Noam Chomsky

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Noam Chomsky
Noam Chomsky vuonna 2017.
Noam Chomsky vuonna 2017.
Henkilotiedot
Syntynyt 7. joulukuuta 1928 (ika 95)
Philadelphia , Pennsylvania , Yhdysvallat
Kansalaisuus yhdysvaltalainen
Koulutus ja ura
Tutkinnot
Instituutti
Tutkimusalue kielitiede , analyyttinen filosofia , kognitiotiede , aatehistoria , poliittinen kritiikki
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus
Aiheesta muualla
chomsky.info

Avram Noam Chomsky [a] (s. 7. joulukuuta 1928 Philadelphia , Yhdysvallat ) on yhdysvaltalainen kielitieteilija , filosofi , kognitiotieteilija , historioitsija , loogikko , yhteiskuntakriitikko ja poliittinen aktivisti . Chomsky on merkittava henkilo analyyttisessa filosofiassa ja yksi kognitiotieteen perustajista. Chomskya on kuvattu ”modernin kielitieteen isaksi”. Han on viettanyt yli puoli vuosisataa Massachusettsin teknillisessa korkeakoulussa (MIT) , jossa han on kielitieteen emeritusprofessori . Chomsky on kirjoittanut yli sata kirjaa eri aiheista, kuten kielitieteesta, sodasta , politiikasta ja mediasta . Ideologisesti han sijoittuu anarkosyndikalismiin ja anarkososialismiin .

Chomsky on yksi maailman siteeratuimmista tutkijoista ihmiskunnan historiassa, ja han on vaikuttanut laajasti eri tieteenaloilla. Han on laajalti tunnustettu paradigman muuttajana antamalla kipinan suurelle vallankumoukselle ihmistieteiden alalla, edistaen uudenlaista kognitiivista viitekehysta kielen ja mielen tutkimisessa. Jatkuvan tieteellisen tutkimustyonsa ohella han on johtava kriitikko kasitellessaan Yhdysvaltojen ulkopolitiikkaa , uusliberalismia , nykyaikaista valtiokapitalismia , Israelin?Palestiinan konfliktia ja valtavirtalehdistoa. Hanen ajatuksensa naista aiheista ovat osoittautuneet hyvin merkittaviksi antikapitalististen - ja imperialismin vastaisten liikkeiden keskuudessa, mutta niihin on myos kohdistunut poliittisen oikeiston taholta arvostelua hanen amerikkalaisvastaisuudestaan . Chomsky pidatettiin useita kertoja aktivisminsa vuoksi, ja han joutui Richard Nixonin salaiselle listalle taman tarkeimmista poliittisista vihollisista. [1]

Chomsky oli vuosina 1980?1992 maailman siteeratuin elava ihmistieteiden edustaja ( Arts & Humanities Citation Index ). [2]

Nuoruus

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Lapsuus: 1928?1945

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Avram Noam Chomsky syntyi 7. joulukuuta 1928 East Oak Lanen naapurustossa Philadelphiassa , Pennsylvaniassa . [3] Hanen isansa William ”Zev” Chomsky oli ukrainalaissyntyinen a?kenasijuutalainen , joka pakeni Yhdysvaltoihin 1913. Opiskeltuaan Johns Hopkinsin yliopistossa William tyoskenteli rehtorina uskonnollisessa Congregation Mikveh Israel -koulussa. Williamin vaimo Elsie Simonofsky oli valkovenalaissyntyinen opettaja ja aktivisti, jonka William oli tavannut tyoskennellessaan Mikveh Israelin koulussa. [4]

”Mika motivoi hanen [poliittisia] ajatuksiaan? Voimakas uteliaisuus, altistuminen eri mielipiteille ja epatavallinen koulutus ? kysymykseen on tarjottu vastaukseksi niita kaikkia. Hanta hammastytti syvasti omien lukemistensa ja valtavirran lehdiston kirjoittelun valinen ristiriita. Chomskyn intohimona pysyi naiden kahden lahteen todellisuuksien valinen kuilu ja sen arvioiminen, miksi se kuilu on olemassa.”
—Elamakerran kirjoittaja Robert F. Barsky , 1997

Noam oli Chomskyn perheen ensimmainen lapsi, viisi vuotta myohemmin syntyi Chomskyn nuorempi veli David Eli Chomsky. [5] Veljekset olivat laheisia, vaikka David oli huolettomampi kun taas Noam kilpailuhenkinen. [6] Noam ja hanen veljensa kasvatettiin juutalaisiksi, heille opetettiin hepreaa ja he keskustelivat saannollisesti sionismin poliittisista teorioista. Perhe oli erityisesti vaikuttunut Ahad Ha'amin vasemmistolaisista sionismin kirjoituksista. [5] Juutalaisena Chomsky kohtasi lapsena antisemitismiia Philadelphiassa varsinkin irlantilaisilta ja saksalaisissa yhteisoissa. [7]

Chomsky kuvasi vanhempiaan ”normaaleiksi Roosevelt - demokraateiksi ”, jotka olivat keskustavasemmistolaisesti asennoituneita poliittisella kentalla. Han kuitenkin altistui aarivasemmistolaiselle politiikalle muiden perheenjasenten kautta, joista useat olivat sosialisteja liittyneena yhteen Yhdysvaltain suurimmista ammattiliitoista (International Ladies' Garment Workers' Union). [8] Chomskyyn vaikutti merkittavasti hanen setansa, joka oli yliopiston keskeyttanyt lehtikioskin omistaja New Yorkissa , jossa juutalaiset vasemmistolaiset keskustelivat ajankohtaisista aiheista. [9] Joka kerta kun Chomsky vieraili setansa luona New Yorkissa, han vieraili myos vasemmistolaisissa ja anarkistisissa kirjakaupoissa lukien ahnaasti poliittista kirjallisuutta. [10] Myohemmin han kuvaili loydoksiaan anarkismista ”onnekkaana sattumana”, [11] joka sai hanet suhtautumaan kriittisesti muita radikaaleja vasemmistolaisia ideologioita kohtaan, kuten stalinismia ja marxismi-leninismia kohtaan. [12]

Chomsky kavi Oak Lane Country Day School -ala-asteen, itsenaisen Deweyite-instituution, joka keskittyi mahdollistamaan oppilaiden omien mielenkiinnon kohteiden harjoittamisen ilman kilpailuhenkista ilmapiiria. [13] Taalla han kirjoitti ensimmaisen artikkelinsa 10-vuotiaana, joka kertoi fasismin leviamisesta sen jalkeen kun Francisco Franco n fasistinen armeija kaatoi Barcelonan Espanjan sisallissodassa . [14] 12-vuotiaana han siirtyi Philadelphialaiseen lukioon, jossa han liittyi eri kerhoihin ja yhdistyksiin menestyen akateemisesti. Chomskya vaivasivat koulun hierarkkiset ja kurinalaiset opetusmenetelmat. [15] 12?13-vuotiaana han omistautui enemman anarkistiselle politiikalle. [16]

Yliopisto: 1945?1955

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1945 Chomskyn ollessa 16-vuotias, han aloitti yleisen koulutusohjelman Pennsylvanian yliopistossa , jossa han tutki filosofiaa ja logiikkaa seka kiinnostui ensisijaisesti arabian kielen oppimisesta. [17] Han asui kotonaan ja rahoitti perustutkintonsa opettamalla hepreaa. [18] Han kuitenkin turhautui kokemuksistaan yliopistossa ja harkitsi keskeyttamista ja muuttamista kibbutzille Palestiinan brittilaiseen mandaattiin . [19] Hanen intellektuaalinen uteliaisuutensa kuitenkin herasi uudelleen venalaissyntyisen kielitieteilijan Zellig Harrisin kanssa kaytyjen keskustelujen kautta. Harrisin Chomsky tapasi ensimmaista kertaa poliittisissa ympyroissa vuonna 1947. Harris tutustutti Chomskyn teoreettiseen kielitieteeseen ja suostutteli taman ottamaan aiheen paaaineekseen. [20] Chomskyn kunniamaininnan saanut kandidaatin tutkielma oli nimeltaan Morphophonemics of Modern Hebrew . Siina oli mukana Harrisin kielen selvenna menetelmia. [21] Chomsky sisallytti kyseisen tutkielman maisterin tutkintoonsa, jonka han suoritti Pennsylvanian yliopistossa vuonna 1951. Hanen maisterintutkielmansa julkaistiin myohemmin kirjana. [22] Yliopistoaikanaan han kiinnostui myos filosofiasta, erityisesti opettajansa Nelson Goodmanin vaikutuksesta. [23]

