Operaatio Lam Son 719
Osa Vietnamin sotaa
Joukkojen etenemista Laosiin havainnollistava kartta.
Paivamaara: 8. helmikuuta ? 24. maaliskuuta 1971 Paikka: Etela- Laos Laosin kuningaskunta Lopputulos: Pohjois-Vietnamin voitto
Osapuolet
Etela-Vietnam   Yhdysvallat	Pohjois-Vietnam
Komentajat
Hoang Xuan Lam	Le Tr?ng T?n
Vahvuudet
15 000	40 000?60 000
Tappiot
5 000 kaatunutta ja haavoittunutta 2 500 kadonnutta 253 kaatunutta 1 149 haavoittunutta	?

Operaatio Lam Son 719 oli Etela-Vietnamin armeijan operaatio Laosissa Vietnamin sodan aikana 8. helmikuuta ? 24. maaliskuuta 1971 . Operaation tavoitteena oli katkaista H? Chi Minhin huoltotieta pitkin Pohjois-Vietnamista Etela-Vietnamiin kulkeneet taydennykset. Sen tarkoituksena oli osoittaa, etta Etela-Vietnam pystyi pitamaan yksin puoliaan kommunisteja vastaan samalla, kun Yhdysvallat pyrki Richard Nixonin johdolla vahentamaan osuuttaan sodassa niin sanotussa vietnamisaatiossa . Etela-Vietnamin armeija valtasi tavoitteena olleen Tcheponen kaupungin Laosissa, mutta vetaytyminen takaisin Vietnamiin muuttui sekasorroksi Pohjois-Vietnamin vastahyokkaysten takia. Vain noin puolet operaatioon osallistuneista paasi takaisin Etela-Vietnamiin. Tasta huolimatta operaation kerrottiin virallisesti olleen menestys, ja sen jalkeen Nixon ilmoitti vetavansa 100 000 amerikkalaista sotilasta pois Vietnamista.

Kenraali Creighton Abrams suunnitteli vuoden 1971 alussa operaation H? Chi Minhin huoltotieta pitkin Pohjois-Vietnamista Etela-Vietnamiin kulkevien taydennysten katkaisemiseksi. Yhdysvallat oli alkanut vahentaa joukkojaan Vietnamissa presidentti Richard Nixonin kaudella, ja seka Yhdysvallat etta presidentti Nguy?n V?n Thi?un johtama Etela-Vietnam halusivat todistaa Vietnamin tasavallan armeijan kykenevan pitamaan puolensa myos itsenaisesti. ^[1] Sotilaallisen vastuun siirtamista Etela-Vietnamille kutsuttiin vietnamisaatioksi . Operaatio Lam Son 719:lla oli kaksi paaasiallista tavoitetta. Ensimmainen tavoite oli Laosin puolella noin neljankymmenen kilometrin paassa Khe Sanhista sijainneen Tcheponen kaupungin valtaus. ^[2] Aikanaan vilkas torikaupunki oli tuhoutunut tyystin amerikkalaisten ilmapommituksissa, mutta kommunisteille se oli edelleen tarkea huoltoliikenteen solmukohta. Kaupungin lapi kulki joka yo 40?60 ajoneuvon huoltokolonnia. ^[1] Toinen tavoite oli katkaista Laosin itaosien lapi kulkeva H? Chi Minhin huoltotie. ^[2]

Yhdysvaltain kongressi oli 29. joulukuuta 1970 vienyt lapi niin sanotun Cooper?Church-lisayksen, jonka mukaan Yhdysvallat ei saanut kayttaa maavoimiaan Laosin alueella. ^[2] Lisayksen tarkoituksena oli estaa presidenttia laajentamasta Vietnamin sotaa Kambod?aan tehdyn hyokkayksen jalkeen vuonna 1970. Vietnamilaisten tukena ei siksi ollut amerikkalaisia neuvonantajia tai tiedustelijoita. ^[1] Yhdysvaltain joukot antoivat kuitenkin huomattavaa logistista apua tukikohdistaan Etela-Vietnamista. Etela-Vietnamin joukkoja saatettiin myos tukea tykistolla ja ilmavoimilla. ^[2]

Operaatio Lam Son 719 alkoi 8. helmikuuta 1971. Siihen osallistui 15 000 Vietnamin tasavallan armeijan sotilasta, jotka etenivat Vietnamin rajalta lanteen kohti Tcheponea. Amerikkalaisen mallin mukaisesti etelavietnamilaiset rakennuttivat reittinsa varrelle tulitukikohtia, jonne sijoitettiin 105 ja 155 mm haupitseja tykistotukea varten. Tukikohdista saattoi myos partioida ymparoivaa maaseutua. Hyokkays ei tullut yllatyksena pohjoisvietnamilaisille, silla maan politbyroo oli ennustanut hyokkayksen jo kesalla 1970. Pohjois-Vietnamissa hyokkaykseen oli varauduttu, vaikkakin sen uskottiin alkavan jo syksylla 1970. Yksi amerikkalaisen tiedustelun suurimmista virheista koko Vietnamin sodan aikana oli uskomus, etta Pohjois-Vietnam pystyisi siirtamaan Lam Son 719:n operaatioalueelle vain yhden divisioonan kuukaudessa. Todellisuudessa kahden viikon sisalla Etela-Vietnamin armeijaa vastassa oli viisi Pohjois-Vietnamin divisioonaa. Kuuluisa vakooja ja Time -lehden journalisti Ph?m Xuan ?n oli varoittanut pohjoista hyokkayksen alkamisesta etukateen, mutta varoituksen merkityksesta taistelun lopputulokselle ei ole tarkkaa tietoa. ^[2]

