Muotokuva kuvaa henkiloa. Se voi olla piirustus , maalaus , veistos tai valokuva . Muotokuvalla voidaan tarkoittaa myos jotain henkiloa kuvaavaa ja selittavaa artikkelia , reportaasia , kirjaa tai television dokumenttiohjelmaa .

Muotokuvassa pyritaan esittamaan henkilon olennaisimpia piirteita, hanen taustaansa, persoonallisuuttaan tai pyrkimyksiaan. Muotokuva pyrkii usein esittamaan myos kuvaamansa henkilon tarkeimmat ja arvostetuimmat puolet, seka kuvaamaan hanen yhteiskunnallista asemaansa . Nain siina usein korostuu aikansa arvostukset.

Vanhentunut ilmaus muotokuvamaalaukselle oli konterfei . Muotokuvamaalareita kutsuttiin konterfeiareiksi ( ransk. contrefait = jaljitella ). Suomen ensimmaisena konterfeijarina pidetaan Jochim Neimania , jonka malleina 1650-luvun alussa oli akatemian professoreita ja muita saatylaisia. Myos suomalainen Elias Brenner tuli kuuluisaksi 1600-luvulla miniatyyrimuotokuvistaan . ^[1]

Paaartikkeli: Fayumin muumiomuotokuvat

Antiikin Rooman vallan Egyptista , Fayumista ovat peraisin niin sanotut Faijumin muumiomuotokuvat . Ne on tehty ensimmaisesta kolmanteen vuosisadalla puulle vahamaalauksina . Vaikka muotokuvat ovat naturalistisia ja elavan tuntuisia, asiantuntijat ovat arvelleet, etta ne eivat kuvaa henkiloita sellaisena kuin he olivat. Analyysit ovat osoittaneet, etta maalarit kuvasivat kasvoja toistaen ja kaavamaisesti, vaikkakin hius - ja partatyylit vaihtelivat. Muotokuvia on ilmeisesti tyostetty useista perustyypeista lahtien huomioimatta yksityiskohtaisesti yksiloiden kasvojen mittasuhteita, joka antaa kasvoille persoonallisuuden.

Paaartikkeli: Parsuna

Parsuna on Venajalla 1500-luvun lopulla kehitetty muotokuvamaalaustyyppi. Tavallaan se on valivaihe perinteellisen ikonin ja lansimaisen "realistisemman" muotokuvan valilla. Parsunoita luonnehtii seka kokemattomuus naturalistiseen kuvaustapaan, etta myos pitaytyminen ikonien kaksiulotteiseen tyyliin.

Ihon vari ja muodostus, kasvot , katse ja ilme , seka kadet ovat tavallisia muotokuvan elementteja. Katseen suunta on eras muotokuvan keskeisia sommitteluelementteja. ^{kenen mukaan?} Henkilon aseman tunnistamiseksi muotokuvassa esitetaan tavallisesti haneen liittyvia attribuutteja . Ne ovat esineita tai piirteita, jotka liittyvat kuvattuun henkiloon hanen tunnusmerkkeinaan tai symboleinaan ja ne johdattavat katsojan huomion henkilon luonteenominaisuuksiin , toimintaan tai johonkin erityistapahtumaan. ^lahde?

Tapa, jolla henkilo tavallisesti lansimaissa kuvataan, kehittyi Bysantin taiteessa. ^lahde? Ikoni onkin esikuva lansimaiselle muotokuvalle aina taman paivan muotokuvamaalaukseen ja valokuvaukseen asti. Henkilo kuvataan joko suurena tai pienena puolikuvana eli rintakuvana, vartalo ja kasvot kohti katsojaa, useimmiten kasvot ja katse avoimina. ^lahde? Myos attribuutit ja vaatekuosit laskoksineen esitettiin seikkaperaisesti ikonissa.

Tallainen muotokuvan kuvaamistraditio on vakiintunut lansimaissa. On silti vaikea rajata varsinaista muotokuvaa ja vahemman muodollista kuvaa henkilosta, jota on tapana sanoa henkilokuvaksi. Muotokuvan tarkea ominaisuus lansimaissa on ollut sen tunnistettavuus. ^lahde?

Muotokuva liitetaan usein johonkin tapahtumaan, kuten hallitsijan kruunajaisiin, ylioppilaaksi tuloon , kasteeseen , naimisiin menoon , syntymapaivaan tai elakkeelle siirtymiseen. Muotokuva keskittyy usein yhteen henkiloon. Kaksoismuotokuvassa on kaksi henkiloa, kuten haamuotokuvassakin. Ryhmamuotokuvassa voi olla perhe tai suurempi ryhma. Hallitsijamuotokuvista suosittu on nykyaan valtionpaamiesten tapaamisissa otettava ryhmamuotokuva.

