Onni Maattanen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Wikiuutiset
Wikiuutiset
Wikiuutisissa on aiheeseen liittyva uutinen:
Onni Maattanen

Onni Henrik Maattanen ( 10. helmikuuta 1908 Ilomantsi ? 13. kesakuuta 2010 Joensuu ) oli Mannerheim-ristin ritari n:o 119 ja ainoa 100 vuotta tayttanyt ritari. Sodan jalkeen Maattanen toimi maanviljelijana Ilomantsin Maukkulassa vuoteen 1979 saakka. Hanelle on myonnetty talousneuvoksen arvonimi. Maattanen asui Joensuussa.

Talvisodassa Maattanen palveli lahella kotiseutuaan Ilomantsin lohkolla toimien komppanianvaapelina. 13. joulukuuta 1939 han haavoittui lievasti Oinassalmella .

Jatkosodassa Maattasesta tuli kaukopartiomies Osasto Kuismasen riveihin. Ritarinimitykseensa 1. elokuuta 1943 mennessa ErP 4:n kaukopartionjohtaja, vaapeli Maattanen oli ehtinyt suorittaa 16 partiomatkaa. Maattanen oli mukana esimerkiksi Petrovski Jamin huoltokeskuksen tuhoamisretkella.

Ritarinimityksen perusteluissa mainitaan hanen yhtena ominaisuutenaan mielenmaltti. Tama ilmeni hieman erikoisella tavalla hanen haavoittuessaan eraalla partiomatkalla. Maattanen salasi haavoittumisensa ja toimi partiossa loppumatkan ajan tavalliseen tapaan. Toiset saivat tietaa vammasta vasta partion palattua tukikohtaan.

Maattasen viimeinen partiomatka on kuuluisa. Seitseman miehen partio toimi Karhumaen etelapuolella syyskuussa 1944. Muonan loppuessa partio yritti saada yhteyden yksikkoonsa taydennyksen tilaamista varten, mutta yhteytta Kyynel-radiolla ei saatu. Yksi partion miehista oli lisaksi kuumeessa. Kun vastaus viimein saatiin, viesti kuului: Sotatoimet loppuneet tulkaa kotiin niin kuin paasette . Paluumatka kavellen olisi vienyt kolme viikkoa. Seuraavassa yhteydessa partiolle kuitenkin luvattiin noutolento. Lento oli poikkeuksellinen, koska se tapahtui Neuvostoliiton puolelle ilman lupaa aselevon ollessa jo voimassa.

Hanet ylennettiin ylivaapeliksi 24. helmikuuta 1968.

Kun Maattanen taytti 10. helmikuuta 2008 100 vuotta, hanen syntymapaiviaan juhlittiin Pohjois-Karjalan Prikaatissa . Paikalla oli lahes 400 kutsuvierasta. Juhlapuheen pitanyt Ita-Suomen sotilaslaanin komentaja kenraalimajuri Jukka Pennanen luonnehti Maattasta poikkeukselliseksi sotilaaksi ja ihmiseksi. Pennanen valitti myos Puolustusvoimain komentajan amiraali Juhani Kaskealan seka puolustusministeri Jyri Hakamiehen tervehdyksen ja onnittelut Maattaselle.

Mannerheim-ristin ritareista paikalla olivat Tuomas Gerdt ja Pentti Iisalo . Myos Iisalo piti juhlapuheen Maattaselle. Iisalo kuoli itse 8 kk myohemmin samana vuonna. Neljas elossa ollut ritari Heikki Nykanen ei paassyt osallistumaan juhliin.

Maattanen asui kotonaan 97-vuotiaaksi asti ja asui sen jalkeen joensuulaisessa sairaskodissa aina kuolemaansa saakka. Maattanen kuvaili vointiaan viela hyvaksi 100-vuotissyntymapaivansa aattona. Han ei kuitenkaan enaa osallistunut Itsenaisyyspaivan vastaanotolle .

Maattanen kuoli 102-vuotiaana sairaalassa Joensuussa. [1]

  • Hurmerinta, Ilmari (toim.):  Mannerheim-ristin ritarit: Ritarimatrikkeli . Helsinki: Mannerheim-ristin ritarien saatio, 2008. ISBN 978-952-92-3268-0 .

Kirjallisuutta

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  • Karhunen, Joppe:  Taistelujen miehet : Mannerheim-ristin ritarien taisteluista ja vaiheista . Porvoo : WSOY, 1972. ISBN 951-0-00639-4 .
  • Makela, Jukka L.:  OsKu : Tiedustelua ja kaukopartiointia valirauhan ja jatkosodan ajoilta . Porvoo, Helsinki : Werner Soderstrom Osakeyhtio, 1966. ISBN puuttuu kirjasta.
  • Tikkanen, Pentti H.:  Marskin kaukopartioritarit : Kaukopartiopataljoonan eli Erillisen Pataljoona 4:n Mannerheim-ristin ritarit . Hameenlinna: Karisto, 1995. ISBN 951-23-3482-8 .
  • Hurmerinta, Ilmari; Viitanen, Jukka (toim.):  Suomen puolesta - Mannerheim-ristin ritarit 1941?1945, 4. painos . Ajatus kirjat, 2004. ISBN 951-20-6224-0 .

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]