Nesteytetty maakaasu ( LNG , engl. liquefied natural gas ) on nesteolomuodossa olevaa maakaasua , jota voidaan kuljettaa LNG-sailioaluksilla pitkiakin matkoja. Normaalissa ilmanpaineessa maakaasu pysyy nesteena, jos sen lampotila on alle ?163 °C. Taman vuoksi sen kuljettamiseen tarvitaan erikoisrakenteinen, hyvin lampoeristetty sailioalus. Nesteyttamisella maakaasu tiivistyy 600-kertaisesti, joten tama mahdollistaa maakaasun toimitukset siirtoputkia ja pumppuasemia rakentamatta. Tama ominaisuus tekee nesteytetysta maakaasusta vapaammin kaupattavan, oljyn kaltaisen energiahyodykkeen.

Nesteytettya maakaasua saadaan jaahdyttamalla maakaasu ?160 celsiusasteen lampotilaan, jolloin se saadaan nestemaiseen olomuotoon. Yksi tonni LNG:ta vastaa 1 370 m³ maakaasua. Nesteytettya maakaasua voidaan kuljettaa putkiverkoston ulkopuolella laiva- tai rekkakuljetuksina. Kayttokohteissa LNG hoyrystetaan kaasuksi. LNG on metaania , jonka oktaaniluku on 130 ja lampoarvo 13,7 MWh/tn (vrt. raskas polttooljy 11,4 MWh/tn).

Aineen tekniset ominaisuudet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Lampotila: noin ?160 °C
• Tiheys nestemaisena: 421 kg/m³
• Tiheys kaasumaisena: 0,73 kg/m³
• Lampoarvo: 13,7 kWh/kg (esim. nestekaasu 12,8 kWh/kg ja oljy 11,8 kWh/kg)
• Yksi tonni LNG:ta vastaa 1 370 m³ maakaasua

LNG hoyrystyy valittomasti, mikali sita vuotaa ilmakehaan. Hoyrystynyt LNG-kaasu on ilmaa kevyempaa, ainakin noin puolet ilman tiheydesta. Nestemainen LNG muodostaa hoyrystyessaan jaakylmaa kaasua, joka voi aiheuttaa pahoja palovamman kaltaisia paleltumia kuten myos LNG nestemaisena ollessaan. Suljetussa tilassa (kuten putken osa tai kaasusailio) ollessaan, ilman kunnollisia varolaitteita, kuten varoventtiileja, kaasu voi myos aiheuttaa rajun paineennousun ja tilan repeamisen. Mikali LNG-sailion eristeet vaurioituvat rupeaa LNG hoyrystymaan rajusti ja voi aiheuttaa voimakkaan paineennousun ja kylman kaasumaisen maakaasun ulospurkautumisen. Kuten jaahdyttamalla nesteytetyilla kaasuilla yleensa, myos LNG:n kanssa kosketuksissa olevat eristamattomat putket ja varusteet jaahtyvat hyvin rajusti ja keraavat ilman kosteudesta ja hiilidioksidista jaata ymparilleen. Naihin osiin tai naista osista irrotettuihin jaakappaleisiin paljaalla iholla koskemisesta voi seurata palovamman kaltainen paleltuma.

Hoyrystetyn/kaasumaisen LNG:n syttymis- ja rajahtamisominaisuudet vastaavat metaanin ominaisuuksia.

Nesteytetty maakaasu Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Gasum Oy:lla on Porvoon Kilpilahden teollisuusalueella oma nesteytetyn maakaasun tuotantolaitos, joka valmistui kesakuussa 2010. Tuotantolaitos tuottaa lahes 20 000 tonnia nesteytettya maakaasua vuodessa. Gasumilla on laitoksen yhteydessa noin 2 000 kuutiometrin tuotevarasto.

Kehityshankkeita Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Maaliskuussa 2014 Gasum ilmoitti valinneensa Suomen ensimmaisen tuontiterminaalin sijoituspaikaksi Porin Tahkoluodon . Noin kymmenen henkea tyollistavan terminaali valmistui kesalla 2016. ^[1] toisena vaihtoehtona oli Turun Pansio , jonne Gasum on myos valmis rakentamaan terminaalin, mikali kysyntaa riittaa. ^[2]

Lisaksi Gasum suunnittelee Finngulf LNG -hankkeessa suuren LNG-tuontiterminaalin rakentamista Etela-Suomeen, joko Inkoon Joddboleen tai Porvoon Tolkkisiin ^[3] . Terminaalissa LNG hoyrystetaan kaasuksi ja syotetaan maakaasuverkostoon. LNG:ta voidaan myos toimittaa terminaalista nestemaisessa muodossa proomuilla tai sailioautoilla uusiin kayttokohteisiin, kuten laivojen polttoaineeksi tai teollisuuden kayttoon. Terminaalin yhteyteen tulisi LNG:n varastosailio. Terminaalin sijoituspaikka ja kokoluokka riippuvat kaasuyhteydesta Baltiaan ja mahdollisesti myonnettavasta EU-tuesta ^[4] .

Suomalaiset teollisuusyritykset Manga LNG Oy, Outokumpu, SSAB:n terastehtaat, EPV Energia Oy ja energiayhtio Gasum puolestaan saivat kayttoonsa LNG-terminaalin Tornion Royttaan vuonna 2019. ^{[5] [6]}

Yhteistyosopimuksia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Wartsila ja Shell ovat tehneet yhteistyosopimuksen elokuussa 2011 vauhdittaakseen nesteytetyn maakaasun (LNG) kayttoa laivaliikenteen polttoaineena. Shell aikoo valmistaa Wartsilan ja muiden asiakkaiden kayttoon LNG:ta. Yhteistyosopimus on kohdennettu Yhdysvaltoihin ja myohemmassa vaiheessa tulee kattamaan laajemman maantieteellisen alueen. ^[7]

Valtion myontamat tuet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Tyo- ja elinkeinoministerio paatti tukea kolmen LNG-terminaalin rakentamista yhteensa 65,2 miljoonalla eurolla. ^[8]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nesteytetty maakaasu Wikimedia Commonsissa