Neva ven. Нева?
Pietari-Paavalin linnoitus Nevan varrella.
Maanosa	Eurooppa
Maat	Venaja
Alue	Pietari , Leningradin alue
Piiri	Seuloskoi , Korotka
Vesistoalue ja valuma-alueen tietoja
Paavesistoalue	Nevan vesisto
Pinta-ala	281 600 km² [1]
Paauoman pituus	916 km [a]
Paauoman osuudet	Neva ← Laatokka ← Syvari ← Aaninen ← Vodlajoki ← Vodlajarvi ← Ileksa ←Kalgatsinskoje ←Verhjaja
Joen uoman kohteita
Alkulahde	Laatokka , Imeni Morozova ja Pahkinalinna
	59.9560°N , 31.0456°E
Laskupaikka	Suomenlahti , Pietari
	59.9395°N , 30.3094°E
Sivu-uomat	Ohtajoki , Inkereenjoki , Tusinajoki , Mujajoki
Taajamat	Pietari
Mittaustietoja
Lahdekorkeus	4,8 m mpy. [2]
Laskukorkeus	0,03 m mpy. [b]
Korkeusero	4,77 m
Pituus	74 km [3] [4] [1]
Kaltevuus	0,06 m/km [b]
Keskivirtaama	2 504 m³/s (MQ) [5]
Muuta
Muualla	Wikimedia Commons
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Neva tai Nevajoki ( ven. Нева? , Neva , vepsaksi Neva, Nevanjogi , ruots. Neva ) Venajalla Pietarin kaupungin ja Leningradin alueella virtaava 74 kilometria pitka joki , joka alkaa Laatokan lounaisrannasta Imeni Morozovan ja Pahkinalinnan taajamista ja laskee Itameren Suomenlahteen Pietarissa. Se muodostaa Nevan vesiston 916 kilometria ^[a] pitkan vesistoreitin paauomassa sen viimeisen osuuden. Neva on virtaamaltaan Euroopan neljanneksi suurin ja Itameren suurin joki. ^{[3] [4] [1]}

Neva alkaa Laatokan Petrokrepostin lahdella sijaitsevasta luusuasta . Luusuaa suojaa jarvenselalta tulevilta tuulilta saari, jossa sijaitsee Pahkinasaaren linna . Luusuan itarannassa sijaitsee Pahkinalinnan pieni kaupunki ja siihen aukeavat uuden ja vanhan Laatokan kanavan suut. Laatokan vedenpinnan keskikorkeus on 4,3 metria mpy. ja vedenkorkeudella on pieni vaikutus rauhallisesti virtaavan joen virtaamiin. Joki virtaa aluksi 17 kilometria etela-lounaan- suuntaan. Pavlovossa ( ven. Павлово ) se kaantyy 12 kilometria lounaaseen pain, jossa sijaitsee Otradnojen ( ven. Отрадное ) kaupunki. Joessa on ennen kaupunkia Glavryban saari ( ven. Главрыба ), jonne tulee pohjoisrannasta silta. Otradnojen kohdalla joki levenee suvannoksi samalla kun siihen laskee etelasta tuleva Tusinajoki . Suvannon lahella toimii paperitehdas ja laivatelakoita. Joki kaantyy taalla kohti luodetta ja se saavuttaa 18 kilometrin jalkeen Pietarin kehatien . Kiertotiella on ensimmainen viidesta sillasta, jotka ylittavat joen ennen ensimmaista suuhaaraa. Joenvarren asutusalueet ja teollisuusalueet laajenevat taalla. Kiertotien sisapuolella ovat joenranta-alueet joko asutus- tai teollisuusalueita. Joki virtaa taalla edelleen luoteeseen viela 14 kilometria. Sitten joki tekee jyrkan mutkan Pietarin keskustassa, jossa se alkaa haarautua. Joki laskee Pietarissa Nevanlahdelle muodostettuaan eri suuhaarojen valiin joukon saaria . ^{[3] [4] [1] [c]}

