Mustat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tama artikkeli kertoo ihmisista. Muita merkityksia varten on Musta (tasmennyssivu) .
Botswanalainen nuoripari.
Peleksi kutsuttu legendaarinen jalkapalloilija Edson Arantes do Nascimento toimi 1990-luvulla Brasilian urheiluministerina.

Mustat eli mustaihoiset ovat joissain maissa tilastoinnissa ja joskus myos yleisessa kielenkaytossa ihonvarin ja periman mukaan maaritelty ihmisryhma, johon luetaan yleensa tummaihoiset Saharan etelapuolisen Afrikan kansoista polveutuvat ihmiset. Maasta riippuen ”musta” voi tarkoittaa eri tavalla maariteltyja ihmisia. [1]

Suomen kielessa ”mustiksi” luetaan Kielitoimiston sanakirjan mukaan Afrikan mustaihoiseen alkuperaisvaestoon ja sen jalkelaisiin kuuluvat ihmiset. [2] Sanaa pidetaan nykyisin neutraaleimpana nimityksena viittaamastaan ihmisryhmasta. [3] Vuonna 2020 julkaistussa yhdenvertaisuusvaltuutetun raportissa termin ”musta” rinnakkaisnimityksena kaytetaan itseidentifikaatioon perustuvaa nimitysta ” afrikkalaistaustainen ”. [4]

Yhdysvalloissa ”musta” ( engl. black ) tarkoittaa ihmista, jolla on Saharan etelapuolisen vaeston perimaa edes vahan, vaikka hanen ihonvarinsa olisi hyvinkin vaalea. [5] Yhdysvaltain vaestonlaskennassa on kategoria ” musta ”, johon henkilo voi halutessaan vapaasti maaritella itsensa. [6]

Britanniassa ”mustalla” tarkoitetaan keta tahansa, jolla on Saharan etelapuolista perimaa ja jonka iho on tumma. Brasiliassa ”musta” ( port. negro ) viittaa vain ihmisiin, joiden koko perima on afrikkalaista. [5] Australiassa paikallisia alkuperaisasukkaita kutsutaan joskus ”mustiksi”. [6]

Lahimpana kirjaimellisesti mustaa ihonvariltaan Afrikan kansoista ovat Etela-Sudanin dinkat . Afrikkalaisilla kansoilla esiintyy vaihtelevasti vaaleaa ihoa aiheuttavia geenimuunnoksia. [7]

  1. Sussman, Robert Wald:  The Myth of Race. The Troubling Persistence of an Unscientific Idea , s. 18?21. Cambridge, Massachusetts: Harvard University Press, 2019. ISBN 978-0-674-41731-1 . (englanniksi)
  2. musta. Kielitoimiston sanakirja . Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  3. Simila, Ville: Musta, varillinen, negro ? Yhdysvaltain afrikkalais­amerikkalaiset ovat etsineet kaksisataa vuotta oikeaa nimitysta, ja se on vaikeaa, koska taustalla on raaka ja vakivaltainen historia Helsingin Sanomat . 31.12.2018. Arkistoitu . Viitattu 2.9.2022.
  4. Selvitys afrikkalaistaustaisten henkiloiden kokemasta syrjinnasta , s. 4. (PDF)
  5. a b Reich, David:  Keita olemme ja miten paadyimme tahan. Muinais-DNA ja ihmisen menneisyyden uusi tiede , s. 270. (Who We Are and How We Got Here. Ancient DNA and the New Science of the Human Past, 2018.) Suomentanut Kimmo Pietilainen. Helsinki: Terra Cognita, 2018. ISBN 978-952-5697-92-6 .
  6. a b Wynn, Lisa: On being ”black” in Australia and the U.S. Culture Matters . 23.1.2009. Viitattu 28.10.2018. (englanniksi)
  7. Gibbons, Ann: How Africans evolved a palette of skin tones. Science , 13.10.2017, 358. vsk, nro 6360, s. 157?158. doi : 10.1126/science.358.6360.157 . ISSN 0036-8075 . Artikkelin verkkoversio . (englanniksi)

Aiheesta muualla

[ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]