Nestle

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nestle S.A.
Tunnuslause Good Food, Good Life.
Yritysmuoto julkinen osakeyhtio
ISIN CH0038863350, US6410694060
Perustettu 1866
Perustaja Henri Nestle
Toimitusjohtaja Mark Schneider [1]
Puheenjohtaja Paul Bulcke [1]
Kotipaikka Sveitsi Vevey , Sveitsi
Toimiala elintarviketeollisuus
Tuotteet juomat ja juomajauheet 25 %,
terveystuotteet 16 %, lemmikkituotteet 15 %, maitotuotteet 14 %, tuotemerkkeja...
Liikevaihto 93 miljardia Sveitsin frangia (2019) [2]
Henkilosto 291 000 (2019) [2]
Kotisivu www.nestle.com

Nestle eli Societe des Produits Nestle S.A. on maailman suurin ruoka- ja juomayhtio. Sen paakonttori on Veveyssa Sveitsissa . Nestlen nykyiset tuotteet ovat kaikkea lahdevesista vauvanruokiin ja kahvista meijerituotteisiin.

Nestle on maailman suurin pullotetun veden ja vauvanruokien valmistaja seka maailman suurimman kosmetiikkayhtion L’Orealin toinen paaomistaja. [3] Makeisvalmistajana Nestle on vuonna 2017 maailman viidenneksi suurin. [4]

Vuonna 1866 amerikkalaisten Charles ja George Pagen perustama Anglo-Swiss Condensed Milk Company -yhtio perusti Euroopan ensimmaisen kondensoitua maitoa valmistavan tehtaan Sveitsin Chamiin . Seuraavana vuonna saksalainen farmaseutti Henri Nestle alkoi valmistaa Veveyssa lehmanmaidosta, vehnajauhoista ja sokerista aidinmaidonkorviketta . Nestle ja Anglo-Swiss Condensed Milk Company olivat kilpailijoita, kunnes yhtiot yhdistyivat vuonna 1905.

Ensimmaisen maailmansodan aikana meijerituotteista oli Euroopassa pulaa ja Nestle solmi valtioiden kanssa sopimuksia maitotuotteiden toimittamisesta. Sodan aikana yhtio osti useita tehtaita Yhdysvalloista ja sodan paattyessa Nestle omisti yhteensa 40 tehdasta. 1920-luvun lama aiheutti Nestlelle taloudellisia vaikeuksia. 1920-luvulla yhtio osti Peterin , Caillerin ja Kohlerin suklaayhtion ja suklaasta tuli tarkea osa Nestlen liiketoimintaa. Vuonna 1938 alettiin myyda Nescafea ja 1940-luvulla Nesteata . Toisen maailmansodan aikana Nescafesta tuli suosittu juoma Euroopassa ja Aasiassa palvelevien amerikkalaisten sotilaiden keskuudessa ja sodan myota juoma yleistyi.

Toisen maailmansodan jalkeen Nestlen kasvu kiihtyi ja yhtio julkaisi kymmenia uusia tuotteita. Vuonna 1947 Alimentana -yhtio tuli osaksi Nestlea ja Maggi -tuotteet (muun muassa kastikkeita ja keittoja) tulivat yhtion omistukseen. Vuonna 1948 kehitettiin suklaajuoma Nesquik .

Vuonna 1974 Nestle laajeni elintarviketeollisuuden ulkopuolelle, kun se osti osuuden kosmetiikkavalmistaja L’Orealista . Vuonna 1977 Nestle osti yhdysvaltalaisen laakeyhtio Alconin . Vuonna 1984 Nestle osti amerikkalaisen elintarvikeyhtio Carnationin kolmella miljardilla Yhdysvaltain dollarilla. Kauppa oli aikanaan yksi elintarviketeollisuuden suurimpia yritysostoja.

Vuonna 1986 Nestle alkoi myyda Nespresso -nimista espressotuotetta . Vuonna 1988 Nestle osti italialaisen Buitonin . Vuonna 2001 Nestle osti Ralston Purinan, josta muodostettiin lemmikkielainyhtio Nestle Purina PetCare . Vuonna 2002 Nestlen Yhdysvaltojen jaatelotoiminta yhdistyi jaateloyhtio Dreyer'sin kanssa. Samana vuonna Nestle osti pakastevalmistaja Chef American 2,6 miljardilla dollarilla. Vuonna 2003 Nestle osti jaateloyhtio Movenpickin , vuonna 2006 Jenny Craigin seka Uncle Toby'sin ja vuonna 2007 Novartis Medical Nutritionin , Gerberin ja Henniezin . Vuonna 2010 Nestle myi loput Alconin osakkeensa ja osti Kraft Foodsin pakastepizzatuotannon.