Joki levenee Pietari-Paavalin linnoituksen kohdalla. Linnoitus on rakennettu saareen, jonka erottaa pohjoisrannasta levea kanava. Ensimmainen paahaara Suuri Nevka kaantyy ennen linnoitusta aluksi pohjoiseen ja kiertaa siella kaartaen kohti lantta. Suuren Nevkan sisalle jaa useita kaupunkisaaria. Toinen paahaara Pieni Neva kaantyy lansi-luoteeseen pain heti linnoituksen jalkeen. Se sulkee pohjoiseen Suuren Nevkan erottamat saaret. Haarat kohtaavat toisensa lahdensuulla. Kolmas haara Suuri Neva jatkaa lounaaseen pain ja erottaa Pienen Nevan kanssa suuren kaupunkisaaren. Suuren Nevan suulla sijaitsee matkustajalaivasatama. Joella on muitakin kanavia tai joenhaaroja, mutta niista enemman alempana. Suuhaaroja ylittavat monet tiet avattavia siltoja pitkin. Sillat ovat avattavia vilkkaan vesiliikenteen mahdollistamiseksi. Jokisuun vesi on lahes suolatonta, koska kauempana lahdella on Retusaari yhdistetty lahden etela- ja pohjoisrantaan 25 kilometria pitkilla penkereilla, joissa toimii Pietarin tulvapadon sulkulaitteet. Penkereissa on kulkuaukot laivaliikenteelle, joka ankkuroi Pietarissa tai jatkaa Nevaa ylavirtaan. ^{[3] [c]}

• 
  Nevajoki kartalla
• 
  Levea Neva laivaliikenteessa
• 
  Suuri Neva
• 
  Blagove?t?enskin silta avattuna
• 
  Bol?eohtinskin silta
• 
  Nevan jokilaivoja matkustajille
• 
  Nevan jokilautta, jossa raiteet
• 
  Talvella siltoja voi valttaa
• 
  Jokilaivat joella
• 
  Nakyma joelle Smolnan katedraalin takaa

Nevan virtaamia on mitattu perinteisesti kaupunkialueen itapuolella Novosaratovkassa , aivan Venjoen kohdalla, josta on matkaa noin 30 kilometria Suomenlahdelle. Tassa on kaytetty mittaussarjaa vuodesta 1859 (tammikuu) vuoteen 1984 (joulukuu). Tilaston mukaan joen keskivirtaama on ollut 2 504  kuutiometria sekunnissa (MQ, m³/s). Pienin mitattu virtaama on ollut 747 m³/s (NQ) ja suurin 4 450 m³/s (HQ). ^[5]

Laatokalla sataa keskimaarin 610 millimetria vuodessa, mika ei poikkea oleellisesti Nevalla. Laatokan rannikko ja Neva jaatyvat molemmat joulukuun alussa ja jarven keskusta vasta tammi-helmikuussa. Jaa kasvaa yleensa 50?60 senttimetria paksuksi. Neva vapautuu jaista huhtikuun lopulla. Jaat lahtevat Laatokan jarvenselalta maalis-huhtikuun vaihteessa. ^{[3] [6]}

Paaartikkeli: Nevan vesisto

Nevan vesistoalueen pinta-ala vaihtelee eri lahteissa. Eri lahteissa valuma-alueesta esiintyy erilaisia karttoja, joiden vedenjakajalinja on piirretty eri tavalla. Siksi eri arvot on hyvaksyttava tulkintaeroiksi siita, mitka osat luetaan mukaan Nevan vesistoon. Vanhastaan on valuma-alueen pinta-alaksi ilmoitettu olevan 281 000 km² ^[4] , jota kaytetaan nykyaankin yleisesti, vaikka se on Neuvostoliiton aikainen tieto. Uusi arvo 281 600 km²  ^[1] on ollut kaytossa 2000-luvulla, vaikka muitakin arvoja kaytetaan ^[3] . Valuma-alueesta 80 % sijaitsee Venajalla ja 20 % Suomessa ^[7] . Vesistoalueeseen kuuluu kaksi Euroopan suurinta jarvea Laatokka ja Aaninen, mika vaikuttaa Nevan virtaamiin ja sen vedenlaatuun tasaavasti. Vuoksi tuo Laatokkaan Saimaan vesia paaasiassa Suomesta, Syvari tuo siihen Aanisen valuma-alueen vetta ja Olhavanjoki muun muassa Ilmajarven vetta. Aanisella ja Ilmajarvella on laajat valuma-alueet vesiston ylajuoksuilla. ^[7]

Vesistoalueen paauoman valinnasta ei ole lahdetietoa. Sen alajuoksu muodostuu kuitenkin Nevasta, Laatokasta, Syvarista ja Aanisesta . Taman jalkeen pitaa valita joko pisin joki tai virtaamaltaan suurin joki. Se on virtaaman osalta Vodlajoki , jota seuraamalla paatyy Vodlajarveen . Siihen laskevista joista on suurin Ileksa , jonka latvavedet yltavat lahes Vienanmerelle asti. Paauoman pituudeksi voidaan talla tavalla laskea 916 kilometria. ^[a]

Lyhyena jokena Nevalla ei ole monta sivujokea. Niista suurimmat on koottu alla olevaan taulukkoon, jonka lahteet on luetteloitu taulukon alle tai lahdeluetteloon. Lahteet on viela eritelty kunkin joen kohdalta oikeassa sarakkeessa.