Vuosina 1951?1955 Chomsky nimitettiin Harvardin yliopiston Society of Fellows -ryhmaan, johon nimitetaan tutkijoita heidan poikkeuksellisen tieteellisen osaamisensa perusteella. Tassa ryhmassa han aloitti tutkimuksen, joka muodostui hanen vaitoskirjakseen. [24] Goodmanin rohkaistua Chomskya hakemaan yliopistoon, [25] merkittava tekija hanen paatoksessaan hakea Harvardin yliopistoon oli, etta filosofi W. V. Quine opetti siella. Seka Quine etta vieraileva filosofi J. L. Austin Oxfordin yliopistosta vaikuttivat merkittavasti Chomskyyn. [26] Vuonna 1952 Chomsky julkaisi ensimmaisen akateemisen artikkelinsa, Systems of Syntactic Analysis , joka ilmestyi tiedelehdessa Journal of Symbolic Logic , mutta ei kielitieteen lehdessa. [25] Ollessaan erittain kriittinen behavioristisille kululle kielitieteessa, han esitteli ideoitaan vuonna 1954 luennoillaan Chicagon ja Yalen yliopistossa . [27] Vaikka han ei ollut rekisteroitynyt opiskelijaksi Pennsylvanian yliopistoon neljaan vuoteen, han lahetti sinne vuonna 1955 tarkastettavaksi tutkielmansa, jossa han esitteli ideoitaan transformaatiokielioppiteoriasta . Han sai tohtorin tutkintonsa sen perusteella, ja sita jaettiin yksityisesti asiantuntijoiden kesken mikrofilmilla ennen kuin se julkaistiin osana The Logical Structure of Linguistic Theory -kirjaa vuonna 1975. [28] Tohtorin tutkinto vapautti Chomskyn maanpuolustusvelvollisuudesta , jonka oli tarkoitus muuten alkaa vuonna 1955. [29] Harvardin professori George Armitage Miller luki Chomskyn tohtorintutkielman ja vaikuttui. He julkaisivat yhdessa useita tieteellisia artikkeleita tietokonelingvistiikasta . [30]

Nuoreen Chomskyyn vaikuttivat merkittavasti anarkosyndikalisti Rudolf Rockerin (vasemmalla) ja demokraattisen sosialistin George Orwellin (oikealla) tyot.

Vuonna 1947 Chomsky alkoi seurustella Carol Doris Schatzin kanssa, jonka han oli tuntenut lapsuudesta asti. He menivat naimisiin vuonna 1949. [31] Sen jalkeen kun Chomsky nimitettiin Harvardin yliopiston Society of Fellows -ryhmaan, he muuttivat yhteiseen asuntoon Bostoniin , Allstoniin , jossa he asuivat vuoteen 1965 asti, kunnes muuttivat Lexingtonin kaupunkiin. [32] Vuonna 1953 he ottivat Harvardin matka-apurahaa vieraillakseen Euroopassa, matkustaen Englannin kautta Ranskaan ja Sveitsin lapi Italiaan. [33] Samalla matkalla he viettivat kuusi viikkoa Hashomer Hatzairin HaZore'a:n kibbutzissa vastaperustetussa Israelin valtiossa. Vaikka he nauttivat matkastaan, Chomskya kauhistutti Israelissa sionismi, arabivastaisuus seka stalinismimyonteisyys . [34]

New Yorkin vierailuilla Chomsky kavi usein jiddisinkielisen sanomalehden Freie Arbeiter Stimme toimituksessa. Han ihastui Rudolf Rockerin ideoista, joka esitteli kirjoituksissaan anarkismin ja klassisen liberalismin valisia yhteyksia. [35] Muiden poliittisten ajattelijoiden teksteihin, joita Chomsky luki, sisaltyi muun muassa anarkistin Diego Abad de Santillanin , demokraattisosialistien George Orwellin , Bertrand Russelin ja Dwight Macdonaldingin seka marxistilaisten Karl Liebknechtin , Karl Korschin ja Rosa Luxemburgin kirjoituksia. [36] Lukeminen sai hanet vakuuttumaan anarkosyndikalistisen yhteiskunnan toivomisesta ja hanta kiehtoivat anarkosyndikalistiset kommuunit Espanjan sisallissodan aikana, joita Orwell dokumentoi kirjassa Katalonia, Katalonia (1938) . [37] Han luki innokkaasti vasemmistolaista Politics lehtea ja huomautti sen "vastanneen ja kehittaneen" hanen kiinnostustaan anarkismiin. [38] Myos Living Marxist -aikakauslehti vaikutti haneen. Vaikka han torjui marxilaiset perusteet, haneen vaikutti paljon Antonie Pannekoekin Living Marxist -lehteen kirjoittamat artikkelit neuvostojen kommunismista. [39] Han oli myos kiinnostunut Leninist League -puolueen Marlentinen ideoista ja oli heidan kanssaan samaa mielta, etta toinen maailmansota jarjestettiin tuhoamaan Euroopan proletariaatti lansimaisten kapitalistien ja Neuvostoliiton "valtiokapitalistien" toimesta. [40]

Uran alkuvuodet: 1955?1966

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Chomsky oli ystavystynyt Massachusettsin teknillisessa yliopistossa (MIT) kahden kielitieteilijan, Morris Hallenin ja Roman Jakobsonin kanssa. Jakobson nimesi Chomskyn apulaisprofessoriksi MIT:iin vuonna 1955. MIT:ssa Chomsky vietti puolet ajastaan konekaantamisprojektin kanssa ja toisen puolen ajastaan opettaen kielitieteen ja filosofian kursseilla. [41] Myohemmin han kuvasi MIT:ia ”melko vapaaksi ja avoimeksi paikaksi, joka on avoin kokeiluille ilman tiukkoja vaatimuksia. Se oli hyva paikka minunlaiseni kiinnostuksille ja toille”. [42] Vuonna 1957 MIT ylensi hanet dosentiksi, ja vuosina 1957?1958 han tyoskenteli myos Columbian yliopistossa vierailevana professorina. [43] Samana vuonna Chomskyn ensimmainen lapsi Aviva syntyi, [44] seka han julkisti ensimmaisen kielitieteellisen kirjan nimelta Syntatic Structures, joka radikaalisti vastusti hallitsevaa Harris ? Bloomfield -trendia alalla. [45] Chomskyn ideat herattivat ajatuksia valinpitamattomyydesta vihamielisyyteen ja hanen tyonsa aiheutti eripuraa ja ”merkittavaa kuohuntaa” tieteenalalla. [46] Kielitieteilija John Lyons myohemmin totesi, etta ”se mullisti kielen tieteellisen tutkimuksen”. [47] Vuosina 1958?69 Chomsky oli tutkijana Yhdysvaltain kansallisen tiedesaation Institute for Advanced Study :ssa Princetonissa, New Jerseyssa . [48]

Vuonna 1959 Chomsky julkaisi arvostelun Language -lehdessa B. F. Skinnerin kirjasta Verbal Behavior , jossa han argumentoi Skinnerin nakemyksia vastaan siita, etta kieli olisi opittua kaytosta. [49] Chomsky arvosteli sita, etta Skinner ei huomioinut ihmisen luovuuden roolia kielitieteessa. Arvostelunsa ansiosta hanesta tuli ”vakiintunut intellektuelli”, [50] ja han jatkoi MIT:ssa Hallenin kanssa kielitieteen parissa. Vuonna 1961 han sai akateemisen palkinnon virassaoloajastaan, ja hanesta tuli nykykielten ja kielitieteen osaston taysi professori. [51] Hanet nimitettiin puhujaksi Ninth International Congress of Linguists -taysistuntoon, joka pidettiin vuonna 1962 Cambridgessa, Massachusettsissa . Tama puhujan rooli kaytannossa vakiinnutti hanet yhdysvaltalaisen kielitieteen edustajaksi. [52] Han jatkoi kielitieteellisten ideoiden julkaisemista koko vuosikymmenen ajan, esim. Aspects of the Theory of Syntax (1966) , Topics in the Theory of Generative Grammar (1966) ja Cartesian Linguistics: A Chapter in the History of Rationalist Thought (1966) . [53] Yhdessa Hallenin kanssa, han myos muokkasi Studies in Language -kirjasarjaa Harper and Row -kustantamolle [54] ja laajensi fonologiaa generatiiviseen kielioppiin kirjaan The Sound Pattern of English (1968) . [55] Han jatkoi akateemisten tunnustuksien ja kunniamainintojen saamista toillaan; vuonna 1955 Kalifornian yliopisto (San Diego) antoi hanelle arvonimen Linguistics Society of America Professor ja sen jalkeen Kalifornian yliopisto (Berkeley) arvonimen Beckman Professor. [56] Hanen Beckman-luennot koottiin ja julkaistiin Language and Mind -kirjassa vuonna 1968. [57] Luennoista seuranneet vaittelyt Chomskyn ja hanen kriitikoidensa valilla tulivat tunnetuksi nimella ” kielitieteellinen taistelu ”. Nama vaittelyt pyorivat suurimmaksi osaksi filosofisten kysymysten aarella kielitieteen sijaan. [58]

Myohempi elama

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vietnamin sodanvastainen aktivismi ja nousu merkittavaksi henkiloksi: 1967?1975

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
”Ei tarvita kovin syvallista erikoistietamysta sen ymmartamiseksi, etta Yhdysvallat valtasi Etela-Vietnamin. Ja itse asiassa sen illuusioiden ja petoksen jarjestelman arvosteleminen, joka estaa ymmartamasta nykyista todellisuutta, ei vaadi kovin kummallisia taitoja tai ymmarrysta. Se vaatii normaalia epaluuloisuutta ja halua kayttaa analyyttisia taitoja, joita on lahes jokaisella ja joita he voivat harjoittaa.”
—Chomsky Vietnamin sodasta (Barsky, 1997, s. 114)

