Tama artikkeli kasittelee paaomaa taloustieteen nakokulmasta. Karl Marxin teoksesta on
erillinen artikkeli
. Muita merkityksia luetellaan
tasmennyssivulla
.
Paaoma
(saks.
das Kapital
) on
taloustieteellinen
kasite, jolla tarkoitetaan varoja. Paaoman lyhenne taloustieteessa on K.
Paaoma tarkoittaa taloustieteessa kaikkia ei-inhimillisia varoja, joita voi omistaa ja vaihtaa markkinoilla. Paaomaa ovat esimerkiksi rahoituspaaoma, maa, rakennukset, koneet, kalusto ja patentit. Paaoma sisaltaa aineellisen ja aineettoman paaoman. Aineellista paaomaa ovat esimerkiksi maa, rakennukset ja koneet. Aineetonta paaomaa ovat mm. patentit ja muut immateriaalioikeudet.
[1]
Toisinaan paaomaksi luetaan myos
inhimillinen paaoma
, jolla tarkoitetaan ihmisen tyovoimaa, osaamista, koulutusta ja kykyja. Inhimillinen paaoma poikkeaa muusta paaomasta siten, etta nykyisissa yhteiskunnissa toisen inhimillista paaomaa ei voi ostaa ja omistaa ainakaan pysyvasti. Orjayhteiskunnissa saattoi
orjien
inhimillisen paaoman omistaa. Orjia saattoi ostaa ja myyda ja orjia voi siten tarkastella myos taloudellisena paaomana.
[1]
Kasitteita
paaoma
ja
varallisuus
pidetaan toisinaan synonyymeina, kun taas toisinaan ne erotetaan toisistaan. Joidenkin maaritelmien mukaan paaoma sisaltaa vain ihmisen luomaa varallisuutta. Taman maaritelman mukaan maa ja luonnonvarat ovat varallisuutta mutta eivat paaomaa, koska ihminen ei ole kartuttanut niita itse.
[1]
Paaoma voi olla ”tuottavaa” eli tuotannollista paaomaa kuten tuotantolaitokset, toimistot, koneet ja laitteet, tai ”tuottamatonta” kuten asunnot. Joidenkin maaritelmien mukaan paaoma on vain sellaista varallisuutta, jota kaytetaan tuotantoprosessissa. Tassa yhteydessa esimerkiksi kulta ei ole paaomaa, koska kultaa voi kayttaa vain arvon sailyttajana.
[1]
Yksityinen paaoma
on sellaista paaomaa, jonka omistavat yksityishenkilot.
Julkinen paaoma
on sellaista paaomaa, jonka omistavat valtio tai julkisyhteiso. Naiden valimuoto on paaoma, jonka omistajina ovat tiettyja tavoitteita ajavat oikeussubjektit, kuten saatiot ja kirkot. Nykyaan lansimaisissa yhteiskunnissa valtaosa paaomasta on yksityista paaomaa.
[1]
|
|
Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista.
Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin
tarkistettavissa olevia
lahteita ja merkitsemalla ne
ohjeen
mukaan.
Tarkennus:
Kaksi lahteetonta ja Pikettyn kanssa ristiriidassa olevaa kappaletta
|
Klassisen taloustieteen mukaan paaoma on yksi kolmesta
tuotannontekijasta
maan
ja
tyon
ohella.
Paaomaa ovat hyodykkeet, joilla on seuraavat ominaisuudet:
- Sita voidaan kayttaa muiden hyodykkeiden tuottamisessa (ts.
tuotannontekija
).
- Se on ihmisen valmistama (tama erottaa sen maasta, mineraaleista tai muusta luonnon aikaansaannoksesta).
- Sita ei kayteta valittomasti tuotannontekoprosessissa, kuten
raaka-aineita
.
Liiketaloudellisesti
paaoma tarkoittaa liikkeen harjoittamiseen tarvittavia taloudellisia resursseja.
[2]
Paaoma on yrityksen tuotannontekija. Yritys tarvitsee paaomaa toiminnan kaynnistamiseen ja yllapitoon. Sijoitettaessa paaomaa yritykseen sijoitus tehdaan tavallisesti rahana. Paaomasijoitus voidaan tehda myos
apporttina
, milla tarkoitetaan jotain ei-rahallista omaisuutta kuten esimerkiksi koneita tai laitteita.
Kayttopaaoma
on se osa yrityksen paaomasta, joka tarvitaan paivittaisen toiminnan kattamiseen.
Kirjanpidossa
paaoma jakautuu kahteen lajiin, joita ovat
oma paaoma
ja
vieras paaoma
. Nama esitetaan
taseessa
Vastattavaa-puolella.
- ↑
a
b
c
d
e
Piketty, Thomas:
Paaoma 2000-luvulla
, s. 53?55. Suomentanut Ollila, Marja ja Tillman-Leino, Maarit. Helsinki: Into Kustannus, 2016.
ISBN 978-952-264-649-1
. fi
- ↑
Taloustiedon taloussanasto, Taloustieto r.y. 1987