Operaation kolmannella viikolla Vietnamin tasavallan armeijan hyokkays oli pysahtynyt A Luoin tulitukikohdan luona noin 20 kilometrin paassa Etela-Vietnamin rajasta Laosin puolella. Joukot olivat edenneet pitkin tie yhdeksaa, joka oli tukkiutunut panssariajoneuvoista. Muut joukot olivat jaaneet loukkuun tulitukikohtiinsa, joita vastaan pohjoisen joukot hyokkasivat Neuvostoliitossa valmistetuilla 122 mm ja 130 mm tykeilla, joiden kantama oli etelan amerikkaisvalmisteisia tykkeja parempi kuin. Tykistokeskityksia seurasivat kommunistien jalkavaen hyokkaykset, joiden tukena oli PT-76 -panssarivaunuja ja nyt ensimmaista kertaa myos raskaampia T-34 - ja T-54 -panssarivaunuja. Etelan joukkojen tulitukikohdat kukistuivat yksi toisensa jalkeen. Amerikkalaiset olivat luulleet pystyvansa tarjoamaan tehokasta ilmatukea, jonka kuitenkin esti huono saa ja matalalla olleet pilvet. Amerikkalaisten B-52 -pommikoneet saattoivat pudottaa pommejaan pilvipeitteen ylapuoleltakin, mutta niita voitiin epatarkkuuden takia pudottaa vain useamman kilometrin paahan omista joukoista. Pohjoisten joukot saastyivat pommeilta pysymalla lahella Etela-Vietnamin joukkojen etulinjaa. Saan parannuttua kommunistit pystyivat puolestaan kayttaa alueelle tuomiaan 23 ja 37 mm ilmatorjuntatykkeja seka S-75 -ilmatorjuntaohjuksia. ^[2]

Kommunistit olivat hylanneet Tcheponen 1. maaliskuuta mennessa, eika kaupungilla ollut enaa juurikaan sotilaallista merkitysta. Presidentti Thi?u maarasi kuitenkin Etela-Vietnamin joukkoja komentaneen Hoang Xuan Lamin valtaamaan kaupungin sen poliittisen ja psykologisen arvon takia. Valtaus toteutettiin Yhdysvaltain helikopterien tuella. Bell AH-1 Cobra -helikopterien suojaamat Bell UH-1 Iroquois -helikopterit kuljettivat kaupunkiin kaksi Vietnamin tasavallan armeijan pataljoonaa, joita seurasi myohemmin maata pitkin toiset kaksi pataljoonaa. ^[2] Thi?u saattoi nain pitaa operaation tavoitteita saavutettuina ja maarasi Lamin joukot vetaytymaan Laosista. ^[1] Vetaytyminen Laosista osoittautui operaation vaikeimmaksi vaiheeksi. Kenraali Le Tr?ng T?nin johtamat ^[2] 40 000 ^[1] ?60 000 ^[2] pohjoisvietnamilaista hyokkasivat vetaytyvia joukkoja vastaan. Vetaytyminen muuttui pian sekasorroksi. ^[1] Operaatioon osallistuneista vain noin puolet selviytyi takaisin Etela-Vietnamiin operaation paattyessa 24 maaliskuuta. ^[2]

Etela-Vietnamin armeija oli menettanyt noin 5 000 miesta kaatuneina ja haavoittuneina, minka lisaksi yli 2 500 oli kadonnut. Amerikkalaiset menettivat operaation aikana 253 sotilasta kaatuneina ja 1 149 haavoittuneina. Etela-Vietnamin armeijan aliupseeristo karsi erityisen raskaita tappioita. Operaatioon Laosissa ei osallistunut amerikkalaisten maajoukkoja, mutta esimerkiksi 15. maaliskuuta kommunistien vastahyokkays oli ulottunut Etela-Vietnamin puolelle Khe Sanhiin. Yhdysvaltain ilmavoimien menetti vahintaan 108 helikopteria ja seitseman lentokonetta. ^[2]

Taistelun lopputuloksesta huolimatta se julistettiin virallisesti voitoksi. Richard Nixon piti 7. huhtikuuta 1971 televisioidun puheen, jossa han julisti vietnamisaation onnistuneeksi ja kutsui operaatiota ”suurimmaksi onnistumiseksi koskaan”. ^[2] Samalla Nixon ilmoitti vetavansa 100 000 amerikkalaissotilasta Vietnamista. Radio Hanoi kutsui puolestaan operaatiota Nixonin ja taman kumppanien ”suurimmaksi tappioksi koskaan”. Huoltoliikenne H? Chi Minhin huoltotieta pitkin oli katkennut vain hetkeksi, ja sen laajentamista oli jo alettu suunnitella. ^[1]