Osakunnat ovat yliopistossa toimivia poikkitieteellisia opiskelijayhdistyksia, jotka keraavat jasenensa perinteisesti naiden syntymapaikan mukaan. Lakisaateisia osakuntia on Ruotsissa Lundin seka Uppsalan yliopistoissa ja Suomessa Helsingin yliopistossa seka Aalto-yliopistossa .

Osakunnat ovat ensimmaisia opiskelijajarjestoja Suomessa. Osakunnat ovat julkisoikeudellisia yhdistyksia, ^[1] joista saadetaan yliopistolaissa. Lain mukaan osakuntien tarkoituksena on tukea ja kehittaa jasentensa henkisia harrastuksia seka edistaa naiden sosiaalisia olojaan. Osakunnat ovat poikkitieteellisia, ja vaikka alun perin niiden jasenia yhdistavat siteet samalle maantieteelliselle alueelle, voi niihin liittya kotipaikkakunnasta riippumatta. Nykyaan liittyminen osakuntaan on vapaaehtoista.

Alkuperaisina Turun Akatemiaan 1643 perustettujen osakuntien perillisina Helsingin yliopistossa on osakuntia, jotka vastaavat maarattyja maan alueita. Sama alue voi kuitenkin olla kahden tai useamman osakunnan yhteisena osakunta-alueena, kanta-alueena . Opiskelija voi kuulua vain yhteen Helsingin yliopiston osakuntaan. Lisaksi Teknillisessa korkeakoulussa on 1872 perustettu ruotsinkielinen osakunta, Teknologforeningen .

Muiden Suomen yliopistojen piirissa toimivat, osakunta-nimiset jarjestot keraavat nekin jaseniaan paaosin kotipaikan perusteella. Nama osakunnat ovat myohempaa perua eika niita ole maaritelty yliopistolaissa, vaan ne ovat yksityisoikeudellisia, rekisteroityja yhdistyksia ( ry ), joita saatelee yhdistyslaki. Esimerkiksi Turun yliopistossa on nelja 1920-luvulla perustettua osakuntaa. ^[2]

Suomessa on talla hetkella kaikkiaan 16 (lakisaateista) osakuntaa, joista 15 (11 suomen- ja nelja ruotsinkielista) toimii Helsingin yliopistossa ja yksi ruotsinkielinen, Teknologforeningen , Aalto-yliopistossa . Naiden osakuntien asema on maaritelty yliopistolaissa (24.7.2009/558) ^[3] (aiemmin yliopistolaissa (27.6.1997/645) ^[4] seka ylioppilaskunta-asetuksessa (6.2.1998/116). ^[5] ).

Akateemisessa jarjestyksessa ^[6] Helsingin yliopiston nykyiset osakunnat ovat:

• Nylands Nation (NN)
• Etelasuomalainen osakunta (ESO)
• Savolainen osakunta (SavO)
• Karjalainen Osakunta (KO)
• Hamalais-Osakunta (HO)
• Keskisuomalainen Osakunta (KSO)
• Kymenlaakson Osakunta (KyO)
• Abo Nation (AN)
• Varsinaissuomalainen osakunta (VSO)
• Satakuntalainen Osakunta (SatO)
• Wiipurilainen Osakunta (WiO)
• Ostra Finlands Nation (OFN)
• Etela-Pohjalainen Osakunta (EPO)
• Vasa nation (VN)
• Pohjois-Pohjalainen Osakunta (PPO)

Edellisten lisaksi Teknologforeningen vastaa Aalto-yliopiston osakuntaa.

Osakunnat instituutiona perustettiin Suomeen Turun Akatemiassa 1643 , koska opiskeleva nuoriso tarvitsi paattajien mielesta valvontaa. Talloin ylioppilaat jaettiin kotiseudun perusteella maakuntiin, nationes , jonka jasenet ovat kansalaisia, cives . Kullekin osakunnalle valittiin valvojaksi, inspehtoriksi , joku akatemian professoreista. Osakuntaan oli kuuluttava, eika yliopistoon voinut kirjoittautua ellei ollut minkaan osakunnan jasen.

