Tama artikkeli kasittelee suunniteltua kaupunkia. Nusantara on myos Indonesian tai Malaijien saaristosta kaytettava
kasite
.
Nusantara
on
Indonesian
tuleva paakaupunki. Suunnitelma uudesta paakaupungista aloitettiin vuonna 2019, ja tammikuussa 2022 Indonesian parlamentti hyvaksyi lain maan uuden paakaupungin rakentamisesta.
[1]
Samana vuonna alkoivat myos rakennustyot, joiden on tarkoitus olla valmiit 2045. Paakaupunkitoimintoja kaupunkiin siirretaan kuitenkin jo aiemmin.
Nusantaran sijaintipaikka on
Borneon
saaren itaosassa nykyisesta paakaupungista
Jakartasta
koilliseen. Uuteen paakaupunkiin paadyttiin Jakartan ymparistoongelmien takia. Jakartan ilmanlaatu on huono, ja
pohjavesivarojen
liikakayton takia se on maailman nopeimmin vajoavia kaupunkeja. Samalla Indonesian hallitus haluaa jakaa vaurautta maan taloudellisesta keskittymasta myos muualle. Nusantaran rakentamisen pelataan kuitenkin aiheuttavan uusia ymparistotuhoja Borneolle.
Indonesian presidentti
Joko Widodo
tarkistamassa rakennustoita marraskuussa 2023. Paikalle rakennetaan uusia hallintorakennuksia.
Indonesian presidentti
Joko Widodo
julkisti elokuussa 2019 maan suunnittelevan paakaupungin siirtamista
Borneon
saarelle
Ita-Kalimantaniin
. Hallitus oli kolmivuotisen tutkimuksen seurauksena paattanyt, etta paakaupunki rakennettaisiin osittain
Penajam Paser Utaran
ja osittain
Kutai Kartanegaran
hallintoalueelle. Jo Widodon hallintoa ennen useat Indonesian presidentit ovat ehdottaneet paakaupungin siirtamista, mutta mikaan suunnitelmista ei edennyt.
[2]
Indonesian parlamentti hyvaksyi tammikuussa 2022 paakaupungin siirtosuunnitelman, ja samalla kaupungin nimeksi vahvistettiin Nusantara.
Jaavankielinen
sana
nusantara
tarkoittaa myos saaristoa. Nimen paatti Indonesian presidentti Joko Widodo.
[3]
Nusantaran rakennustyot aloitettiin heinakuussa 2022.
[4]
Nusantaran on tarkoitus olla valmis vuonna 2045, jolloin siella olisi 1,9 miljoonaa asukasta. Ensimmaisten virkamiesten pitaisi muuttaa alueelle jo vuonna 2024. Kokonaiskustannuksiksi on arvioitu 35 miljardia dollaria. Valtio on varautunut maksamaan siita viidenneksen, ja lopun toivotaan tulevan ulkomaisista investoinneista.
[5]
Indonesian nykyista paakaupunkia Jakartaa sanotaan sietamattomaksi asuinpaikaksi.
[3]
Kaupungissa on valtavia ymparistoongelmia, ja sen ilmanlaatu on huono. Esimerkiksi kesakuussa 2019 Jakartan ilmanlaatu oli heikompi kuin saasteista tunnetuissa
Delhissa
ja
Pekingissa
.
[2]
Jakarta on myos yksi maailman nopeimmin vajoavista kaupungeista, ja kaupungin pohjoisosa vajoaa paikoin jopa 25 senttimetria vuodessa.
[6]
Vajoamisen syyna on
pohjavesivarojen
holtiton poraaminen kaupungin alta. Alavassa rantamaastossa vajoamisen pelataan aiheuttavan entisestaan pahenevia tulvia.
[3]
Indonesian hallitus toivoo paakaupungin siirtamisen myos levittavan vaurautta.
Jaavan
saarella asui vuonna 2022 noin 60 prosenttia Indonesian asukkaista, ja se tuotti yli puolet bruttokansantuotteesta.
[6]
Borneon Indonesian puoleinen osa
Kalimantan
on pinta-alaltaan melkein nelja kertaa Jaavaa suurempi, mutta sen bruttokansantuote on vain kymmenesosa Jaavan vastaavasta.
[2]
Siirtosuunnitelman perusteella Jakarta sailyisi edelleen Indonesian talouden keskuksena, mutta hallinnollinen paakaupunki olisi uuden kaupungin valmistuttua Kalimantanilla.
[6]
Indonesia on saanut myos kritiikkia erityisesti ymparistojarjestoilta, joiden mukaan siirto aiheuttaa Ita-Kalimantanille huomattavia saasteita seka edistaa Borneon saaren metsakatoa. Luonnonsuojelijoiden mukaan siirron seurauksena saatetaan luoda toinen ymparistollisesti saastunut alue jo ennestaan saastuneen Jakartan rinnalle.
[6]