Parasympaattinen hermosto eli parasympatikus on autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toinen paaosa. Parasympaattinen hermosto saatelee rauhasten , verenkiertoelinten , ruoansulatuselimiston ja kuonanpoistoelinten toimintoja esimerkiksi lisaamalla tai vahentamalla kyseisten elinten verenkiertoa. Parasympaattinen hermosto toimii aktiivisimmin levossa esimerkiksi unessa tai ruokaa sulateltaessa. Parasympaattisen arsykkeen vaikutuksesta sydamen syke hidastuu, hengitystiheys pienenee ja ruoansulatuselimiston toiminta vilkastuu. Virtsarakon tyhjentymiseen tarvitaan parasympaattisen hermoston aktivaatiota. Parasympaattinen hermosto supistaa silman mustuaista. Asetyylikoliini on parasympaattisen hermoston tarkein valittajaaine ^[1] . Parasympatomimeetit (tai kolinergit) vaikuttavat parasymptaattiseen hermostoon asetyylikoliinin tavoin ja parasympatolyytit (oikeammin antikolinergit) estavat asetyylikoliinin toimintaa.

Autonomisen hermoston toinen osa on sympaattinen hermosto . Parasympaattiset hermosyyt kulkevat aivo- tai ristihermoissa ja niiden hermosolmut ovat kohde-elimien lahiymparistossa. Yleensa sympaattinen ja parasympaattinen hermosto toimivat hyvassa yhteistyossa. Stressitilanteessa tasapainotila saattaa jarkkya, jolloin voi syntya toiminnallisia oireita niihin elimiin, joihin autonomisella hermostolla on vaikutusta. Huolestuneisuus ja pelko lisaavat stressia ja siten taas sympaattisen hermoston vilkastumista. Nain rentoutuminen, nukkuminen ja elpyminen hankaloituvat. Stressi vahentaa myos ihmisen puolustuskykya tulehduksia vastaan.