Chomsky osallistui ensimmaisen kerran aktiivisesti poliittiseen protestiin vuonna 1962, jolloin han puhui pienissa kokoontumisissa kirkoissa ja kodeissa Yhdysvaltain osallistumisesta Vietnamin sotaan . [59] Kuitenkin vasta vuonna 1967 han osallistui julkisesti keskusteluun Yhdysvaltain ulkopolitiikasta. [60] Helmikuussa 1967 han julkaisi laajasti luetun esseen The New York Review of Book:issa nimelta ” The Responsibility of Intellectuals ”, jossa han kritisoi Yhdysvaltain osallistumista Vietnamin konfliktiin; essee perustui aikaisempaan puheeseen, jonka han oli pitanyt Harvardin Foundation for Jewish Campus Lifessa. [61] Han laajensi esseen vaitoksia tuottaakseen ensimmaisen poliittisen kirjansa American Power and the New Mandarins , joka julkaistiin vuonna 1969 ja joka pian sijoitti hanet eturiviin yhdysvaltalaisissa toisinajattelijoissa. [62] Hanen muita taman ajan poliittisia kirjojaan olivat muun muassa At War with Asia (1971) , The Backroom Boys (1973) , For Reasons of State (1973) ja Peace in the Middle East? (1975) , julkaisijana Pantheon Books. [63] Vaikka The New York Review of Books julkaisi Chomskyn ja muiden vasemmistolaisten kannanottoja vuosina 1967–1973, Chomsky kaytannossa jatettiin huomioimatta kokonaan valtavirran lehdistoissa 60-luvun lopulla ja 70-luvun alussa. [64] Vuonna 1973 The New York Review of Booksin toimitus muuttui, ja se lopetti kokonaan Chomskyn ja vasemmistolaisten kirjoitusten julkaisemisen. [65]

Kirjoituksiensa ohella Chomsky osallistui myos aktiivisesti vasemmistolaisaktivismiin. Kieltaytymalla maksamasta puolia veroistaan han tuki julkisesti opiskelijoita, jotka vastustivat armeijan kutsuntoja. Hanet pidatettiin hanen osallistuttuaan sodanvastaiseen keskustelutilaisuuteen, joka jarjestettiin Pentagonin laheisyydessa. [66] Tana aikana Chomsky yhdessa Mitchell Goodmanin, Denise Levertovin, William Sloane Coffinin ja Dwight Macdonaldin kanssa perustivat sodanvastaisen kollektiivin nimelta RESIST. [67] Vaikkakin han kyseenalaisti vuoden 1968 opiskelijamielenosoituksien tavoitteet, [68] han piti useita luentoja opiskelijoille aktivistiryhmista. Lisaksi han ja hanen kollegansa Louis Kampf aloittivat politiikan tutkimiskurssien pitamisen MIT:ssa, erillaan konservatiivisesta valtiotieteen osastolta. [69] Vuonna 1970 han vieraili Vietnamissa Hanoin kaupungissa pitaen luennon Hanoin yliopistossa (Hanoi University of Science and Technology). Talla matkalla han kavi myos Laosin pakolaisleireilla, jotka olivat sodan aiheuttamia. [70]

Presidentti Richard Nixon asetti Chomskyn ”vihollisten listalle” (”Enemies List”)

Chomsky pidatettiin useita kertoja hanen sodanvastaisen aktivisminsa seurauksena, ja Yhdysvaltain presidentti Richard Nixon lisasi hanet ” Vihollisten listalle ” (”Enemies List”). [71] Han oli tietoinen siita, millaisia seuraamuksia hanen kansalaistottelemattomuudestaan voi seurata; taman takia hanen vaimonsa ryhtyi opiskelemaan kielitiedetta tohtorintutkintoaan varten, jotta han voisi tukea taloudellisesti heidan perhettaan, jos Chomsky joutuisi vankilaan tai menettaisi tyonsa. [72] MIT kuitenkin kieltaytyi antamasta Chomskylle potkuja hanen vaikutusvaltaisen asemansa johdosta kielitieteen alalla, vaikka MIT oli paineen alla. [73] Hanen tyonsa saivat edelleen osakseen kansainvalista tunnustusta; vuonna 1976 han sai Lontoon yliopiston ja Chicagon yliopiston kunniatohtorin arvonimen. 1970-luvulla Chomskyn palkitsivat kunniatohtorin arvonimella myos monet muut yliopistot, kuten Loyolan yliopisto 1970, Swarthmoren College 1970, Bard College 1971, Delhin yliopisto 1972 ja Massachusettsin yliopisto 1973. [74]

Chomskyn arvoasema analyyttisessa filosofiassa jatkoi kasvamistaan. Vuonna 1971 han piti Bertrand Russell Cambridgen yliopistossa Memorial Lectures -luennon, joka julkaistiin myohemmin samana vuonna kirjana Problems of Knowledge and Freedom . Han piti myos Whidden Lectures -luennon McMasterin yliopistossa, Huizinga Lecture -luennon Leidenin yliopistossa Alankomaissa, Woodbridge Lectures -luennon Kolumbian yliopistossa ja Kant Lectures -luennon Stanfordin yliopistossa. [75] Vuonna 1971 han osallistui televisioituun vaittelyyn nimelta ”Human Nature: Justice versus Power”, ranskalaisen filosofin Michel Foucaultin kanssa Alankomaiden televisiossa. [76] Vaikka Chomsky oli pitkalti samaa mielta Foucaultin ajatusten kanssa, han oli kriittinen postmodernismia ja yleisesti ranskalaista filosofiaa kohtaan. Han uskoi, etta ranskalaiset postmodernistiset vasemmistofilosofit kayttivat hamartavaa kielta, joka ei juurikaan tukenut tyovaenluokkaa. [77] Han myos satti monisanaisesti Ranskaa siita, etta heilla oli ”erittain nurkkapatrioottinen ja sivistymaton kulttuuri”. [78] Chomsky jatkoi myos kielitieteellisten teoksien julkaisemista: Studies on Semantics in Generative Grammar (1972) , [73] laajennettu painos Language and Mind (1972) [79] ja Reflections on Language (1975) . [79]

Edward Herman ja Faurissonin tapaus: 1976?1980

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Noam Chomsky (1977)

1970-luvun loppupuolella Chomskyn julkaisut laajentuivat ja ne tasmensivat hanen aikaisempia toitaan, ottaen kantaa kriitikoihin ja paivittaen hanen kielioppiteoriaansa. [80] Hanen julkiset puheensa herattivat usein paljon kiistelya, etenkin, kun han kritisoi Israelin hallituksen toimia ja armeijaa. [81] Hanen poliittiset nakemyksensa olivat oikeistolaisen ja keskustalaisen hyokkayksen kohteena, hyokkaajista nakyvimman ollessa Alan Dershowitz. Chomsky piti Dershowitzia ”taytena valehtelijana” ja syytti hanta asioiden aktiivisesta vaaristelysta. [82] Lisaksi 1970-luvun alussa han aloitti yhteistyon Edward S. Hermanin kanssa, joka oli myos julkaissut kritiikkia Yhdysvaltojen sodasta Vietnamissa. [83] Yhdessa he kirjoittivat Counter-Revolutionary Violence: Bloodbaths in Fact & Propaganda -kirjan, joka kritisoi Yhdysvaltojen armeijan osallistumista Kaakkois-Aasiassa ja korosti miten valtamedia jatti huomioimatta ja peitteli naita aktiviteetteja. Julkaisija Warner Modular alun perin hyvaksyi kirjan ja julkaisi sen vuonna 1973, mutta Warner Modularin emoyhtio Warner Communications paheksui kirjan sisaltoa ja maarasi tuhottavaksi kaikki kopiot kirjasta. [84]

Kun valtavirran julkaisijat osoittautuivat vaikeaksi, Chomsky loysi tukea Mike Albertin South End Pressista, joka oli aktivistisesti suuntautunut kirjakustantamo. [85] Vuonna 1979 Chomsky ja Herman tarkistutti Counter-Revolutionary Violence -kirjan ja julkaisi sen South End Pressin kanssa kahtena julkaisuna The Political Economy of Human Rights -nimella. [86] Tassa he vertailivat Yhdysvaltain median reaktiota Kambod?an kansanmurhasta ja Indonesian miehityksesta Ita-Timorissa . He totesivat, etta media jatti huomioimatta Ita-Timorin tilanteen, koska Indonesia oli Yhdysvaltojen liittolainen, ja keskittyi sen sijaan Kambod?aan , koska Kambod?a oli Yhdysvaltojen vihollinen. [87] Chomskyn ollessa kiinnostunut Ita-Timorin tilanteesta, han todisti aiheesta Yhdistyneiden kansakuntien dekolonisaation erityskomiteassa (United Nations' Special Committee on Decolonization) vuosina 1978 ja 1979. Han osallistui myos YK:n konferenssiin Lissabonin miehityksesta vuonna 1979. [88] Seuraavana vuonna Steven Lukas kirjoitti artikkelin Times Higher Education Supplement -lehteen, jossa han syytti Chomskya siita, etta han pettaa anarkistiset ihanteet ja toimii Kambod?an johtajan Pol Potin puolustelijana. Vaikkakin Laura J. Summers ja Robin Woodsworth Carlsen vastasivat artikkeliin, etta Lukas vaarinymmarsi taysin Chomskyn ja Hermanin tyot, Chomsky itse ei vastannut artikkeliin. Tama kiista vahingoitti Chomskyn mainetta, [89] mutta Chomsky edelleen linjasi, etta kriitikot julkaisivat tarkoituksellisesti hanesta valheita halventaakseen hanta. [90]

