Najaf an-Najaf
Najaf
Koordinaatit: 32°0′N , 44°33′E
Valtio	Irak
Maakunta	Najaf
Vakiluku (2011)	675 000
Infobox OK Virheellinen NIMI-arvo

Najaf ( arab. ?????? ‎, an-Najaf ) on kaupunki Irakissa , 160 kilometria Bagdadista etelaan. Se on Najafin maakunnan keskus ja yksi ?iiamuslimien pyhimmista paikoista . Siella on imaami Alin , ?iialaisuuden ensimmaisen imaamin hauta. ^[1] Sinne tulee kolmanneksi eniten islamilaisia pyhiinvaeltajia Mekan ja Medinan jalkeen. Irakin sodan alettua kaupungissa on kayty rajuja taisteluita. Asukkaita kaupungissa oli vuonna 2011 noin 675 000. ^[2]

Imaami Alin hautakammio on huomattava rakennus, jossa on kullattu kupoli. Sen lahella on Wadi-us-Salaam, rauhan laakso, jonka sanotaan olevan islamilaisen maailman suurin hautausmaa. Hartaat ?iialaiset ulkomaita myoten halusivat tulla haudatuiksi lahelle Imaami Alia, tullakseen kutsutuiksi taivaaseen ensimmaisten joukossa tuomiopaivan koittaessa. Saddam Hussein rakennutti monikaistaisen moottoritien Rauhan laakson poikki.

Nakyma Wadi al-Salamin hautausmaalle.

Najaf sijaitsee Etela-Irakin keskiosassa Eufratjoen lansihaarasta lounaaseen. Matkaa maan paakaupunki Bagdadiin on noin 140 kilometria ja Irakin toiseen ?iialaisten pyhaan kaupunkiin noin 80 kilometria. Kaupunki on rakennettu ylangolle laajan alangon ylapuolelle. Kaupungin nimi Najaf tarkoittaa arabiaksi korkealla sijaitsevaa paikkaa, jolla ei ole vesilahdetta. Najaf on aavikkokaupunki ja silla onkin usein ongelmia vesihuollon kanssa. ^[3]

Imaami Alin hautakammion perusti 700-luvulla abbasidihallitsija Harun ar-Rashid paikalle, jonka han uskoi olevan Ali ibn Abi Talibin hauta. Ali murhattiin vuonna 661 Kufassa ja hanet haudattiin paikkaan jonka hanen perheensa ja seuraajansa pitivat salassa. Legendan mukaan Harun ar-Rashid lahti koirineen metsastamaan Kufan ulkopuolelle ja saapui matalalle kohoamalle maastossa, jonne hanen koiransa eivat suostuneet seuraamaan takaa ajettua kaurista. Tuolloin han paatti paikan olevan Alin hauta ja rakennutti hautakammion. Taman jalkeen paikalle muutti joukko uskonoppineita, jotka tekivat siita ?iialaisuuden levittamisen keskuksen. 1000-luvulla paikalle muutti Bagdadista karkotettu Shaykh al-Ta’ifah al-Tusi , jonka seuraajina nykyiset ?iialaiset uskonoppineet pitavat itseaan. 1400-lukuun mennessa Najaf oli ottanut Kufan paikan ?iialaisuuden keskuksena. Sen kilpailijaksi kasvoi kuitenkin nopeasti ?iialaisten safavidien Persia ja etenkin Qomin kaupunki. 1600-luvulle mennessa Najaf oli menettanyt merkityksensa ja oli paljolti raunioina. ^[3]

