Paul Tibbets vuonna
2003
.
Paul Warfield Tibbets Jr.
(
23. helmikuuta
1915
?
1. marraskuuta
2007
) oli
yhdysvaltalainen
lentaja ja
prikaatikenraali
Yhdysvaltain ilmavoimissa
. Tibbets muistetaan parhaiten siita, etta han oli
komentaja
seka paaohjaaja
lentokoneessa
, josta pudotettiin
atomipommi
Hiroshimaan
6. elokuuta 1945. Tibbets oli myos operaatio Silverplaten (myos tunnettu
Projekti Albertana
) lentokoulutustoiminnan johtaja ja
509. raskaan erityispommitusrykmentin
paallikko (
509th Composite Group
).
[1]
Paul Warfield Tibbets Jr. syntyi
Quincyssa
,
Illinoisissa
. Hanen isansa oli Paul Warfield Tibbets ja aitinsa Enola Gay Tibbets (o.s. Haggard). Nuorena Paul muutti
Floridaan
, missa han harjoitti
laaketieteen
opintoja 1930-luvun alussa.
Tibbets liittyi
Yhdysvaltain ilmavoimiin
vuonna 1937. Hanet nimitettiin vuonna 1938
vanrikiksi
(Second lieutenant).
Toisessa maailmansodassa
Tibbets lensi muun muassa pommitustehtavissa
Tyynellamerella
seka Euroopassa. Han lensi ensimmaisessa
Britanniasta
Saksaan
tekemassa
USAF:n
pommitushyokkayksessa. Afrikan maihinnousun yhteydessa Tibbets muun muassa lennatti korkea-arvoisia upseereja kuten
Mark Clarkin
sotatoimien alaisille lentokentille.
Eversti
Tibbets antoi
B-29
-pommikoneelleen nimeksi
Enola Gay
aitinsa mukaan 5. elokuuta 1945.
[2]
Hanen aitinsa nimen esikuvana oli
Enola
, sankaritar kirjassa, josta taman isa oli pitanyt. Tibbets pudotti
Enola Gaylla
ihmiskunnan ensimmaisen sotilaallisesti kaytetyn atomipommin,
Little Boyn
("Pikkupoika"),
Japaniin
6. elokuuta. Kun Tibbetsilta myohempina vuosinaan kysyttiin, olisiko han valmis pudottamaan uudelleen atomipommin Japaniin, han vastasi, etta samoissa olosuhteissa tekisi sen uudestaan.
[3]
Myos pommittaja
Thomas W. Ferebee
puolusteli omaa osuuttaan sanoin:
”Jonkunhan se oli tehtava!”
.
[4]
Tibbets oli itse paattanyt vakaasti mielessaan nama seuraavat kaksi asiaa: han seka ohjaa konettaan itse etta komentaa
Erikoislentohyokkaysta nro 13
. Sita "ei estaisi mikaan voima maailmassa", kuten han myohemmin totesi. Nagasakin iskun jalkeen Tibbets valmistautui komentamaan myos mahdollisen 3. atomipommi-iskun.
[5]
Siihen oli Pu-239 Mk.3 atomipommin ydin olemassa
Los Alamosissa
. Tuo ydin oli nimeltaan aluksi
Rufus
, sittemmin
Demon Core
eli
Paholaisydin
.
Tibbetsin alaisista usea, muun muassa pommituslaivueen tutkaupseeri, luutnantti
Jacob "Jake" Beser
, kuvaili everstia "mita hienoimmaksi herrasmieheksi joita ilmavoimissa palvelee".
[6]
Tibbets tulikin tunnetuksi tiukkana ja vaativana, mutta varsin lojaalina seka joviaalina esimiehena. Han oli myos erittain taitava lentaja seka omasi jo aiempaa esimiehen vastuuta. Siksi hanet valittiinkin tuhansien joukosta huippusalaiseen tehtavaan. Tibbets vastasi myos vaativasta koulutustoiminnan toteuttamisesta. Usea kollega oli valittu jonkin aiemman sotilaslentotehtavan hyvin hoidetun suorituksen perusteella. Esimerkkina vaikkapa
Charles Sweeney
seka
Kermit K. Beahan
, jotka olivat Nagasakin pommituksen keskeisimmat henkilot.
Pommitusharjoitusten ollessa viela koulutusvaiheessaan ja lentavan yksikon siirryttya Wendoverista Tinianille alkoi Tibbetsin avioliitto rakoilla pahasti.
[7]
Han erosikin ensimmaisesta vaimostaan Luciesta, jonka kanssa oli syntynyt kaksi poikaa: Paul Jr. (III) ja Gene. Lucieta kuvailtiin "Southern Belle" -tyyppiseksi, elavaiseksi Etelavaltojen kaunottareksi. Sodan jalkeen Tibbets meni naimisiin vuonna 1953 Andrea Tibbetsin (o.s. Quattrehomme) kanssa. Vuonna 1959 hanet ylennettiin
prikaatikenraaliksi
. Han jai elakkeelle vuonna 1966 ja kuoli 92 vuoden ikaisena syksylla 2007. Viimeisina vuosinaan han karsi muun muassa
sydamen vajaatoiminnasta
.
Tibbetsin pojanpoika Paul W. Tibbets IV jatkaa
393. pommituslaivueessa
isoisansa tyota
B-2 Spirit
-haivekoneen pommituslentajana.
[8]
Paul Tibbets kuvattuna sotilasuransa aikana.
- Max Morgan Witts & Gordon Thomas:
Enola Gay ? Pommikone Hiroshiman ylla
, Wsoy 1981
- Valitut Palat:
Maailma Palaa
, III osa (Stalingrad ? Hiroshima) Kirjapaino Otava 1975
- Soili Hautamaki:
Ydintrauma ? Ihminen Hiroshiman jalkeen
(Prometheus-sarja), Kustannusosakeyhtio Pohjoinen, Oulu 1988
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|