Otto Emanuel Andersson ( 27. huhtikuuta 1879 Vardo ? 27. joulukuuta 1969 Turku ) oli suomalainen etnomusikologi ja kansatieteilija , Abo Akademin professori (1926?1946). ^[1]

Otto Andersson syntyi Ahvenanmaalla Vardossa. Hanen vanhempansa olivat talollisia, ja isa Anders Otto Andersson oli herastuomari . Otto Andersson opiskeli Ahvenanmaan kansankorkeakoulussa Jomalassa vuosina 1895?1896 ja suoritti kanttori-urkurin tutkinnon Turussa vuonna 1900. Taman jalkeen han muutti Helsinkiin opiskelemaan Helsingin musiikkiopistoon . Andersson ei ollut suorittanut ylioppilastutkintoa, mutta han sai erivapauden perusteella opiskella Helsingin yliopistossa musiikkitiedetta ja kansanrunoudentutkimusta .

Andersson teki useita keruumatkoja Svenska litteratursallskapetin apurahalla ja tallensi kansansavelmia ruotsinkielisilla seuduilla Suomessa ja Virossa vuosina 1902?1907. Han oli perustamassa kotiseutuyhdistys Bragea mm. Martin Wegeliuksen kanssa ja toimi sen puheenjohtajana ja kuoronjohtajana 1906?1926. Yhdistys vaalii kansanperinnetta, ja Andersson perusti yhdistyksen fonografiarkiston ja aanitti lauluja ja soitinsavelmia. Hanella oli keskeinen osa suomenruotsalaisessa kulttuuritoiminnassa kuoronjohtajana, sovittajana ja toimihenkilona. Han julkaisi runsaasti kirjoituksia suomenruotsalaisesta kansanperinteesta ja Suomen musiikinhistoriasta (erityisesti 1800-luvusta) ja savelsi motetteja ja romansseja.

Andersson oli myos kiistanalainen hahmo. Ensimmaisen maailmansodan jalkeen han vastusti Ahvenanmaan liittamista Ruotsiin ,mika suututti monta ahvenanmaalaista. Kiistaa aiheutti myos hanen myohaisempi myonteinen suhtautuminen natsi-Saksaan . ^[2]

Andersson valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1915 ja tohtoriksi vuonna 1923 vaitoskirjallaan Strakharpan: En studie i nordisk instrumenthistoria ; aineena oli jouhikko .

Vuonna 1926 Andersson nimitettiin Abo Akademin musiikkitieteen ja kansanrunoudentutkimuksen professoriksi. Han toimi myos yliopiston rehtorina vuodet 1929?1936. ^[3] Han kerasi musiikinhistoriallisia kokoelmia, joiden ymparille perustettiin vuonna 1949 Turun Sibelius-museo . Han toimitti useita osia kokoomateokseen Finlands svenska folkdiktning . Han aloitti 1950-luvulla myos Jean Sibeliuksen elamakerran, mutta hanke ei valmistunut. ^[2]

• Johan Josef Pippingskold och musiklivet i Abo 1808?1827 , 1921
• Strakharpan: en studie i nordisk instrumenthistoria , 1923
• Nuori Pacius ja Helsingin musiikkielama 1830-luvulla , 1938
• Johanna von Schoultz , 1939
• Turun Soitannollinen Seura 1790?1808 , 1940
• Finlandsvenska musikfester under femtio ar , 1947
• Brevvaxling mellan J. J. Pippingskold och J. H. Schroder 1819?1828 , 1953
• Jean Sibelius Amerikassa , 1955

• Haggman, Ann-Mari: ”Otto Andersson”,  Kansanmusiikki , s. 451?453. Toimittaneet Anneli Asplund ym. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-27708-8 .

• Andersson, Matts:  Farbror Otto: Over bygden skiner sol . Helsingfors: Arap Group, 2018. ISBN 978-952-94-0445-2 .
• Dahlstrom, Fabian: ”Andersson, Otto (1879?1969)”,  Suomen kansallisbiografia, osa 1 , s. 299?301. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. ISBN 951-746-442-8 . Teoksen verkkoversio .
• Nyqvist, Niklas:  Fran bondson till folkmusikikon: Otto Andersson och formandet av ”finlandssvensk folkmusik” . Diss. Abo: Abo Akademis forlag, 2007. ISBN 978-951-765-374-9 . Teoksen verkkoversio .

• Andersson, Otto hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
• Otto Andersson ( Arkistoitu ? Internet Archive) kokoelmassa Finlands svenska folkdiktning . Svenska litteratursallskapet i Finland. (ruotsiksi)

Edeltaja: Severin Johansson

Abo Akademin rehtori 1929 ? 1936

Seuraaja: Rolf Pipping

Auktoriteettitunnisteet Kansainvaliset FAST ISNI VIAF WorldCat Kansalliset Norja Ranska BnF data Saksa Israel Suomi (KANTO) Yhdysvallat Ruotsi Latvia Alankomaat Taiteenala KulturNav MusicBrainz Henkilot Kansallisbiografia Biografiskt Lexikon Uppslagsverket Finland Biografiasampo Muut IdRef