahduttamisen jalkeen nayttavat sortotoimenpiteet yliopistoa kohtaan olleen ankaria, vaikkakin Kiinan hallitus pysyy vaitonaisena kaikista kesakuun 1989 tapahtumista. Siita lahtien yliopisto on joutunut olemaan varsin tiukan tarkkailun alaisena.
Yleisesti ottaen Beida on sailyttanyt perustamisestaan lahtien epamaaraisen neutraalit suhteet valtiovaltaan. Niinpa vuonna 1957 hallituksen kyseenalaistaminen oli aluksi
Mao Zedongin
rohkaisemaa taman "antaa kaikkien kukkien kukkia" -kampanjassa, ennen kuin kommunistinen puolue katsoi kritiikin kayneen liialliseksi ja paatti tukahduttaa liikehdinnan.
Beida kasittaa nykyaan 30 collegea ja 12 osastoa seka yli sata tutkimuslaitosta. Opiskelijoita otetaan 95 kandidaattiohjelmaan, 199 maisteriohjelmaan ja 173 tohtoriohjelmaan, heilta edellytetaan erittain vaativien paasykokeiden lapaisya, joissa hylattyjen maara on suuri. Opiskelijoita yliopistossa on yli 30 000, mukaan lukien yli 4 000 ulkomaista opiskelijaa yli 80 eri maasta.
Pekingin yliopiston katsotaan yhdessa laheisen
Tsinghuan yliopiston
kanssa muodostavan Kiinan parhaiden yliopistojen kaksikon. Tsinghua sijoittuu monissa
yliopistovertailuissa
ensimmaiseksi ja Pekingin yliopisto toiseksi, muiden kiinalaisyliopistojen jaadessa kauas taakse. Joillakin aloilla Pekingin yliopistoa pidetaan Kiinan parhaana ja se on tunnettu erityisesti lakitieteen ja laaketieteen koulutuksestaan, joissa voittaa naapurinsa. Monet Kiinan johtavista henkiloista niin politiikassa, taloudessa, tieteessa kuin muillakin aloilla tulevat juuri naista yliopistoista.
Brittilainen
The Times Higher Education Supplement
sijoitti Pekingin yliopiston perati maailman 14. parhaaksi korkeakouluksi vuoden 2006 listallaan.
Shangain Jiao Tongin yliopiston
julkaisemalla, niin kutsutulla
Shanghain listalla
Pekingin yliopisto oli maailman 300 parhaan joukossa, mutta ei yltanyt 200 karkeen.
2006 alkaen Pekingin yliopisto on kuulunut kansainvaliseen korkeakouluryhmittymaan
International Alliance of Research Universities
(IARU). Se kuuluu myos
Universitas 21
-ryhmittymaan. Se on eras vuonna 2009 kaynnistetyn
C9-liigaan
yliopistoista, joiden kehittamiseen maailmanluokan yliopistoiksi Kiinan valtiovalta on panostanut merkittavasti.
[3]
Vuonna 2017 kansainvalinen Shanghain Jiao Tong -yliopiston ARWU-
yliopistoranking
luokittelikin Pekingin yliopiston jo sijalle 71. maailmassa. Se oli tassa vertailussa maansa toiseksi arvostetuin yliopisto.
[4]
Pekingin yliopisto sijaitsee nykyaan aiemman
Yanjingin yliopiston
silloisella kampusalueella. Kampus voidaan jakaa kolmeen osaan: kaakkoisosassa ovat opetuskayttoon tarkoitetut rakennukset, lounaisosassa asuntolat ja pohjoispuoli muodostaa keskusta-alueen Weiming-jarven luona. Jarven kaakkoisrannalla on Boya-
pagodi
.
Jarven ymparistossa ja sen lansipuolella aina lansiportille saakka on paljon viherkasveja (etupaassa
itkupajua
) ja rakennukset sailyttavat perinteisen kiinalaisen rakennustyylin.
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Maantieteelliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Muut
| |
---|
|