Paul Anthony Samuelson
(
15. toukokuuta
1915
Gary
,
Indiana
,
Yhdysvallat
?
13. joulukuuta
2009
Belmont
,
Massachusetts
, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen
ekonomisti
, joka tutkimustyossaan kasitteli useita
taloustieteen
aloja. Samuelson sai
taloustieteen Nobel-palkinnon
vuonna 1970 ”tieteellisesta tyosta, jolla han on kehittanyt staattista ja dynaamista taloudellista teoriaa ja aktiivisesti myotavaikuttanut taloustieteellisen analyysin tason parantumiseen”.
Samuelson syntyi siirtolaisperheeseen, jonka vanhemmat olivat taustaltaan
puolanjuutalaisia
.
[1]
Han aloitti opiskelunsa
Chicagon yliopistossa
ja suoritti siella alemman korkeakoulututkinnon vuonna 1935.
Tohtorintutkintonsa
Samuelson suoritti
Harvardin yliopistossa
vuonna 1941 matemaattista taloustiedetta edustavalla tutkimuksella
The Foundations of Economic Analysis
(julkaistu 1947).
[2]
Paul Samuelson oli
Massachusettsin teknillisen korkeakoulun
,
Massachusetts Institute of Technologyn
eli MIT:n,
emeritusprofessori
, joka teki merkittavaa tutkimusta esimerkiksi:
- hyvinvoinnin taloustieteessa
, jossa han esitteli niin kutsutun Lindahl-Bowen-Samuelson ehdot, joita kaytetaan maarittamaan lisaako tietty toiminto taloudellista hyvinvointia;
- julkisen sektorin
taloustieteessa, jossa hanen merkittavin tutkimuksensa keskittyy resurssien optimaalisen
allokaation
teoriaan tilanteessa, jossa on seka julkisia etta yksityisia hyodykkeita
- kansainvalisessa taloustieteessa, jossa han on vaikuttanut kahden laajasti kaytetyn kansainvalista kauppaa kuvaavan teoreettisen mallin kehittamiseen.
Samuelson sovelsi matemaattisen taloustieteen lahestymistapaa muun muassa ulkomaankaupan, kuluttajan kayttaytymisen, talouden tasapainon ja suhdannevaihtelujen tutkimukseen. Ulkomaankaupan alalla han osoitti, etta kansainvalinen vapaakauppa vaikuttaa tasoittavasti seka hyodykkeiden hintoihin etta tuotannontekijoiden hintoihin. Mikrotaloustieteessa Samuelson loi niin sanotun paljastettujen preferenssien teorian, jonka avulla
hyotyteoriaa
voidaan empiirisesti tutkia, vaikka
rajahyotyja
ei voida tasmallisesti mitata. Vertaileva taloustieteellinen tilastointi taas pohjautuu kassiseen taloustieteeseen, mutta sen tarkastelutavan kehittaminen puuttui. Samuelson oli merkittavasti kehittamassa sita, ja onnistui ensimmaisena yhdistamaan tilastojen niin sanotut kerroin- ja kiihdytinvaikutukset.
[2]
Samuelson kirjoitti William Nordhausin kanssa taloustieteen perusoppikirjan
Economics
, jonka ensimmainen painos ilmestyi 1948.
[2]
Kirjaa on kaytetty laajasti yli 30 vuoden ajan. Se on Yhdysvalloissa myydyin akateeminen oppikirja.
[3]
Samuelson ei kyennyt matemaattisen tilastoinnin erikoistuntijanakaan havaitsemaan
Neuvostoliiton
tilastoinnin ja talousohjauksen puutteita. Viela vuonna 1989, kun
neuvostotalous
oli romahtamassa, hanen
Economics
-kirjassaan vaitettiin, etta Neuvostoliiton
keskussuunnittelujarjestelma
todistaa keskussuunnittelun toimivan ja jopa menestyvan.
[4]
Samuelson kuoli joulukuussa 2009 lyhyen sairauden jalkeen 94-vuotiaana.
[5]
Samuelsonin nimikkoprofessuuria MIT:ssa hoitaa suomalainen
Bengt Holmstrom
[6]
. Samuelsonin oppilaita ja tyotovereita olivat muun muassa
Paul Krugman
[7]
ja
Joseph Stiglitz
[8]
.
≫the Soviet economy is proof that, contrary to what many skeptics had earlier believed, a socialist command economy can function and even thrive.≫
(Samuelson ja
William Nordhaus
, 1989
[4]
)
≫Mita mustaa nuorta auttaa tietaa, etta tyonantajan pitaisi maksaa hanelle 2 dollaria tunnissa, jos juuri se seikka estaa hanta saamasta tyota?"≫
1969:
Frisch
,
Tinbergen
1970:
Samuelson
1971:
Kuznets
1972:
Hicks
,
Arrow
1973:
Leontief
1974:
Myrdal
,
Hayek
1975:
Kantorovit?
,
Koopmans
1976:
Friedman
1977:
Ohlin
,
Meade
1978:
Simon
1979:
Schultz
,
Lewis
1980:
Klein
1981:
Tobin
1982:
Stigler
1983:
Debreu
1984:
Stone
1985:
Modigliani
1986:
Buchanan
1987:
Solow
1988:
Allais
1989:
Haavelmo
1990:
Markowitz
,
Miller
,
Sharpe
1991:
Coase
1992:
Becker
1993:
Fogel
,
North
1994:
Harsanyi
,
Nash
,
Selten
1995:
Lucas
1996:
Mirrlees
,
Vickrey
1997:
Merton
,
Scholes
1998:
Sen
1999:
Mundell
2000:
Heckman
,
McFadden
2001:
Akerlof
,
Spence
,
Stiglitz
2002:
Kahneman
,
Smith
2003:
Engle
,
Granger
2004:
Kydland
,
Prescott
2005:
Aumann
,
Schelling
2006:
Phelps
2007:
Hurwicz
,
Maskin
,
Myerson
2008:
Krugman
2009:
Ostrom
,
Williamson
2010:
Diamond
,
Mortensen
,
Pissarides
2011:
Sargent
,
Sims
2012:
Roth
,
Shapley
2013:
Fama
,
Hansen
,
Shiller
2014:
Tirole
2015:
Deaton
2016:
Hart
,
Holmstrom
2017:
Thaler
2018:
Nordhaus
,
Romer
2019:
Banerjee
,
Duflo
,
Kremer
2020:
Milgrom
,
Wilson
2021:
Card
,
Angrist
,
Imbens
2022:
Bernanke
,
Diamond
,
Dybvig
2023:
Goldin
|
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|