Tunnettuja Nestlen tuotteita

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nestlella on tuhansia tuotemerkkeja. Suomessa huomiota sai kevaalla 2004 tehty kauppa, jossa Valio myi Valiojaateloa valmistavan Turengin tehtaansa Nestlelle ja vuokrasi tuotemerkin Nestlelle kymmeneksi vuodeksi. [5] Turengin jaatelotehdas ja Pingviini-jaatelo myytiin eteenpain 2016. [6]

Yleismaailmallisesti tunnettuja tuotemerkkeja ovat muun muassa Nescafe -kahvi, After Eight -suklaa ja Perrier -kivennaisvesi.

Nestle Suomessa

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Nestle on toiminut Suomessa vuodesta 1973 lahtien [7] . Vuonna 2020 yhtion tuotantolaitokset Suomessa olivat liemi- ja kastiketehdas Juuassa ja lastenruokatehdas Turussa [8] . Nestle valmistaa Piltti - ja Bona -lastenruokia. [9] Nestle omisti Turengin jaatelotehtaan vuosina 2004?2016. Yhtio omisti myos Suomessa toimineen Kotijaatelo -yrityksen [9] . Kotijaatelon toiminta Suomessa loppui 18. elokuuta 2013. [10]

Marraskuussa 2011 julkistettiin yrityskauppa, jossa Paulig-konsernin Oscar-yhtioiden kastike- ja liemiliiketoiminta siirtyi Nestlen omistukseen. [11]

Suomen Nestle tyollisti vuonna 2019 Suomessa 294 tyontekijaa. Yhtion liikevaihto oli 117 milj. euroa. Suomen Nestle Oy:n toimitusjohtaja oli Michiel Kernkamp. [7]

Nestle-boikotti

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

1950-luvulla Nestle ja monet muut kansainvaliset yhtiot alkoivat myyda aidinmaidonkorviketta kehitysmaihin . [12] Niita markkinoitiin vauvoille parempana kuin aidinmaito. [13] Yha useammat aidit alkoivat juottaa lapsilleen imettamisen sijasta korvikkeita. Tuotteissa ei ollut varoituksia pulloruokinnan haitoista. [14] Vauvat sairastuivat ravinnon puutteellisuuden, kuten aidinmaidon sisaltamien vasta-aineiden puuttumisen ja huonosti desinfioitujen tuttipullojen ja saastuneen veden takia ripuliin . Usein vanhemmilta myos loppuivat varat korvikkeen ostoon, joten korvikemaito jouduttiin korvaamaan pelkalla (usein likaisella) vedella, joka vauhditti aliravitsemusta ja lisasi riskia sairastua ripuliin ja muihin vaarallisiin tauteihin. 1970-luvulla Unicef arvioi, etta pulloruokintaan kuoli miljoona vauvaa vuodessa. Lastenruokinnan asiantuntija Patrice Jelliffe arvioi maaraksi kehitysmaissa tuolloin kolme miljoonaa. [12]

Kritisoijien mielesta Nestle oli tietoisesti piittaamaton toimintansa aiheuttamista haitoista, koska se jatkoi liiketoimintaansa, vaikka ongelmista oli raportoitu jo 1950-luvulta lahtien. [12] Vaitteiden mukaan Nestlen palveluksessa oli myos 5 000 sairaanhoitajaksi pukeutunutta naista, jotka kavivat sairaaloissa ja joskus kylissa [15] markkinoimassa tuotteita tuoreille aideille. Yhtio jakoi ilmaiseksi tai alennetulla hinnalla korvike-eria ja lahjoja sairaaloille ja terveyskeskuksille. Naista tapahtumista alkoi vuonna 1977 Nestlen tuotteita vastaan suunnattu boikotti , jota ajoivat kansalaisjarjestojen lisaksi muun muassa monet kristilliset yhteisot. [12]