Vaikka Chomsky oli kritisoinut julkisesti pitkaan natsismia ja totalitarismia , hanen sitoutumisensa sananvapauteen johti hanet puolustamaan ranskalaisen historioitsijan Robert Faurissonin oikeutta sananvapauteen holokaustin kiistamisesta. Ilman Chomskyn hyvaksyntaa ja tiedottamista hanen vetoomuksensa julkaistiin Faurisonnin kirjan Memoire en defense contre ceux qui m'accusent de falsifier l'histoire esipuheessa vuonna 1980. [91] Chomsky ei kuitenkaan puolustanut itse holokaustin kiistamista , vaan itse oikeutta sananvapauteen, niinkin kyseenalaisissa asioissa kuten holokaustin kiistamisessa. Chomsky tuomittiin laajasti puolustaen Faurissonia, [92] ja Ranskan valtavirran lehdisto syytti Chomskyn olevan holokaustin kiistaja. Chomsky kieltaytyi julkaisemasta vastavaitteita heidan syytoksilleen. [93] Kritisoimalla Chomskyn asemaa, sosiologi Werner Cohn myohemmin julkaisi analyysin tapauksesta nimelta Partners in Hate: Noam Chomsky and the Holocaust Deniers . [94] Faurissonin tapauksella oli pitka haitallinen vaikutus Chomskyn uralle, [95] ja han ei vieraillut Ranskassa ? jossa hanen poliittisten kirjoituksien kaannoksia ei julkaistu vasta kuin 2000-luvulla [96] ? yli kolmeenkymmeneen vuoteen tapauksen jalkeen. [97]

Reaganin kausi ja tyot mediasta: 1980?1989

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Republikaanien ehdokkaan Ronald Reaganin valinta Yhdysvaltojen presidentiksi vuonna 1981 merkitsi sotilaallisen valiintulon lisaantymista Keski-Amerikassa . [98] Nicaraguan Contra-sodan aikana ? jolloin Yhdysvallat tuki vastavallankumouksellisten miliisia Sandinistien hallitusta vastaan ? Chomsky matkusti Managuaan tapaamaan tyontekijajarjestoja ja konfliktia paenneita ihmisia, pitaen yleisoluentoja politiikasta ja kielitieteesta. [99] Monet naista luennoista julkaistiin vuonna 1987 On Power and Ideology: The Managua Lectures -kirjassa. [100] Vuonna 1983 han julkaisi The Fateful Triangle -kirjan, jossa han tarkasteli Israelin?Palestiinan konfliktia ja Yhdysvaltojen roolia siina, vaittaen, etta Yhdysvallat oli kayttanyt konfliktia omiin tarkoituksiinsa. [101] Vuonna 1988 Chomsky vieraili palestiinalaisalueilla todistamassa Israelin armeijan miehityksen vaikutuksia. [102]

Vuonna 1988 Chomsky ja Herman julkaisivat Manufacturing Consent: The Political Economy of the Mass Media -kirjan, jossa he korostivat heidan propagandamalliansa valtamedian ymmartamiseksi. He vaittivat, etta jopa maissa, joissa ei ole sensuuria virallisten maaritelmien mukaan, esitetyt uutiset esitettiin kayttaen neljaa suodatinta, joilla oli suuri vaikutus mita kirjoituksia raportoitiin ja miten ne oli esitetty. [103] Kirjasta tehtiin elokuva vuonna 1992 nimelta Manufacturing Consent: Noam Chomsky and the Media , jonka ohjaajina olivat Mark Achbar ja Peter Wintonick. [104] Vuonna 1989 Chomsky julkaisi Necessary Illusions: Thought Control in Democratic Societies -kirjan, jossa han kritisoi pseudodemokraattista luonnetta lannen kapitalistisissa valtioissa. [105]

80-luvun aikana monet Chomskyn opettamista opiskelijoista tulivat oman alan asiantuntijoiksi kielitieteessa, laajentamalla ja tarkistamalla Chomskyn ideoita generatiivisesta kieliopista. [106] 80-luvun loppuun mennessa Chomsky oli vakiinnuttanut itsensa maailmanlaajuisesti tunnettuna henkilona. [107]

Lisaantynyt poliittinen aktivismi: 1990?nykyhetki

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Chomsky Maailman sosiaalifoorumissa Porto Alegressa vuonna 2003.

1990-luvulla Chomsky otti osaa poliittiseen aktivismiin suuremmassa maarin kuin ennen. [108] Sailyttaen sitoutumisen Ita-Timorin itsenaistymiselle, han vieraili Australiassa pitaen puheita asiasta itatimorilaisille ryhmille, kuten East Timorese Relief Association- ja the National Council for East Timorese Resistance -ryhmille. [109] Luennot, jotka han piti kyseisista asioista julkaistiin vuonna 1996 kirjana nimelta Powers and Prospects . [109] Kansainvalisen julkisuuden seurauksena Chomskyn elamakerran kirjoittaja Wolfgang Sperlich arveli, etta han tuki itatimorilaisten itsenaistymista enemman kuin kukaan muu, paitsi tutkiva journalisti John Pilger . [110] Sen jalkeen kun itatimorilaiset itsenaistyivat Indonesiasta, Australian johtama kansainvalinen Force for East Timor -rauhanturvajoukko saapui Ita-Timoriin. Chomsky kritisoi tata uskoen, etta se oli suunniteltu varmistamaan Australian paasy Ita-Timorin oljy- ja kaasuvarantoihin Timor Gap Treaty -sopimuksen turvin. [111]

Chomsky vetaytyi kokopaivaisesta opetuksesta, [112] vaikka emerituksena han kuitenkin jatkoi tutkimista ja seminaareihin osallistumista MIT:ssa. [113]

Syyskuun 11. paivan iskujen jalkeen vuonna 2001 Chomskya haastateltiin laajasti ja nama haastattelut koottiin ja Seven Stories Press -kirjapaino julkaisi ne lokakuussa. [114] Chomsky vaitti, etta iskuista seurannut terrorisminvastainen sota ei ollut uusi kehityssuunta, vaan jatkoa samalle Yhdysvaltojen ulkopolitiikalle ja siihen liittyvalle retoriikalle, jota on harjoitettu ainakin Reaganin aikakaudesta 1980-luvulta lahtien. [115] Vuonna 2003 han julkaisi Hegemony or Survival -kirjan, jossa han kuvaili Yhdysvaltojen ”imperialistista suurta strategiaa” ja kritisoi Irakin sotaa ja muita nakokantoja liittyen ”terrorisminvastaiseen sotaan”. [116]

Chomsky puhumassa Occupy-liikkeessa vuonna 2011.

Chomsky kiersi maailmaa saannollisemmin tana aikana, pitaen puheita eri aiheista. [117] Vuonna 2001 han piti D.T. Lakdawala Memorial Lecture -luennon [118] New Delhissa, Intiassa, ja vuonna 2003 han vieraili Kuubassa Latin American Association of Social Scientists -yhdistyksen kutsusta. [117] Vuonna 2002 Chomsky vieraili Turkissa osallistuakseen julkaisijan oikeudenkayntiin, jota syytettiin maanpetoksesta, koska he olivat painaneet yhden Chomskyn kirjoista.; Chomsky puolusti syytettya ja hanen tuoma kansainvalinen mediahuomio kumosi tuomioistuimen syytteet ensimmaisena paivana. [119] Taman matkan aikana Chomsky vieraili kurdien alueille Turkissa puhuen ja kannattaen kurdien ihmisoikeuksia. [119] Chomsky Maailman sosiaalifoorumin tukijana osallistui heidan konferenssiin Brasiliassa vuosina 2002 seka 2003. Han osallistui myos messuihin Intiassa. [120]

Hanen vaimonsa Carol kuoli joulukuussa 2008. [112]

Chomsky osallistui Occupy-liikkeeseen pitaen puheita leirintaalueilla ja tuottaen kaksi teosta, jotka taltioivat liikkeen vaikutukset: Occupy -pamfletin vuonna 2012 ja vuonna 2013 Occupy: Reflections on Class War, Rebellion and Solidarity -pamfletin. Zuccotti Park Press -julkaisija julkaisi molemmat naista teoksista. Analyyseissaan han arvosteli sita, miten Occupy-liikkeen kasvu oli vastaus valkoisen tyovaenluokan koettua etujensa vahenevan ja demokraattisen puoleen hylanneen heidat. [121] [122]

Elokuussa 2015 Chomsky ilmoitti tukevansa Vermontin senaattoria, Bernie Sandersia , tulevissa vuoden 2016 Yhdysvaltain presidentinvaaleissa . [123] Chomsky on tukenut aiemmin vain yhta ehdokasta Sandersin lisaksi, Ralph Naderia vuonna 1987. [124]

Vuoden 2016 alussa Chomsky moitti julkisesti Turkin presidenttia Recep Tayyip Erdo?ania siita, etta han sortaa kurdeja ja tukee terroristeja. [125] Chomsky syytti Erdo?ania tekopyhyydesta ja lisasi, etta han tukee al-Nusran rintamaa , joka on Al-Qaidan kumppani Syyriassa . [126] [125] Chomsky kritisoi myos Yhdysvaltojen laheisia suhteita Saudi-Arabiaan ja Yhdysvaltain osallistumista Saudi-Arabian johtamaan interventioon Jemenissa , korostaen, etta Saudi-Arabialla on yksi groteskeimmista ihmisoikeustilastoista maailmassa. [127]

Huhtikuussa 2017 Chomsky vaitti, etta Yhdysvaltain republikaaninen puolue on maailman vaarallisin organisaatio ihmiskunnan historiassa , viitaten puolueen asenteeseen ilmastonmuutoksen suhteen. [128]

Kielitieteellinen tyo

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Chomskyn maine kielitieteilijana perustuu teoksiin Syntactic Structures (1957) ja ennen kaikkea Aspects in the Theory of Syntax (1965), joka lienee maailman siteeratuin kielitieteellinen teos. Naissa teoksissaan Chomsky kehittelee strukturaalisen lauseopin teoriaa. Hanen tyonsa pohjalta syntyi vaikutusvaltainen transformationaalis-generatiivisen lauseopin tutkimuksen paradigma (TG-teoria), jota Chomsky myohemmin kehitti niin sanotuiksi Principles and Parameters (P&P) ja Government and Binding -teorioiksi (GB) seka viimeksi niin sanotuksi minimalistiseksi ohjelmaksi (1995). Kaikkia naita teorioita ja niiden johdannaisia nimitetaan usein generativismiksi tai generatiiviseksi kielitieteeksi . lahde?