Kaupungin onni kaantyi 1700-luvun puolella Persian kustannuksella. Safavidien heikkeneminen ajoi muuttajia Persiasta Irakiin ja Najafiin. Vuosisadan puolivalilla Najdista tulleet wahhabilaiset piirittivat kaupunkia kaksi kertaa. Uhan takia kaupungin persialaiset uskonoppineet alkoivat kaannyttaa alueen asukkaita ?iialaisuuteen tukea saadakseen. Suuri osa Etela-Irakin arabiheimoista kaantyi tuona aikana ?iialaisuuteen. Kaupunki rikastui ja siita tuli Karbalan ohella Bagdadin kanssa kilpaileva valtakeskus. Kaupunki piti edelleen ylla suhteita Persiaan ja tukivat maata siella synnyttya Venajan ja brittien vastaisia liikkeita 1900-luvun alussa. Ensimmaisen maailmansodan aikana kaupungin asukkaat kapinoivat Osmanien valtakuntaa vastaan ajaen nama kaupungista vuonna 1915. Britit etenivat kaupunkiin elokuussa 1917. Kaupungin brittikuvernoori murhattiin vuonna 1918 ja kaupunki oli mukana kansannousussa britteja vastaan vuonna 1920. Britit kukistivat kapinan piirittamalla kaupungin ja katkaisemalla sen vesihuollon. ^[3]

Itsenaisessa Irakissa Najafia hallinneet uskonoppineet huolestuivat maan sekulaarista kehityksesta. He alkoivatkin jarjestaytya yhtena johtohahmonaan Muhammad Baqir as-Sadr . Vuosien 1964-68 valilla Irakin keskushallinto eparoi heikentaa uskonoppineiden valtaa. Tuona aikana he sallivat esimerkiksi ajatollah Khomeinin maanpaon Iranista Najafiin. Baath -puolueen vallankaappauksen jalkeen vuonna 1968 tilanne muuttui. He rajoittivat kaupungin kauppaa ja sinne virtaavien pyhiinvaeltajien maaraa, karkottivat ulkomaalaiset uskonnon opiskelijat ja pyrkivat voittamaan alueen heimot Bagdadin puolelle. Vuodesta 1974 Saddam Hussein alkoi rajoittaa uskonnollisia menoja Imaami Husainin muistopaivana, jolloin menojen osanottajien oli tapana kavella Najafista Karbalaan. Vuonna 1977 menot yritettiin kieltaa kokonaan, mika johti mellakoihin ja Baath-puolueeseen liittymisen kieltaneeseen fatwan as-Sadrilta. Myohemmin Saddam yritti voittaa kaupunkia puolelleen lahjuksilla rakentamalla uusia rakennuksia ja korjaamalla vanhoja. Han myos vieraili Alin haudalla vuonna 1979. ^[3]

Khomeinin palattua Iraniin vallankumouksen jalkeen han vetosi Irakin ?iialaisiin pyytaen naita osallistumaan mielenosoituksiin Baath-puoluetta vastaan islamilaisen valtion tuomiseksi Irakiin. As-Sadr puolsi kamppailua hallintoa vastaan ja hanet pidatettiin ja surmattiin Bagdadissa vuonna 1980. Tuhansia hanen kannattajiaan pidatettiin ja surmattiin Najafissa ja muualla maassa. Irakin karsittya tappion Persianlahden sodan jalkeen vuonna 1991 kaupungissa syntyi kapina, jonka tasavaltalaiskaarti kuitenkin kukisti verisesti. Vuonna 1992 hallinto tunnusti Muhammad Sadiq as-Sadrin suurajatollahina toivoen, etta tama olisi ohjailtavissa. Vuodesta 1998 han alkoi kuitenkin tehda pesaeroa itsensa ja hallinnon valilla. Vuonna 1999 hanet murhattiin Najafissa perjantairukousten jalkeen. Hanta pidetaan edelleen merkittavana hahmona Sadr Cityssa , Bagdadin ?iialaisessa kaupunginosassa. ^[3]

Saddamin kukistuttua Irakin sodan jalkeen maahan tulivat amerikkalaisten ja brittien miehitysjoukot. Vuonna 2004 heidan ja najafilaisen uskonoppineen Muhammad Sadiq as-Sadrin komentaman Mahdin armeijan valilla kaytiin kiivaita taisteluja. Mahdi-armeijan tukikohta kaupungissa oli Wadi as-Salaamin hautausmaa, jolla kaydyissa taisteluissa kuoli 300 taistelijaa. Nykyisin kaupungin johtohahmo on ajatollah Sistani , joka muutti kaupunkiin alun perin Iranista. ^[3] Vuonna 2014 han vetosi seuraajiinsa ja pyysi naita liittymaan taisteluun Isis -jarjestoa vastaan. ^[4]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Najaf Wikimedia Commonsissa