Oikeussosiologia

Oikeussosiologia on yksi sosiologian erityisalue. Oikeussosiologiassa tarkastellaan oikeudellisten ja muiden yhteiskunnallisten ilmioiden valisia rakenteellisia ja historiallisia yhteyksia ja sita kautta pyritaan naiden ilmioiden yhteiskuntateoreettiseen selittamiseen ja tulkintaan. ^[1] Oikeuden tutkiminen yhteiskuntatieteellisesta nakokulmasta lahtee ajatuksesta, etta oikeus ja yhteiskunta ovat monella tasolla kietoutuneet toisiinsa.

Oikeussosiologista tutkimusta lahella ovat oikeuspoliittinen, kriminologinen ja kriminaalipoliittinen tutkimus. Naita tutkimusaloja ei voikaan aina selkeasti erottaa toisistaan. ^[2]

Oikeussosiologia tutkimussuuntauksena

Yleista

Oikeussosiologia on monitieteinen tutkimusala, joka sijoittuu oikeustieteen, yleisen yhteiskuntatieteen ja sosiologian valimaastoon. Oikeussosiologia voidaan maaritella tutkimussuuntaukseksi, jossa tutkitaan oikeudellisten kaytantojen, instituutioiden, oikeudellisen doktriinin ja niihin liittyvan yhteiskunnallisen kontekstin valisia suhteita. ^[3] Oikeutta tutkitaan siis yhteiskuntatieteellisesta nakokulmasta. Oikeuden tutkimiseen sovelletaan talloin yhteiskuntatieteiden yleisia metodeja.

Oikeussosiologian tutkimus ja opetus on vaihtelevasti organisoitu eri maissa: joissakin maissa se on osa yhteiskuntatieteita ja toisissa osa oikeustieteita. Lisaksi oikeussosiologian professoreiden taustakoulutus vaihtelee maittain. ^[4] Organisoinnilla ei ole yksiselitteista paikkaa.

Tutkimuskohteet

Oikeussosiologia tutkii muun muassa tuomioistuinten toimintaa kaytannossa, lainvalmistelua, konfliktinratkaisua ja juridista professiota. Oikeussosiologinen tiedonintressi vaihtelee oikeuden ja yhteiskunnan valisen vuorovaikutuksen tutkimisesta siihen, miten ja millaiseksi oikeus oikeudellisissa kaytannoissa rakentuu.

Yhteiskunnalliset (oikeudelliset) kaytannot ovat toimintaa, jossa oikeussubjekti osallistuu oikeusnormien kaytannon toteuttamiseen, kuten avioliitto. ^[5]

Tehtava

Oikeussosiologian tehtava on kehittaa yleisia teorioita, jotka selittavat oikeuteen liittyvia sosiaalisia prosesseja. Toinen tehtava on alan sosiaalisten tekijoiden ja muuttujien keskinaisten suhteiden empiirinen tutkimus ja analyysi. Keskeisella sijalla talloin on ilmioiden syiden ja seurausten selittaminen. ^[6] Oikeussosiologisessa tutkimuksessa oikeus maaritellaan yleensa laajasti. Voimassa olevan virallisen oikeuden lisaksi tutkimus voidaan samanaikaisesti ulottaa myos erilaisiin epavirallisiin menettelyihin ja kaytantoihin viralliskoneiston ulkopuolelle. Suuntaukselle ominaista on myos se, ettei siina sitouduta oikeudellisiin kasitteisiin tai oikeudelliseen tapaan hahmottaa maailmaa. ^[7]