Lahteet: 1 = ^[4] , 2 = tieto on 1:ssa sivujokea kasittelevasta tietokortista (linkkilista) ja 3 = tieto luettu suomenkielisen Wikipedian artikkelista
Tarkennus: Kohdassa 2 tarkoitetaan tietokortilla lahteita: ^[8] , ^[9] , ^[10] , ^[11] , ^[11] , ^[12] , ^[13] , ^[14] , ^[15] , ^[16] , ^[17] , ^[18] ja ^[19] .

Suistossa Neva jakautuu useisiin suuhaaroihin , joita yhdistamaan on kaivettu joukko kanavia . Suuhaaroista suurimmat ovat Suuri Neva , Pieni Neva , Suuri Nevka ja Pieni Nevka . Pienempia suuhaaroja ovat muiden muassa Fontanka , Moika ja Prja?ka . Kanavia ovat esimerkiksi Gribojedovin kanava , Joutsenkanava , Krjukovin kanava ja Obvodnyi-kanava . Suuhaarojen valiin jaavat Pietarin saaret , joita ovat muiden muassa Alaissaari , Vasilinsaari , Janissaari , Kissasaari , Koivusaari , Korpisaari , Mistulansaari , Patsassaari ja Ristisaari .

Neva syntyi noin 3 300 vuotta sitten (1 350 eaa.). Tata ennen Laatokan vedet laskivat Suomenlahteen Karjalankannaksen poikki myohemman Heinjoen alueella, mutta maankohoaminen , joka Laatokan pohjoisosassa on nopeampaa kuin etelaosassa, laski vahitellen Laatokan pintaa pohjoisessa ja nosti sita etelassa. Pinnannousuun myotavaikutti myos Vuoksen uoman puhkeaminen Saimaan uudeksi laskureitiksi lahella Laatokan vanhan lasku-uoman suuta Karjalankannaksella noin 5 700 vuotta sitten (3 700?3 800 eaa.), mika lisasi Laatokkaan virtaavien vesien maaraa noin neljanneksella. ^{[20] [21]}

Uusi lasku-uoma Neva muodostui, kun Laatokan vedet saavuttivat Porogin kynnyksen nykyisen Pietarin itaosassa ja Laatokan pinta laski jopa 12 metria muutamassa vuodessa tai korkeintaan sadassa vuodessa. Laatokan vanha lasku-uoma Karjalankannaksella jai taman jalkeen Vuoksen lasku-uomaksi Viipurinlahteen ja Laatokkaan. ^{[20] [21]} Sittemmin Vuoksen Viipurinlahteen laskeva haara on kokonaan kuivunut, ja Taipaleenjoen tultua vuoksen paaasialliseksi lasku-uomaksi vuonna 1857 tapahtuneen Kiviniemen kannaksen puhkaisun jalkeen myos Vuoksen vanha pohjoinen haara Kakisalmen luona on menettanyt merkitystaan. ^[21]

Suomenlahden pohjukassa sijaitseva Nevan suisto sijaitsee strategisesti merkittavalla paikalla. Matka Itamerelta Venajalle kulkee luontevasti juuri Nevaa ja Laatokalta alkavia jokireitteja pitkin. Ruotsi ja Venaja kilpailivat alueen hallinnasta vuosisatoja. Ruotsalaiset rakensivat suistoon 1300-luvulla Maankruunun ( ruots. Landskronan ) linnoituksen. Novgorod havitti linnoituksen nopeasti. Vuonna 1606 seudulle perustettiin uusi ruotsalainen linnoitus Nevanlinna . Suuren Pohjan sodan seurauksena Nevan suisto siirtyi pysyvasti Venajan haltuun. Pietari Suuri kaynnisti suistossa Pietari-Paavalin linnoituksen rakennustyot vuonna 1703. Linnoituksen ymparille rakennettu Pietarin kaupunki oli Venajan paakaupunkina vuosina 1712?1918.

Venalaiset perustivat Laatokan rannalle Nevan niskaan Pahkinalinnan . Kaupunki ja Pahkinasaaren linna olivat ruotsalaisten hallussa vuosina 1612?1702.

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Neva Wikimedia Commonsissa