Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Neutronipommi (korkeasateilyinen ase) on ydinase , joka vapauttaa huomattavasti enemman neutronisateilya kuin tavanomainen atomipommi. Neutronisateily lapaisee materiaaleja paremmin kuin muut sateilylajit, ja on se biologisesti vaarallisempi , koska se pystyy aiheuttamaan muutoksia atomien ytimissa. Neutronisateily on pommin niin sanottua alkusateilya . Neutronipommi on pienikokoinen vetypommi, joka vapauttaa jopa 80 prosenttia reaktioenergiastaan hyvin nopeina neutroneina. Neutroniaseen teho on noin 1?10 kilotonnia ja sen sateilyvaikutus ulottuu jopa kymmenen kertaa niin kauas kuin painevaikutus.

Neutronisateilyn vaikutusala ulottuu suppeammalle kuin gammasateilyn . Yhden kilotonnin neutronipommi tappaa kaksi kertaa laajemmalla alueella kuin kymmenen kilotonnin tavanomainen ydinase, mutta sen paine vaikuttaa viidesosan alueella.

Neutronipommin rajahdysteho ei ole koskaan kovin suuri, joten silla ei voi sateilyttaa laajoja alueita. Neutronipommi on tyypillinen taistelukentalla kaytettava taktinen ydinase. Jos ydinaseen voima on yli 50 kilotonnia, alkusateilylla ei ole merkitysta.

Neutronipommissa alkusateilyn (neutroni- ja gammasateilyn) osuus on noin kuusi kertaa enemman kuin tavanomaisessa ydinaseessa.

Neutronipommi kehitettiin alun perin ohjustentorjunta -aseeksi. Neutronisateily olisi tuhonnut vihollisen ydinkarjet avaruudessa, jossa ydinaseen painevaikutus on olematon. Kun ohjustentorjuntajarjestelmasta luovuttiin, neutronipommille yritettiin loytaa kayttoa taktisena ydinaseena.

Neutroniasetta kaytetaan sodassa avoimessa maastossa olevaa hyokkaavaa vihollista vastaan, esimerkiksi liikkuvissa panssareissa olevaa vihollista vastaan. Neutronisateilylta suojautuminen vaatii syvalle maahan kaivautumista. Puolentoista metrin syvyinen kaivanto riittaa rajahdyksen lahellakin. Panssari ei suojaa, koska neutronien osuessa sen materiaaleihin vapautuu muuta sateilya, ellei panssaria ole peitetty neutroneja imevalla aineella.

Yhden kilotonnin neutroniase 1 000 metrin korkeudessa:

• 300 metria: lamautuminen heti, kuolema 2 vuorokauden kuluessa
• 700 metria: lamautuminen 5 minuutin kuluessa, kuolema alle 7 vuorokaudessa
• 700?1 000 metria: sairastuminen 2 tunnissa, kuolema muutamassa viikossa

Neutronipommista puhutaan usein aseena, joka ei tuhoa rakennuksia, mutta tappaa vain ihmiset. Jotta pelkka neutronisateily ulottuisi maan pinnalle, pitaisi pommi rajayttaa noin kymmenen kilometrin korkeudessa. Vastaavasti pommin tehon pitaisi olla useita megatonneja. Tallainen ase on mahdollinen, mutta sellaista ei ole minkaan valtion asevarastossa. Kaytannossa neutronipommien sateilyvaikutus on ulottunut vain hieman painevaikutusta kauemmaksi. Yhdysvallat on poistanut W-70-neutronikarjen valikoimistaan, eika ole koskaan testannut taysimittaista neutronipommia. Puoluejohtaja Leonid Bre?nev ilmoitti vuonna 1978 Neuvostoliiton kehittaneen oman neutronipommin, mutta pidattyneen toistaiseksi sen valmistamisesta. Kiina lienee testannut neutronipommia vuonna 1988.