Tassa artikkelissa tai sen osassa aihetta kasitellaan lahinna Suomen tai suomalaisten nakokulmasta . Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin nakokulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisaa tietoa saattaa olla keskustelusivulla .

Oikeustoimi on tahdonilmaisu , jolla on oikeudellinen merkitys ^[1] . Oikeustoimella perustetaan, muutetaan tai kumotaan oikeussuhde . Erilaisia oikeustoimia voidaan ryhmitella yksipuolisiin ja kaksipuolisiin tai vastikkeettomiin ja vastikkeellisiin. Lahjan antaminen tai testamentti on tyypillinen yksipuolinen, vastikkeeton oikeustoimi. Tyypillisia kaksipuolisia oikeustoimia ovat sopimus ja avioliitto . ^[2]

Oikeustoimet voivat olla valtuutetun tekemia, jolloin oikeustoimi sitoo kuitenkin valtuuden antajaa (paamiesta) suoraan. Oikeustoimi voidaan tehda myos kolmannen hyvaksi. Henkivakuutus on esimerkki kolmannen hyvaksi tehdysta oikeustoimesta.

Suomessa varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetussa laissa (ns. oikeustoimilaki , 228/1929) on saadetty oikeustoimista ja niiden oikeusvaikutuksista, joista esimerkkina mainittakoon lain 1 §:n mukainen tarjous?vastaus-mekanismi ja siita seuraava sopimuksen syntyminen.

Oikeustoimiin liittyy tahto ja tahdon ilmaiseminen . Tahdolla tarkoittaa halua tulla sidotuksi siten kuin tahdonilmaisussa on mainittu. Tahdonilmaisun on kohdistuttava toiseen henkiloon ja sen tarkoituksena on tulla taman tietoon. Mikali ehdot toteutuvat, pidetaan tahdonilmaisua patevana oikeustoimena. Tahdonilmaisut ovat molempia osapuolia sitovia, mikali ne on tehty ilman varaumia ja vilpittomassa mielessa.

Oikeustoimen patemattomyydella tarkoitetaan, etta tehdylla oikeustoimella ei ole sisaltonsa mukaisia oikeusvaikutuksia syntymisessaan, sisallyksessaan tai muodossaan ilmenevan virheen vuoksi. Oikeustoimen osapuolille ei siten muodostu velvollisuutta menetella oikeustoimen edellyttamalla tavalla. Suomessa on saannelty patemattomyydelle perusteita oikeustoimilain 3 luvussa. Saannokset pohjautuvat tahdonmuodostuksen virheisiin. Perusteita oikeustoimen patemattomyyteen ovat torkea tai lieva pakko (OikTL 28 § ja 29 §), kiskominen (OikTL 31 §), petollinen viettely (OikTL 30 §), valeasiakirja (OikTL 34 §), ilmaisuerehdys (OikTl 32 § 1 mom.), valitysvirhe (OikTL 32 § 2 mom.) juoksevan sitoumuksen ja kuitin joutuminen pois oikealta omistajaltaan (OikTL 35 §), kunnianvastainen ja arvoton menettely (OikTL 33 §) seka oikeustoimikelpoisuuden puute. ^[3]

Patemattomyyden oikeusvaikutukset tulevat tavallisesti voimaan vain, mikali oikeustoimen osapuoli vetoaa patemattomyysperusteeseen. Toisaalta esimerkiksi alaikaisen tai holhottavan oikeustoimikelpoisuuden puute otetaan huomioon viran puolesta, mikali henkilo on tehnyt oikeustoimen, johon hanella ei ollut kelpoisuutta. Mitattomyydeksi eli itsestaan vaikuttavaksi patemattomyydeksi kutsutaan tilannetta, jossa ei tarvita erityista toimenpidetta patemattomyyden voimaan saattamiseksi. Talloin tuomioistuimen tulee ottaa patemattomyys huomioon viran puolesta. ^[3]

Patemattomyyssaannoksia sovellettaessa oikeustointa pidetaan kokonaan patemattomana. Jos sen sijaan sovitellaan oikeustoimen kohtuuttomia ehtoja, oikeustoimi jaa patevaksi niilta osin kuin sisaltoa pidetaan kohtuullisena. Sovittelua puoltaa muun muassa se, etta siten voidaan ottaa huomioon sopimuksen synnyn jalkeen muuttuneet olosuhteet. ^[3]

Oikeustoimen patemattomyyden vuoksi osapuolten on palautettava oikeustoimen nojalla saamansa suoritukset . Mikali oikeustoimi todetaan mitattomaksi lain tai hyvan tavan vastaisena, sovelletaan puuttumattomuusperiaatetta , jolloin suorituksen tekemista tai tehdyn suorituksen palauttamista ei voi vaatia. Jos palautettavan suorituksen palauttaminen ei ole mahdollista, on suorituksen arvo korvattava rahalla vastapuolelle. ^[3]

• Velvoiteoikeus