Chomskyn ajattelussa keskeinen on niin sanottu universaalikieliopin kasite ( Universal Grammar ). Tama on Chomskyn mukaan ihmisen lajityypillinen ominaisuus, jonka ansiosta kielen oppiminen on mahdollista. Kielitieteen tehtava on kuvata kaikille kielille yhteista universaalikielioppia formalisoimalla universaalikieliopin sisaltamat saannot seka kielikohtaisesti vaihtelevat parametrit, jotka ovat vastuussa maailman kielten eroista. Oleellista on sen selvittaminen, miksi toiset ilmaisut ovat kieliopillisia ja toiset kieliopin vastaisia. Chomsky ja hanen kannattajansa ovatkin kayttaneet kieliopillisen tutkimuksen aineistona aidinkielisten kielenpuhujien (muun muassa tutkijan itsensa) kasitysta siita, mitka lauseet ovat kieliopillisia, mitka eivat. Chomskyn teoriat ovat laheisessa yhteydessa B. F. Skinnerin ja behavioristien kasityksiin siten, etta Chomskyn teoria kielesta alkoi murtaa behavioristista kasitysta oppimisesta. Chomsky loi viimeiset naulat behaviorismin arkkuun Skinnerin Verbal Behavior -kirjaan kohdistamallaan kritiikilla. Chomskyn mukaan klassinen ehdollistamisteoria ei riita selittamaan kielenoppimista. lahde?

Chomskyn vaikutus kielitieteeseen on ollut erityisen suuri englantilaisella kielialueella seka eraissa Euroopan maissa, kuten Italiassa , Skandinavian maissa ja Unkarissa . Yleisen kielitieteen valtavirrassa Chomskyn merkitys on kuitenkin 1980-luvulta alkaen nopeasti vahentynyt kielitypologian nousun myota. Chomskya ja generativismia on kritisoitu empiirisen kielentutkimuksen laiminlyomisesta. On huomautettu, etta kiinnittaessaan huomion aidinkielisten kielenpuhujien kieli-intuitioon generativistit ovat lyoneet laimin todellisuudessa esiintyvien kieliopillisten ilmausten tutkimisen. Lisaksi generativistit ovat tutkineet lahinna syntaksia ja jattaneet muut kielen osa-alueet vahemmalle huomiolle. Osa kritiikista on kohdistunut Chomskyn kasitykseen, jonka mukaan kielitiede on luonnontiede ( science ), kun perinteinen lingvistiikka pitaa kielitiedetta humanistisena tieteena ( art ). Esa Itkonen esittaa teoksessaan Empiirisen kielitieteen metodologia (2010), etta Chomskyn alulle panema kielitieteellinen vallankumous perustui vain hanen itsensa keksimiin 39 esimerkkilauseeseen eika todellisiin tekstiaineistoihin eli korpuksiin. [129]

Vaikka Chomskyn asema kielitieteessa ei talla hetkella milloin? ole yhta keskeinen kuin parikymmenta vuotta sitten, hanen ansioinaan voidaan pitaa huomion kiinnittamista kieliopillisten intuitioiden olemassaoloon seka lauseiden kieliopillisen ja semanttisen mielekkyyden erottamiseen. Tarkeaksi on osoittautunut myos formalisoinnin vaatimuksen tuominen kieliopin tutkimukseen. Generativismin paradigmaan kuuluvat lausetta paasanan projektiona pitavat kielioppimallit, erityisesti niin sanottu HPSG -teoria, ovat olleet myos tarkeita virikkeita tietokoneella tapahtuvan lauserakenteen analyysin kehittamisessa. lahde?

Poliittiset nakemykset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Chomskyn poliittiset nakemykset eivat ole juurikaan muuttuneet hanen lapsuudestaan, [130] jolloin han sai vaikutteita poliittisesta aktivismista, joka oli juurtunut juutalaisten tyovaenluokan traditioon. [131] Han pitaa yleensa itseaan anarkosyndikalistina ja/tai anarkososialistina . [132] Han ei nae kyseisia positioita niinkaan poliittisina teorioina, vaan ideaaleina, jotka hanen mielestaan sopivat ihmisten tarpeisiin parhaiten: vapaus , yhteisollisyys ja jarjestaytymisvapaus . [133] Toisin kuin muut sosialistit, kuten ne, jotka hyvaksyvat marxismin , Chomsky uskoo politiikan jaavan tieteen vastuualueen ulkopuolelle. [134] Han kuitenkin perustaa nakemyksensa ihanneyhteiskunnasta empiiriseen aineistoon ja empiirisesti perusteltuihin teorioihin. [135]

Chomskyn mielesta totuus poliittisesta todellisuudesta on systemaattisesti vaaristettya tai tukahdutettua eliittien yritysten etujen mukaisesti. He kayttavat valtamediaa, mainontaa ja ajatushautomoita edistaakseen omaa propagandaansa . Chomskyn tyot pyrkivat paljastamaan tallaisia manipulointeja ja totuuden, jota he peittelevat. [136] Han uskoo, etta "maalaisjarki" on kaikki mita tarvitaan murtamaan valheiden verkko ja nakemaan totuus, jos sita kaytetaan kriittisten ajattelutaitojen ja tietoisuuden kanssa siita, mika rooli itsekkyydella ja itsepetoksella on itseen ja muihin. [137] Han uskoo, etta alymystolla on moraalinen vastuu kertoa totuus maailmasta, mutta vaittaa etta vain harvat tekevat niin, koska he pelkaavat menettavansa arvovaltansa ja rahoituksensa. [138] Han vaittaa, etta intellektuellin velvollisuus on kayttaa etuoikeuttaan resursseihin ja koulutukseen tukeakseen demokratialiikkeita ja heidan kamppailujaan. [139]

Vaikka Chomsky on osallistunut protestimarsseihin ja organisoinut aktivistiryhmia, hanen mielestaan ensisijaisesti koulutus seka ilmaisten oppituntien ja luentojen tarjoaminen edistaa laajempaa poliittista tietoisuutta. [140] Hanen poliittiset kirjoituksensa ovat kattaneet monenlaisia aiheita, vaikkakin hanen useimmissa toissaan on monia keskeisia teemoja. [141] Han on IWW:n jasen [142] ja International Organization for a Participatory Societyn neuvottelukunnassa. [143]

Noam Chomsky on tunnetuimpia amerikkalaisia vasemmiston edustajia. Han pitaa itseaan anarkismin , tarkemmin sanottuna libertaarin sosialismin kannattajana. Taman han kasittaa erityisesti valtahierarkiat, kuten kapitalistiset yritykset, kaikissa muodoissaan haastavana filosofiana pyrkien eliminoimaan ne epaoikeutettuina.

Ylipaansa Chomsky ei halua tulla luokitelluksi perinteisten poliittisten suuntausten mukaan ja toivoo nakemystensa puhuvan puolestaan. Hanen tarkeimmat poliittiset toimintatapansa ovat olleet kirjoittaminen lehtiin ja kirjoihin seka esiintyminen puhujana.

Chomsky nakee nelja vallitsevaa valtiokasitysta, joille antaa nimet klassinen liberalismi , hanen itsensa kannattama libertaarisosialismi , valtiososialismi seka valtiokapitalismi . [144] Chomsky on todennut kansainvalisesta politiikasta ja poliittisesta historiasta, etta sosialistiset valtiot surmaavat omia kansalaisiaan, kapitalistiset muiden maiden kansalaisia. [145]

Terrorismi

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Chomskyn mukaan kansainvalisen terrorismin taustalla ovat terroristeiksi kutsuttujen tahojen lisaksi merkittavalla tavalla suurvallat Yhdysvaltojen johdolla. Terroristien merkittavimmat teot on tehty reaktiona lansimaiden harjoittamaan politiikkaan Lahi-idassa ja muualla. Samoin lansimaat itse tukevat terroristeiksi luokiteltavia tahoja ja tekevat terrorismiksi luokiteltavia asioita. Sinansa terrorismi ? kuten vakivalta yleensakin ? on Chomskyn mukaan tuomittavaa ? ja oikeutettua vain suuremman vakivallan estamiseksi.