Nestle-boikotti on parhaita esimerkkeja laajalti levinneesta kansalaistoiminnasta. Yhdysvalloista alkanut boikotti levisi nopeasti moniin muihin lansimaihin , etenkin Suomeen [12] ja se sai pontta WHO:n 1980-luvun alussa antamasta kansainvalisesta aidinmaidonkorvikkeiden markkinointisaannostosta. Se tuomitsi korvikkeiden mainonnan, ilmaisnaytteet, korvikeyhtioiden antamat lahjat terveydenhoitohenkilokunnalle, suorat kontaktit odottavien aitien tai vastasyntyneiden ja pienten lasten aitien kanssa seka aidinmaidonkorvikkeita ihannoivat kuvat tai tekstit myyntipakkauksissa. [16] Vuonna 1984 Nestle taipui ja lupasi siirtya noudattamaan WHO:n ohjeita markkinoinnissaan. Se lupasi vahentaa sairaaloihin ja terveyskeskuksiin tarjoamiaan tuote-eria kehitysmaissa, lopettaa laakarien lahjomisen tavaroilla, laittaa tuotteisiinsa varoitusmerkinnat ja varoittaa esitteissaan korvikeruokinnan vaaroista. [12]

Vain nelja vuotta myohemmin boikotti kaynnistettiin uudelleen, kun huomattiin, ettei Nestle ole pitanyt lupauksiaan, vaan kaytti edelleen aggressiivista markkinointia jakamalla puoli-ilmaisia korvike-eria sairaaloille, vaikka suorat mainokset ja raikeimmat muodot (esimerkiksi "sairaanhoitajattaret" ja laakareille jaetut reseptivihkot, joissa paperien kaantopuolella on aidinmaidonkorvikkeen mainos) olivat kadonneet. Unicef arvioi 1990-luvulla, etta korvikkeen vaarinkayton aiheuttamiin sairauksiin ja aliravitsemukseen kuolee vuosittain noin puolitoista miljoonaa lasta. [12]

Nestle on myontanyt aiempina vuosina tapahtuneita rikkomuksia, jotka on aikoinaan kieltanyt. Boikotin merkittavin seuraus Nestlen liiketoiminnassa on ollut PR-puoleen panostus. lahde?

Muu kritiikki

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Syksylla 2009 selvisi, etta Nestle osti maitoa Robert Mugaben vaimolta Grace Mugabelta. Tila oli takavarikoitu valkoihoisilta maanomistajilta. Yhteistyo sai paljon kansainvalista arvostelua. Nestle keskeytti kokonaan toimintansa Zimbabwessa 23.12.2009. [17]

Norsunluurannikolla Nestlea arvostellaan orjatiloilta hankitun kaakaon kaytosta seka valinpitamattomyydesta lapsiorjien ihmisoikeuksia kohtaan. Pakistanissa ja useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa syytetaan yhtion pullovesituotantoa pohjavesien riistokaytosta. Kiinassa maidontuottajat sanovat Nestlen polkevan tuottajahintoja. [3]

Indonesiassa , Pakistanissa ja Tunisiassa ammattiliitot ovat arvostelleet Nestlea alhaisista palkoista ja liittoon kuuluvien tyontekijoiden syrjinnasta. Filippiineilla armeija on kutsuttu lopettamaan lakkoa Nestlen tehtaalla, minka seurauksena kymmenia ihmisia sai surmansa. [3]

Kolumbiassa Nestlella on ollut elintarviketyolaisten liiton Sinaltrainalin kanssa jatkuvasti kiistaa tyontekijoiden oikeuksista. Sveitsilainen ihmisoikeusryhma MultiWatch raportoi, etta Kolumbiassa on surmattu marraskuuhun 2013 mennessa yhteensa 15 Nestlen tyontekijaa. Viimeisin uhri oli ammattiyhdistysaktiivi, joka oli ollut nalkalakossa ajaakseen tyontekijoiden oikeuksia, kunnes puolisotilaalliset joukot murhasivat hanet. Muutkin Nestlella toissa olevat ammattiyhdistysaktiivit ovat saaneet tappouhkauksia puolisotilaallisten ryhmittymien nimissa. Nestle on myos yrittanyt estaa ammattiliiton tyota ja painostanut siihen kuuluvia vaihtamaan liittoa. [18]