1800-luvun puolessa valissa osakunnat yritettiin korvata ylioppilastiedekunnilla, jotka jakoivat opiskelijat tiedekunnittain maakunnallisen jaon sijasta. 1850-luvun vapautuneempi ilmapiiri kuitenkin mahdollisti paluun osakuntajarjestelmaan. Osakuntia kutsuttiin kuitenkin "osastoiksi" ( ruots. afdelning ), ei "kansakunniksi" ( ruots. nation ). Nykyinen sana osakunta onkin sanan afdelning (nyk. avdelning ) kaannos. Aikana, jolloin yliopisto Helsingissa oli ainoa laatuaan ja sen johtava asema yhteiskunnan ylempien kerrosten kouluttajana Suomessa kiistaton, osakunnat kokosivat opiskelevan sivistyneiston tehokkaasti yhteen.

1800-luvun kansallinen aate eri aspekteineen sai innokkaita puolestapuhujia ylioppilaista ja useat osakunnat profiloituivat tietyn aatteen kannattajina. Tama aiheutti eraiden osakuntien jakautumisen kielipohjalta, kun suomen- ja ruotsinmieliset ylioppilaat eivat kyenneet toimimaan samassa osakunnassa.

Osakunnat perustivat Suomen Ylioppilaskunnan (sittemmin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, HYY ) yhteiseksi toimielimekseen 1868.

Osakuntaan kuulumisen pakollisuus jatkui Helsingin yliopistossa aina vuoteen 1937 , ja kaytannossa lahes kaikki yliopisto-opiskelijat olivat osakuntien jasenia aina vuoteen 1969 , jolloin uuden lain myota ylioppilaskunta lakkasi perimasta osakunnan jasenmaksua oman jasenmaksunsa yhteydessa.

Myos Turun yliopiston ylioppilaskunta jakautui vuosina 1957-1969 neljaan osakuntaan, joiden jaseneksi liittyminen oli Turun yliopiston opiskelijoille pakollista. Vuoden 1969 ylioppilaskunnan saantomuutosten myota osakuntien pakkojasenyydesta kuitenkin luovuttiin, minka seurauksena Turun yliopiston Satakuntalais-Hamalainen Osakunta , Turun yliopiston Savo-Karjalainen Osakunta , Turun yliopiston pohjalainen osakunta ja Turun yliopiston varsinaissuomalainen osakunta taman jalkeen hakivat ja merkittiin yhdistysrekisteriin. ^[7]

Osakunnat ovat poliittisesti sitoutumattomia. Niihin kuuluu jasenia yliopiston kaikista eri tiedekunnista seka kunkin osakunnan saannoista riippuen myos muista korkeakouluista. Osakunnat jarjestavat jasenilleen monenlaista toimintaa, kuten liikuntaa ja ajanviettomahdollisuuksia. Monet osakunnat tarjoavat jasenilleen myos konkreettisempia sosiaalisia etuja, kuten esimerkiksi asuntoja tai stipendeja.

Helsingin yliopiston osakunnilla on kullakin oma inspehtori ja kuraattori . Aalto-yliopiston osakunnalla on kuraattori .

Ruotsissa osakuntia on Lundin ja Uppsalan yliopistoissa .

• Ainejarjesto
• Pohjalainen Osakunta
• Savo-karjalainen osakunta

• http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090558 ( Arkistoitu ? Internet Archive)
• http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090559

• Klinge, Matti: Ylioppilaskunnan historia, osat I - IV.

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Osakunta .

• Osakuntien yhteisvaltuuskunnan internet-sivut
• Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan Osakuntalainen Unioni ry (suomenkielisten osakuntien poliittinen yhteistyojarjesto) ( Arkistoitu ? Internet Archive)

Auktoriteettitunnisteet : Kansalliset Saksa