Kirjassaan ”Maailmanvalta vai maailmanloppu” Chomsky huomauttaa etta ”sotaa terrorismia vastaan” kayvat maat jotka itse harjoittavat terrorismia eri muodoissa; Yhdysvallat, Israel, Venaja ja Kiina. Lisaksi Chomsky ihmettelee, miksi kukaan ei ole huomauttanut moisesta paradoksista. Vuonna 2001 julkaistussa teoksessa 9-11, joka oli kirjoitettu New Yorkin terrori-iskujen jalkeen, Chomsky kehotti muistamaan, eta "Yhdysvallat itse on johtava terroristivaltio". [146]

Yhdysvaltojen ulkopolitiikka

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Chomsky kritisoi voimakkaasti Yhdysvaltain ulkopolitiikkaa. Suurvallat yleensa pyrkivat hallitsemaan maailmaa ymparillaan niin sotilaallisesti kuin taloudellisestikin. Niin myos Yhdysvallat. Yhdysvaltojen ulkopolitiikan eras peruskivi on pyrkimys kumota onnistuneet demokratiakokeilut, so. ”hyvan esimerkin” valtiokokeilut, pyrkimys estaa itsenainen ja myonteinen kehitys sellaisillakin alueilla, joissa Yhdysvalloilla ei ole varsinaisia taloudellisia intresseja. Nain Chomsky selittaa interventiot Guatemalaan , Laosiin , Nicaraguaan ja Grenadaan .

Noam Chomskyn mukaan Venajan hyokkays Ukrainaan 2022 oli "maltillinen" ja "humaani" verrattuna USA:n hyokkaykseen Irakiin. [147]

Globalisaatio

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset instituutiot kuten IMF , WTO , GATT ja NAFTA ovat Chomskyn mukaan uusliberaalilla politiikallaan palvelleet ensisijaisesti omistavaa eliittia takaamalla halpaa tyovoimaa, raaka-aineita ja sijoitusmahdollisuuksia teollisuusmaille. Oleellista olisi sallia myos kehitysmaiden kayttaa naita samoja talouspoliittisia valineita omaan talouskehitykseensa. Investoijien oikeuksien sijaan kansainvalisissa taloussopimuksissa pitaisi keskittya ihmisten sosiaalisiin oikeuksiin.

Sosialismi

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Chomsky kannattaa libertaarin sosialismin nakemyksia, jotka edellyttavat paitsi taloudellista vapautta, myos sita, etta omistajien ja johtajien sijasta tuotantoa hallitsevat kuluttajat ja tyolaiset yhdessa. Neuvostotyylista valtiososialismia han on pitanyt totalitaarisena ja ilmiselvan tuhoisana jarjestelmana.

Media

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Chomskyn mukaan etenkin Yhdysvalloissa mutta myos muualla tiedotusvalineet rajoittavat ja ohjaavat keskustelua edistaakseen suuryritysten ja hallituksen etua. Demokratia ei voi toteutua epatasa-arvoisessa yhteiskunnassa, jossa tiedotusvalineet ovat taloudellisten valtahierarkioiden omistuksessa. Totalitaaristen maiden sensuuri on varsin tehotonta verrattuna ”vapaiden maiden” tiedotusvalineiden harjoittamaan itsesensuuriin.

Chomsky mainitsee toistuvasti laskelmia siita, kuinka vahan jotain merkittavaa tapahtumaa on kasitelty Yhdysvaltojen tiedotusvalineissa, koska kyseinen aihe on ollut poliittisesti epamiellyttava Yhdysvaltojen valtaeliitin kannalta. Chomsky myos toteaa, etta suuret mediatalot omistavat suuria osia aseteollisuutta harjoittavista yrityksista eika olisi median omien etujen mukaista kertoa mitaan negatiivista aseteollisuudesta. (Yhtena esimerkkina Chomsky mainitsee vuoden 2000 intifadan , jonka aikana Israelin armeija surmasi useita siviileja amerikkalaisvalmisteisia helikoptereita kayttaen. Samaan aikaan Bill Clinton vahvisti uusimman helikopterikaupan Israelin kanssa. Valtamedia vaikeni tapahtumasta.)

Lahi-ita

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Juutalaissyntyinen Chomsky kritisoi voimakkaasti Israelin politiikkaa . Kuuluisa israelilainen toisinajattelija Tanya Reinhardt on Chomskyn oppilaana ollut kielitieteilija. Israelin ja palestiinalaisten konfliktiin Chomsky kannattaa yhden valtion ratkaisua, jossa etnisilla yhteisoilla olisi kieli-, opetus- seka kulttuuriautonomia. Chomskyn mukaan tahan paastaisiin kuitenkin valivaiheiden kautta, joista ensimmainen on kahden valtion ratkaisu. [148]

Vaalit

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Chomsky ei vastusta vaaleihin osallistumista, vaan hanen mukaansa on pikemmin aanestettava demokraatteja kuin republikaaneja silloin kun se auttaa estamaan republikaanien valtaanpaasyn. Muutoin Chomskyn mukaan on aanestettava radikaalimpia vaihtoehtoja, kuten vihreita (alueilla, joilla ei ole vaaraa siita etta republikaanit voittavat vaalit). Chomsky luottaa vahvasti kansalaisaktivismin voimaan ja on ollut 1960-luvulta Yhdysvaltojen johtavia kansalaisaktivisteja. Chomskyn mukaan muutos parempaan voi tapahtua vain, kun ruohonjuuritasolla olevat ihmiset tarttuvat tuumasta toimeen. Vuoden 2008 esivaaleissa Chomsky kirjoitti Ken Hildebrandtille kirjeen, jossa tama kehui demokraattien presidenttiehdokas Mike Gravelin saavutuksia Vietnamin sodan lopettamisessa ja hallituksen salailun lopettamisessa, kun tama julkaisi Pentagonin asiakirjoja. Chomsky kehui myos Gravellia taman kielteista asenteesta aggressiivisen ulkopolitiikan harjoittamista kohtaan. [149] Itse vuoden 2008 presidentinvaaleissa Chomsky kehotti ihmisia vaa’ankieliosavaltioissa aanestamaan Obamaa , mutta ”ilman illuusioita”. [150] Vuonna 2012 Chomsky toisti nakemyksensa, ja kehotti aanestamaan vaa'ankieliosavaltioissa Obamaa. Han kuitenkin lisasi, ettei itse asu vaa'ankieliosavaltiossa ja aanestaa todennakoisesti vihreiden ehdokasta, Jill Steinia . [151]

Uskonto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Chomsky puhuu harvoin suhteestaan uskontoon , mutta kysyttaessa Chomsky on vastannut tieteilijalle tyypilliseen tapaan: tiede ei anna syyta uskoa yliluonnolliseen, mutta Chomsky muistuttaa verkkolehti Science & Theologyn haastattelussa, [152] etta monet asiat, joihin ihmiset uskovat, ovat irrationaalisia, mutta silti tosia. Kysyttaessa uskooko Chomsky Jumalaan , on Chomsky vastannut, etta ei ymmarra kysymysta. Chomsky ei omien sanojensa mukaan ole saanut selvyytta, mita jumaluudella tarkoitetaan, joten han ei voi antaa vastausta. Ateistiksi Chomsky ei itseaan laske, silla termiin kohdistuu sama ongelma kuin jumaluuteen ; Chomsky ei tieda, mita han ateistina kieltaisi. [153] Chomskyn elamankatsomus onkin melko lahinna agnostikkojen ajatuksia. Chomsky kertoo isoisansa olleen ortodoksijuutalainen, mutta itse han katsoo olevansa “valistuksen lapsia”, jotka lahestyvat ja tarkkailevat maailmaa rationaalisesta nakokulmasta.

Chomsky on kritisoinut uusateistista liiketta ja todennut esimerkiksi, etta ei liity liikkeeseen, silla hanella ei ole "ylimielisyytta" saarnata tieteen filosofiasta lapsensa menettaneelle aidille, joka odottaa nakevansa edesmenneen lapsensa taivaassa. [154]

Chomsky on tyoskennellyt monien kristillisten hyvantekevaisyysjarjestojen kanssa ja puhunut kirkoissa . Etenkin katolisen kirkon pappien vapautuksen teologian tyon Latinalaisen Amerikan koyhien ja vahaosaisten hyvaksi Chomsky arvostaa korkealle, jopa sankarilliseksi, kuten Chomsky eraissa kirjoissaan toteaa.

Ihmisoikeudet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Poliittisen aktivismin ohella Chomsky on tehnyt toita eri ihmisoikeusjarjestoille, muun muassa Amnesty Internationalille esimerkiksi Ita-Timorissa ja Kolumbiassa . Chomsky on myos kirjoittanut paljon Turkin harjoittamasta kurdien sorrosta. Tama johti vuonna 2002 Chomskyn julkaisijan oikeudenkayntiin Turkissa, mutta Chomskyn saapuminen paikalle veti median huomion oikeudenkayntiin ja syytteet kumottiin. Chomsky on myos puhunut useissa ihmisoikeuskonferensseissa.

Merkittavia oppilaita

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Chomskyn oppilaina on ollut monia nykyisin tunnettuja vaikuttajia, kuten Mark Baker , Ray C. Dougherty , C.-T. James Huang , Ray Jackendoff , George Lakoff , Howard Lasnik , Robert Lees , James McCawley , Barbara Partee , John R. Ross ja monia muita.

