Ortoperspekta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ortoperspekta on suomalaisen Tapio M. Koykan 1960-luvulla kehittama stereojarjestelma. Jarjestelma toistaa tavallisen kaksikanavaisen stereosignaalin kolmen kaiuttimen kautta. [1] Keskimmainen kaiutin on tayden aanialan hi-fi-kaiutin ja se toistaa vasemman ja oikean kanavan summasignaalin (eli monofonisen signaalin). Tata signaalia kutsutaan jarjestelmassa M?signaaliksi. Kaksi sivukaiutinta toistavat kanavien erotuksen, keskenaan vastakkaisvaiheisina. Tama signaali sisaltaa stereofonisen informaation ja sita kutsutaan jarjestelmassa S?signaaliksi. Jarjestelmassa sivukaiuttimet ovat pienikokoisia koska niiden ei ole tarkoitus (eika tarve) toistaa matalia aania.

Ortoperspekta suunniteltiin paaasiassa Neumannin MS-mikrofoniaanityksella tehtyjen konserttisalitaltiointien toistamiseen. [2]

Tapio Koykan yritys Voimaradio Oy valmisti Ortoperspekta-viritinvahvistimia nimella VOIMA OP-3 ja myohemmin nimella Wattram. Suomessa Salora valmisti vuodesta 1972 lahtien Salora 2000 - ja Salora 2001 -stereoviritinvahvistimia (jalkimmainen oli varustettu joko DUAL 1225 tai Thorens TD 160 -levysoittimella) seka vuodesta 1973 lahtien Salora 3000 ja Salora 3001 ja 3001 Ortoperspekta-viritinvahvistinmallistoa (jalkimmainen oli samoin varustettu joko DUAL 1225 - tai Thorens TD 160 -levysoittimella). Tuon ajan tapojen mukaisesti kytkennat aanilahteisiin tapahtuivat DIN-liittimin . Salora 3000:n ja Salora 3001:n vahvistin oli tiettavasti maailman ensimmainen surroundvahvistin .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Tapio M. Koykka: Aanentoistojarjestelma (http)  (Patentti 35014) 28.2.1966. Patentti- ja rekisterihallitus. Viitattu 13.1.2011.
  2. Koykka, Tapio M.: Montako kanavaa hyvaan aanentoistoon. (Konserttisalissa, varsinkin "parhailla paikoilla", suurin osa S-informaatiosta tulee kuulijan korviin sivuseinien kautta jopa moneen kertaan heijastelleena ja M-informaatioon nahden useita aallonpituuksia myohastyneena. S-informaation samanaikainen osa on kaytannossa hyvin heikko. S-informaatio onkin itse asiassa konserttisalin jalkikaiuntaa. "Intensiteettistereo" on nain ollen todellisuudessa mita suurimmassa maarin "aikastereota".) Ert? Elektroniikka radio televisio , 1972, nro 5a, s. 7?8.

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]