Tama artikkeli kasittelee yritysta. Muita merkityksia on tasmennyssivulla
Olivetti
.
Olivetti
oli
italialainen
toimistolaitteiden
ja -tarvikkeiden valmistaja, joka toimi vuodesta 1908 vuoteen 2003, jolloin se yhdistyi Telecom Italian kanssa.
[4]
Olivetti valmisti muun muassa
laskimia
,
kirjanpitokoneita
,
kirjoituskoneita
,
tietokoneita
,
tulostimia
ja
kopiokoneita
. Se oli 1970-luvulla Euroopan suurin konttorikonevalmistaja
[5]
, joka tunnettiin kekseliaista ja hyvin muotoilluista tuotteistaan. Yrityksen huippukausi ulottui 1950-luvulta 1980-luvulle, jona aikana Olivetti oli yksi ihailluimmista italialaisyrityksista ja tyollisti jopa 80 000 henkiloa.
[2]
Nykyisin Olivetti on Telecom Italian pienehko tytaryhtio, joka tyollistaa enaa alle 500 ihmista
[3]
. Olivetti-nimella on julkaistu viime vuosina Olipad-
tablettitietokoneita
ja Oliphone-alypuhelimia.
Olivettin perusti italialainen
Camillo Olivetti
vuonna 1908
Ivreassa
, lahella
Torinoa
[6]
. Olivetti teki aluksi kirjoituskoneita ja vuodesta 1948 alkaen sahkoisia
laskimia
. Vuonna 1925 Camillo Olivetti lahetti poikansa Adrianon Yhdysvaltoihin opiskelemaan uusia tehdastuotantomenetelmia, joita taman palattua alettiin soveltaa yrityksen toimintaan. Vuonna 1938 yrityksen johto siirtyi Adriano Olivettille, ja Olivettista tuli Italian toiseksi suurin vientiyritys ja alansa johtaviin kuuluva valmistaja Euroopassa.
[7]
Seka Camillo etta etenkin Adriano Olivetti pitivat muotoilua ja arkkitehtuuria olennaisena osana Olivettin yrityskuvaa. Yhtion tuotteita muotoilivat muiden muassa
Ettore Sottsass
ja
Mario Bellini
seka toimitiloja ja tyovaen asuinalueita muun muassa
Le Corbusier
,
Louis Kahn
ja
Gae Aulenti
. Vuosina 1950?1968 Olivettin taiteellisena johtajana toimi
Giovanni Pintori
.
[8]
1950- ja 1960-lukujen vaihteessa Olivetti osti Yhdysvalloista kirjoituskoneyhtio
Underwoodin
, ja toimi siita lahtien Pohjois-Amerikan markkinoilla nimella Olivetti-Underwood. 1960-luvun lopulla Olivettin
Programma 101
oli tunnetuimpia ohjelmoitavia laskimia ja sanottu myos ensimmaiseksi
henkilokohtaiseksi tietokoneeksi
.
[9]
[10]
Yhdysvaltojen avaruushallinto
Nasa
osti laitteita miehitetyn kuulento-ohjelmansa
Apollo 11:n
kayttoon.
[11]
1970-luvun lopulla Olivettin uudeksi paajohtajaksi tuli Carlo di Benedetti, joka saneerasi yhtiota rajusti ja irtisanoi tuhansia, muun muassa kaikki muut silloiset johtohenkilot.
[5]
Vuonna 1982 ryhtyi kopiokoneissa ja muussa toimistotekniikassa yhteistyohon japanilaisen
Sharpin
kanssa. Samana vuonna yhdysvaltalainen
pankkiautomaattien
valmistaja Docutel osti Olivettin USA:n-tytaryhtion, ja Olivettista tuli kaupassa Docutelin suurin omistaja. Vuonna 1985
AT&T
tuli mukaan yhteistyohon.
[7]
Samana vuonna Olivetti osti
brittilaisen
Acorn Computersin
.
Vuonna 2003 Olivetti fuusioitui Telecom Italian kanssa, josta se omisti tuolloin jo enemmiston.
[4]
- ↑
Kuva logosta
[
vanhentunut linkki
]
shop.olivetti.it
Viitattu 14.4.2012
- ↑
a
b
Merelli, Annalisa:
This Italian company pioneered innovative startup culture?in the 1930s
Quartz
. 28.7.2015. Viitattu 15.1.2019.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Olivetti by numbers
Telecom Italia Group.
Arkistoitu
15.1.2019. Viitattu 15.1.2019.
(englanniksi)
- ↑
a
b
Telecom Italia ja Olivetti yhdistyvat
Taloussanomat
. 12.3.2003. Viitattu 24.9.2017.
- ↑
a
b
Poikolainen, Kirsi: "Signore Olivetti" luotsaa yritystaan kovalla kadella.
Helsingin Sanomat
, 26.4.1983, s. 32.
Nakoislehden aukeama (tilaajille)
.
- ↑
Olivettin historia
olivetti.nu
Viitattu 14.4.2012
- ↑
a
b
Olivetti & C. SpA
britannica.com
. Viitattu 15.1.2019.
(englanniksi)
- ↑
Penny Sparke,
An Introduction to Design and Culture in the Twentieth Century
(New York: Harper & Row, 1986), s. 30, 184, 229.
Kirjan teksti Questia-palvelussa (vaatii tilauksen).
(
Arkistoitu
? Internet Archive)
- ↑
Olivetti Programma 101 Electronic Calculator
The old calculator web museum
. 2002. Viitattu 11.2.2012.
(englanniksi)
- ↑
The incredible story of the first PC, from 1965
28.8.2012. pingdom.
- ↑
Ollila, Kauko:
Apollo 11-ohjelmalle ostettiin "kuormalavallinen" italialaisia Olivetteja - Pc:n historia on taynna tahdenlentoja ja yllattavia onnenpotkuja
Tekniikka & Talous
. 13.1.2019. Viitattu 15.1.2019.
Tama artikkeli tai sen osa on kaannetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.