Palkinnot ja tunnustukset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Toita, joista Chomsky on tunnettu

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Teokset

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Suomennettu tuotanto

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Kirjat
  • Ideologia ja valta. 1, Ideologiakritiikkia ja vapauden nakokulmia . Suomentanut ja toim. Juhani Yli-Vakkuri, Marko Ampuja, Erkka Oorni. Helsinki: Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2002. ISBN 951-578-951-6 . (Pystykorvakirja)
  • Ideologia ja valta. 2, Yhdysvallat ja muu maailma . Suomentanut Juhani Yli-Vakkuri. Like, 2002. ISBN 978-951-578-952-5 .
  • Maailmanvalta vai maailmanloppu? : Yhdysvaltain globaali valtapolitiikka . Suomentanut Markku Pakkila. Helsinki: Otava, 2004.
  • Merirosvoja ja keisareita: Kansainvalisen terrorismin kuvioita . (Pirates and emperors, old and new: International terrorism in the real world, 2002.). Suomentanut Sami Heino. Sammakko, 2004. ISBN 952-5194-72-8 .
  • New York 11.9. . Turku: Sammakko, 2004. ISBN 952-5194-40-X .
  • Tiedon ja vapauden ongelmia . Suomentanut Jukka Tuominen ja Markku Makela. Helsinki: Otava, 1976. (Delfiinikirjat)
  • Hinnalla milla hyvansa: Uusliberalismi ja globaalikuri . (Profit over people: Neoliberalism & global order, 1999.). Suomentanut Juha Ahokas. Helsinki: Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2000. ISBN 951-578-724-6 .
  • Uusi sotilaallinen humanismi : Kosovon opetukset . Suomentanut Marko Ampuja, Tomi Toivio, Juhani Yli-Vakkuri ja Erkka Oorni. Helsinki: Like, Suomen rauhanpuolustajat, 2000.
  • Valta ja terrori . Toim. John Junkerman, Takei Masakazu. Suomentanut Sami Heino. Turku: Sammakko, 2003.
  • Mediakontrolli: Propagandan mahtavat saavutukset . (Media control: The spectacular achievements of propaganda, 1997.). Suomentanut Sami Heino. Turku: Sammakko, 2003. ISBN 952-5194-52-3 .
  • Tulevaisuuden valtio . Sammakko, 2006. ISBN 952-483-028-0 .
  • Keisarilliset kunnianhimot: Amerikan Imperiumiprojekti . Sammakko, 2006. ISBN 952-483-038-8 .
  • Vahvemman oikeudella . Like : Suomen rauhanpuolustajat, 2008. (Pystykorvakirja)
  • Savijalkainen jattilainen . Sammakko, 2008. ISBN 978-952-483-081-2 .
  • Anarkismista . Suomentanut Ville-Juhani Sutinen. Sammakko, 2010. ISBN 978-952-483-123-9 .
  • Kuka hallitsee maailmaa? . Suomentanut Mikko Pihlajavirta. Sammakko, 2016. ISBN 978-952-483-321-9 .
Artikkelit
  • Chomsky, Noam & Reime, Hannu & Peck, James: ”Keskusteluja Chomskyn kanssa”,  Ajatukset: uuden ajan filosofian lukemisto , s. 199?207. Kirjan toimittaneet: Pekka Elo & Toivo Salonen. Artikkelissa on otteita keskusteluista Chomskyn ja Hannu Reimen ja James Peckin kanssa (toisistaan erillisia). Suomentanut ja valikoinut Juha Savolainen. Alkuperaisteokset: ”Language and politics” (1988) ja ”The Chomsky reader”(1987). Helsinki: Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, 1993. ISSN 0784-0640. ISBN 951-45-5858-8 .
  • ”B. F. Skinnerin teos Verbal Behavior ”, teoksessa Raatikainen, Panu (toim.):  Ajattelu, kieli, merkitys. Analyyttisen filosofian avainkirjoituksia , s. 279-310. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-683-1 .
  • ”Viimeaikaisia edistysaskeleita synnynnaisten ideoiden teoriassa”, teoksessa Raatikainen, Panu (toim.):  Ajattelu, kieli, merkitys. Analyyttisen filosofian avainkirjoituksia , s. 311-319. Helsinki: Gaudeamus, 1997. ISBN 951-662-683-1 .


Huomioita

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ Lausutaan englanniksi En-uk-Noam_Chomsky.ogg  [no?m ?t??mski],   (ohje) hepreaksi ['no?am 'χomski] .

Lahteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
  1. ↑ EnemiesList.info (englanniksi) Viitattu 7.10.2015.
  2. ↑ Chomsky Is Citation Champ MIT . 15.4.1992. Viitattu 17.9.2016. (englanniksi)
  3. ↑ Lyons 1978, s. xv; Barsky 1997, s. 9; McGilvray 2014, s. 3.
  4. ↑ Barsky 1997, s. 9?10; Sperlich 2006, s. 11.
  5. ↑ a b Barsky 1997, s. 11?13; Sperlich 2006, s. 11.
  6. ↑ Barsky 1997, s. 11?13.
  7. ↑ Barsky 1997, s. 15.
  8. ↑ Barsky 1997, s. 14; Sperlich 2006, s. 11, 14?15.
  9. ↑ Barsky 1997, s. 23; Sperlich 2006, s. 12, 14?15, 67; McGilvray 2014, s. 4.
  10. ↑ Barsky 1997, s. 23.
  11. ↑ Barsky 1997, s. 17?19.
  12. ↑ Barsky 1997, s. 17?19; Sperlich 2006, s. 16, 18.
  13. ↑ Lyons 1978, s. xv; Barsky 1997, s. 15?17; Sperlich 2006, s. 12; McGilvray 2014, s. 3.
  14. ↑ Lyons 1978, s. xv; Barsky 1997, s. 15?17; Sperlich 2006, s. 13; McGilvray 2014, s. 3.
  15. ↑ Lyons 1978, s. xv; Barsky 1997, s. 21?22; Sperlich 2006, s. 14; McGilvray 2014, s. 4.
  16. ↑ Lyons 1978, s. xv; Barsky 1997, s. 15?17.
  17. ↑ Barsky 1997, s. 47; Sperlich 2006, s. 16.
  18. ↑ Barsky 1997, s. 47.
  19. ↑ Sperlich 2006, s. 17.
  20. ↑ Barsky 1997, s. 48?51; Sperlich 2006, s. 18?19, 31.
  21. ↑ Barsky 1997, s. 51?52; Sperlich 2006, s. 32.
  22. ↑ Barsky 1997, s. 51?52; Sperlich 2006, s. 33.
  23. ↑ Sperlich 2006, s. 33.
  24. ↑ Lyons 1978, s. xv; Barsky 1997, s. 79; Sperlich 2006, s. 20.
  25. ↑ a b Sperlich 2006, s. 34.
  26. ↑ Sperlich 2006, s. 33?34.
  27. ↑ Barsky 1997, s. 81.
  28. ↑ Barsky 1997, s. 83?85; Sperlich 2006, s. 36; McGilvray 2014, s. 4?5.
  29. ↑ Sperlich 2006, s. 36.
  30. ↑ Sperlich 2006, s. 38.
  31. ↑ Barsky 1997, s. 13, 48, 51?52; Sperlich 2006, s. 18?19.
  32. ↑ Sperlich 2006, s. 20.
  33. ↑ Sperlich 2006, s. 20?21.
  34. ↑ Barsky 1997, s. 82; Sperlich 2006, s. 20?21.
  35. ↑ Barsky 1997, s. 24; Sperlich 2006, s. 13.
  36. ↑ Barsky 1997, s. 24?25.
  37. ↑ Barsky 1997, s. 26.
  38. ↑ Barsky 1997, s. 34?35.
  39. ↑ Barsky 1997, s. 36?40.
  40. ↑ Barsky 1997, s. 43?44.
  41. ↑ Lyons 1978, s. xv; Barsky 1997, s. 86?87; Sperlich 2006, s. 38?40.
  42. ↑ Barsky 1997, s. 87.
  43. ↑ Lyons 1978, s. xvi; Barsky 1997, s. 91
  44. ↑ Barsky 1997, s. 91; Sperlich 2006, s. 22.
  45. ↑ Barsky 1997, s. 88?91; Sperlich 2006, s. 40; McGilvray 2014, s. 5.
  46. ↑ Barsky 1997, s. 88?91.
  47. ↑ Lyons 1978, s. 1.
  48. ↑ Lyons 1978, s. xvi; Barsky 1997, s. 84.
  49. ↑ Lyons 1978, s. 6; Barsky 1997, s. 96?99; Sperlich 2006, s. 41; McGilvray 2014, s. 5.
  50. ↑ Barsky 1997, s. 119.
  51. ↑ Barsky 1997, s. 101?102, 119; Sperlich 2006, s. 23.
  52. ↑ Barsky 1997, s. 102.
  53. ↑ Barsky 1997, s. 103.
  54. ↑ Barsky 1997, s. 104.
  55. ↑ Slideshow | unBox the Chomsky Archive | MIT Libraries libraries.mit.edu. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
  56. ↑ Lyons 1978, s. xvi; Barsky 1997, s. 120.
  57. ↑ Barsky 1997, s. 122.
  58. ↑ Sperlich 2006, s. 60?61.
  59. ↑ Sperlich 2006, s. 78.
  60. ↑ Barsky 1997, s. 120.
  61. ↑ Barsky 1997, s. 122; Sperlich 2006, s. 83.
  62. ↑ Lyons 1978, s. xvii; Barsky 1997, s. 122?123; Sperlich 2006, s. 83.
  63. ↑ Lyons 1978, s. xvi?xvii; Barsky 1997, s. 163; Sperlich 2006, s. 87.
  64. ↑ Barsky 1997, s. 162?163.
  65. ↑ Barsky 1997, s. 162?163; Sperlich 2006, s. 87.
  66. ↑ Lyons 1978, s. 5; Barsky 1997, s. 127?129.
  67. ↑ Lyons 1978, s. 5; Barsky 1997, s. 127?129; Sperlich 2006, s. 80?81.
  68. ↑ Barsky 1997, s. 121?122, 131.
  69. ↑ Barsky 1997, s. 121; Sperlich 2006, s. 78.
  70. ↑ Barsky 1997, s. 153; Sperlich 2006, s. 24?25, 84?85.
  71. ↑ Barsky 1997, s. 124; Sperlich 2006, s. 80.
  72. ↑ Barsky 1997, s. 123?124; Sperlich 2006, s. 22.
  73. ↑ a b Barsky 1997, s. 143.
  74. ↑ Lyons 1978, s. xv?xvi; Barsky 1997, s. 120, 143.
  75. ↑ Barsky 1997, s. 156.
  76. ↑ Barsky 1997, s. 192?195; Sperlich 2006, s. 52.
  77. ↑ Barsky 1997, s. 192?195; Sperlich 2006, s. 53.
  78. ↑ Barsky 1997, s. 192?195.
  79. ↑ a b Sperlich 2006, s. 51.
  80. ↑ Barsky 1997, s. 175.
  81. ↑ Barsky 1997, s. 167, 170.
  82. ↑ Barsky 1997, s. 170?171.
  83. ↑ Barsky 1997, s. 157.
  84. ↑ Barsky 1997, s. 160?162; Sperlich 2006, s. 86.
  85. ↑ Sperlich 2006, s. 85.
  86. ↑ Barsky 1997, s. 187; Sperlich 2006, s. 86.
  87. ↑ Barsky 1997, s. 187.
  88. ↑ Sperlich 2006, s. 103.
  89. ↑ Barsky 1997, s. 187?189.
  90. ↑ Barsky 1997, s. 190.
  91. ↑ Barsky 1997, s. 179?180; Sperlich 2006, s. 61.
  92. ↑ Barsky 1997, s. 185; Sperlich 2006, s. 61.
  93. ↑ Barsky 1997, s. 184.
  94. ↑ Barsky 1997, s. 78.
  95. ↑ Barsky 1997, s. 185.
  96. ↑ Jean Birnbaum: Chomsky a Paris : chronique d'un malentendu Le Monde des Livres . 3.6.2010. Viitattu 17.9.2016. (ranskaksi)
  97. ↑ Eric Aeschimann: Chomsky s’est expose, il est donc une cible designee Liberation . 31.5.2010. Viitattu 17.9.2016. (ranskaksi)
  98. ↑ Sperlich 2006, s. 90?91.
  99. ↑ Sperlich 2006, s. 91, 92.
  100. ↑ Sperlich 2006, s. 91.
  101. ↑ Sperlich 2006, s. 99; McGilvray 2014, s. 13.
  102. ↑ Sperlich 2006, s. 98.
  103. ↑ Barsky 1997, s. 160, 202; Sperlich 2006, s. 127?134.
  104. ↑ Sperlich 2006, s. 136.
  105. ↑ Sperlich 2006, s. 138?139.
  106. ↑ Sperlich 2006, s. 53.
  107. ↑ Sperlich 2006, s. 59.
  108. ↑ Barsky 1997, s. 214.
  109. ↑ a b Sperlich 2006, s. 104.
  110. ↑ Sperlich 2006, s. 107.
  111. ↑ Sperlich 2006, s. 109?110.
  112. ↑ a b McGilvray 2014, s. 6.
  113. ↑ Sperlich 2006, s. 10.
  114. ↑ Sperlich 2006, s. 110?111.
  115. ↑ Sperlich 2006, s. 143.
  116. ↑ Sperlich 2006, s. 114?118.
  117. ↑ a b Sperlich 2006, s. 120.
  118. ↑ U.S., Britain ignored 'culture of terrorism': Chomsky The Hindu . 3.11.2001. Viitattu 17.9.2016. (englanniksi)
  119. ↑ a b Sperlich 2006, s. 25.
  120. ↑ Sperlich 2006, s. 112?113, 120.
  121. ↑ Gary Younge, Kat Keene Hogue: Noam Chomsky: 'The Occupy movement just lit a spark' ? video The Guardian . 6.7.2012. Viitattu 19.9.2016. (englanniksi)
  122. ↑ Mikal Kamil, Ian Escuela: Noam Chomsky: What next for Occupy? 30.4.2012. chomsky.info. Viitattu 19.9.2016. (englanniksi)
  123. ↑ Zaid Jilani: http://www.alternet.org/election-2016/noam-chomsky-what-bernie-sanders-campaign-doing-democratic-party AlterNet . 11.8.2015. Arkistoitu 8.9.2016. Viitattu 19.9.2016. (englanniksi)
  124. ↑ Zach Carter: Noam Chomsky’s First Campaign Contribution Was To Bernie Sanders* The Huffington Post . 22.1.2016. Viitattu 19.9.2016. (englanniksi)
  125. ↑ a b Matthew Weaver: Chomsky hits back at Erdo?an, accusing him of double standards on terrorism The Guardian . 14.1.2016. Viitattu 19.9.2016. (englanniksi)
  126. ↑ Kim Sengupta,: Turkey and Saudi Arabia alarm the West by backing Islamist extremists the Americans had bombed in Syria The Independent . 12.5.2016. Viitattu 19.9.2016. (englanniksi)
  127. ↑ Amy Goodman: Chomsky: Saudi Arabia is the "Center of Radical Islamic Extremism" Now Spreading Among Sunni Muslims Democracy Now! . 17.5.2016. Viitattu 19.9.2016. (englanniksi)
  128. ↑ Oppenheim, Maya: Noam Chomsky: Republican Party is the most dangerous organisation in human history The Independent . 7.4.2017. Viitattu 12.10.2017. (englanniksi)
  129. ↑ Esa Itkonen ja Anneli Pajunen:  Empiirisen kielitieteen metodologia , s. 54. Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS, 2010. ISBN 978-952-222-231-2 .
  130. ↑ Barsky 1997, s. 95; McGilvray 2014, s. 4.
  131. ↑ Sperlich 2006, s. 77.
  132. ↑ Sperlich 2006, s. 14; McGilvray 2014, s. 17, 158.
  133. ↑ McGilvray 2014, s. 17.
  134. ↑ Sperlich 2006, s. 74; McGilvray 2014, s. 16.
  135. ↑ McGilvray 2014, s. 222.
  136. ↑ Sperlich 2006, s. 8; McGilvray 2014, s. 158.
  137. ↑ Sperlich 2006, s. 74; McGilvray 2014, s. 12?13.
  138. ↑ McGilvray 2014, s. 159.
  139. ↑ McGilvray 2014, s. 161.
  140. ↑ Sperlich 2006, s. 71.
  141. ↑ McGilvray 2014, s. 158.
  142. ↑ IWW Biography Industrial Workers of the World . Viitattu 25.9.2016. (englanniksi)
  143. ↑ Interim Committee International Organization for a Participatory Society . Viitattu 25.9.2016. (englanniksi)
  144. ↑ Riku Eskelinen: Libertaarisen sosialistin valtiokasitykset (Nuori Keskusta 1/2007, s. 23)
  145. ↑ Pertti Hemanus:  Vaara vakaumus , s. 163. Jyvaskyla: Atena, 2002. ISBN 951-796-272-X .
  146. ↑ Harris 2007, s. 127
  147. ↑ Noam Chomsky: Russia is fighting more humanely than the US did in Iraq New Statesman . 29.4.2023.
  148. ↑ Counterpunch.org ? An Interview with Ilan Pappe and Noam Chomsky, ( Arkistoitu ? Internet Archive) Counterpunch.org, viitattu 31.12.2009
  149. ↑ Youtube-video
  150. ↑ The Real News.com ? Chomsky: In swing states vote Obama, ( Arkistoitu ? Internet Archive) The Real News, viitattu 22.1.2010
  151. ↑ Noam Chomsky: Vote for the Lesser of Two Evils in a Swing State, YouTube.com, video, viitattu 6.11.2012
  152. ↑ Chomsky.info ? Discussion with Noam Chomsky, Lawrence Krauss & Sean M. Carroll Viitattu 9.4.2019
  153. ↑ Chomsky.info ? Remarks on Religion Viitattu 9.4.2019
  154. ↑ BBC ? Chomsky on religion and the ethics of war Viitattu 9.4.2019.

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Noam Chomsky .
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Noam Chomsky .
Wikiaineisto
Wikiaineisto
Wikiaineistoon on tallennettu tekstia aiheesta:
Author:Noam Chomsky (englanniksi)
Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Noam_Chomsky&oldid=22235597 ”