Pahkyla on kuivien hedelmien tyyppi, joka kehittyy sikiaimesta , jossa on yksi ainoa siemenaihe . Kuivissa hedelmissa sikiaimesta syntyneet seinakerrokset kuivuvat ja jaavat siemenkuoren ymparille soluseinien paksuuntuessa tai puutuessa. Pahkylat nayttavat sen vuoksi pelkilta siemenilta . Esimerkiksi heinakasvien jyvissa siemenkuori on kasvanut tiiviisti kiinni hedelman seinaan. Pahkyloissa on usein leviamista helpottavia lisakkeita, kuten haivenia ( voikukka ), lenninsiipia ( koivut ) tai koukkuja ja vakasia. ^[1]

Pahkylat ovat yleensa pienia hedelmia. Isoista pahkyloista kaytetaan nimitysta pahkina , esimerkiksi pahkinapensaiden hedelmat ja tammien terhot . ^[1]

• 
  Voikukan pahkyla.
• 
    Hoikkakelton (Crepis capillaris) pahkyloita kukkapohjuksessa.
• 
    Hoikkakelton ( Crepis capillaris ) pahkyloita.
• 
  Mansikan pahkyloita pohjusmarjan pinnalla.
• 
  Kiiltosaran ( Carex saxatilis ) pahkyloita eli pullakkoja .
• 
  Auringonkukan pahkylan ydin, eli siemen ja pahkyla.