Kanadassa nostettiin rikossyyte Nestlea ja muita suklaavalmistajia vastaan hintakartellista . [19] Vuonna 2008 Nestle oli yksi Kiinan maitojauheskandaalin syytetyista: melamiinia loydettiin muiden muassa Nestlen maitotuotteista ja suklaapatukoista Aasiassa . [20] Vuonna 2012 dokumenttielokuva Pullovesibisnes kertoi, miten pullotetun veden markkinoita hallitseva Nestle tekee tavallisella vedella miljardien liikevoittoa eri puolilla maailmaa ja vaarantaa paikallisten asukkaiden vedensaantia. [21] Nestlen entinen toimitusjohtaja, nykyinen hallituksen puheenjohtaja Peter Brabeck-Letmathe on ehdottanut maailman juomavesivarojen yksityistamista. [22]

Marraskuussa 2015 Nestle ilmoitti havainneensa Thaimaan tuotantoketjussaan pakkotyon kayttoa. Nestlen meriruokateollisuuden siirtotyontekijoiden havaittiin joutuneen ihmiskaupan uhreiksi, eika heille ollut maksettu palkkaa. Orjatyolla oli valmistettu Fancy Feast -tuotemerkille kuuluvaa kissanruokaa Nestlen tytaryhtio Nestle Purina Petcarelle. Orjuutta vastaan toimiva kansalaisjarjesto Freedom Fund kiitteli Nestlea ongelman vapaaehtoisesta paljastamisesta, mika voi toimia esimerkkina muille yrityksille. [23]

  1. a b Management Nestle. Viitattu 29.7.2020. (englanniksi)
  2. a b Annual Review 2019 (PDF)  (Nestle-konsernin vuosikertomus 2019, s. 1, 2) nestle.com . Viitattu 30.7.2020. (englanniksi)
  3. a b c Peik Johansson: Miksi Nestle-boikotti jatkuu edelleen 6.7.2013. Kansan Uutiset. Viitattu 7.7.2013.
  4. 2017 Top 100 Candy Companies Candy Industry . Viitattu 12.12.2017.
  5. Valiojaatelo saisi palata markkinoille - Valio ei myonna olevansa kiinnostunut Maaseudun tulevaisuus . 2016. Viitattu 15.2.2018.
  6. Turengin jaatelotehdas ja Pingviini-jaatelo vaihtavat taas omistajaa Taloussanomat . 2016. Viitattu 15.2.2018.
  7. a b Suomen Nestle Oy Suomen Nestle Oy:n taloustiedot vuodelta 2019 Finder-palvelussa . Viitattu 30.7.2020.
  8. Nestle Suomessa  (Nestlen toiminnasta Suomessa verkkosivuillaan) nestle.fi . Viitattu 30.7.2020.
  9. a b Nestle Yritys Nestle. Viitattu 24.8.2013.
  10. Nain verotus iski: Keksilobbarit voittoon ? jatskiautot ulos Taloussanomat . 2013. Viitattu 15.2.2018.
  11. Oscar-divisioona siirtyy Nestle Professionalille Paulig-konserni . 2011. Arkistoitu 3.6.2017. Viitattu 15.2.2018.
  12. a b c d e f g Nestle-boikotti: Tappavaa maitojauhetta www.maailmankuvalehti.fi . Viitattu 5.2.2016.
  13. Muller, Mike:  The baby killer , s. 6. War on Want, 1974. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 4.11.2020). ( Arkistoitu ? Internet Archive)
  14. NESTLE BOYCOTT BEING SUSPENDED. The New York Times , 27.1.1984.
  15. http://www.thecrimson.com/article/1978/4/28/profits-and-babies-pbdburing-the-last/
  16. Miksi Nestle-boikotti jatkuu edelleen Kansan Uutiset . Viitattu 5.2.2016. fi-FI
  17. Elintarvikejatti Nestle vetaytyy Zimbabwesta, Helsingin Sanomat 24.12.2009 B3
  18. Nestle worker and union activist killed by paramilitary in western Colombia colombiareports.com . Viitattu 5.2.2016. englanniksi
  19. Dana Flavelle: Nestle Canada, others charged with chocolate price-fixing 6.6.2013. The Star. Viitattu 7.7.2013.
  20. Myos Marsin ja Nestlen suklaista loytynyt haitallista melamiinia 4.10.2008. Yle Uutiset. Viitattu 7.7.2013.
  21. Ulkolinja: Pullovesibisnes 9.11.2012. Yle TV1. Viitattu 7.7.2013.
  22. Hanninen, Kari: Nestlen johtaja vaatii veden yksityistamista 19.4.2013. Kauppalehti. Viitattu 10.6.2015.
  23. Nestle admits slavery in Thailand while fighting child labour lawsuit in Ivory Coast. The Guardian , 1.2.2016. englanniksi

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]