Hallitsijamuotokuva ei ole pelkastaan taideteos, vaan silla on usein juridinen asema kansallisena tunnuksena, joka kuvaa hallitsijaa vallassaan. Toisin sanoen hallitsijamuotokuvaa pidettiin hallitsijan fyysisena sijaisena hanen ollessaan poissa, eli muotokuvan lasna ollessa myos hallitsija oli lasna. Tama tapa alkoi jo antiikin aikoina, kun keisari Caligula pystytytti patsaansa temppeliinsa ja maarasi patsaan vaatetetuksi paivittain aina samoihin vaatteisiin, mita hanella itsellaan oli kyseisena paivana paalla. Keskiajalla hallitsijan kuollessa hanen tilallaan kaytettiin luonnollista kokoa olevaa nukkea, kunnes seuraaja valittiin. Ranskan kuningas Ludvig XIV :n ollessa sodassa Versaillesin valtaistuinsalissa pidettiin hanen muotokuvaansa. ^[2]

Johann Heinrich Zedler kirjoitti 1750-luvulla tietosanakirjassaan hallitsijamuotokuvista: "Se esittaa henkiloa niinkuin han olisi itse paikalla, ja siksi kenenkaan istuvan selka ei tulisi olla sita kohti, eika kukaan paitsi suurlahettilas saa tulla paa peitettyna huoneeseen, jossa on istuvan hallitsijan muotokuva." ^[3]

Muotokuva hallitsijasta, hallitsijamuotokuva nahdaan yleensa virallisena ja tasta poikkeavat kuvat aiheuttavat tavallisesti kohua. Tyypillisia esimerkkeja tasta ovat taidemaalari Rafael Wardin tasavallan presidentti Tarja Halosesta vuonna 2002 maalaama muotokuva, tai valokuvataiteilija Elina Brotheruksen Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Pekka Saurin valokuva raitiovaunussa vuonna 2004. ^lahde?

Julkista keskustelua heratti myos Sauli Niiniston virallinen presidentin muotokuva kevaalla 2012, jolloin se todettiin voimakkaasti "photoshopatuksi". ^[4]

Paaartikkeli: Omakuva

Omakuva on taiteilijan piirtama, maalaama, valokuvaama tai veistama muotokuva itsestaan. Useat taiteilijan muotokuvat, kuten Vincent van Goghin omakuvat kertovat seka taiteilijan tuotannon, etta persoonallisuuden kehityksesta.

Taidehistoriassa omakuva on niin sanottu renessanssi-ilmio. Omakuvia ei juuri tavata keskiajalla taiteilijan yksilollisyyden ja persoonallisuuden alkaessa korostua renessanssista lahtien. Myos parempien ja halvempien peilien avulla tuli helpommaksi tehda kuva itsestaan. Myos romantiikan taidekasitys korostaa omakuvaa.

Eras muotokuvan erityislaji on sivu- eli profiilimuotokuva, jossa henkilo kuvataan sivusta, jolloin hanen fysionomiansa korostuu hieman kuin siluetissa .

Muotokuvalla on useita kayttotarkoituksia. Tavallisesti se on muisto tai muistutus henkilosta, joka koskee hanen nykyista tai kuolemaansa edeltavaa olemassaoloa tai asemaa. Omakuva voi olla introspektion, sisaisen itsetarkkailun valine, persoonallisuuden kayttoliittyma.

Muotokuva voi olla myos lahtokohtana kulttia eli palvelevaa kunnioittamista harjoittavalle toiminnalle. Uskonnollisissa , poliittisissa , taiteellisissa tai populaarikulttuurin yhteyksissa tavataan joskus idolatriaa eli kuvainpalvontaa. Tallainen palvova suhtautuminen muotokuvaan on havaittavissa muun muassa lukuisissa uskonnoissa, urheilussa , seka esimerkiksi sosialistisen realismin tai fasismin taiteessa.

Muotokuvasta saattaa tulla niin voimakas henkilon asemaan liittyva symboli, etta sen esittaminen saatetaan kieltaa ja teos voidaan tuhota. Talloin harjoitetaan kuvainraastoa eli ikonoklasmia .

Muotokuvassa voi olla myos huumoria, satiiria tai kritiikkia , kuten karikatyyrissa , jossa tarkoituksellisesti liioitellaan huomiota joko todellisen tai mielikuvituksellisen henkilon johonkin ominaisuuteen tai toimintaan. Esimerkiksi valokuvaajat Cindy Sherman tai Barbara Kruger kayttavat valokuvamuotokuvia myos ilmaisuvalineina kulttuurikritiikkiin.

• 
  Fayumin muumiomuotokuva 1.-3. vuosisata.
• 
  Andrei Rubljov, Kristus 1410.
• 
  Jan van Eyck , Giovanni Arnolfinin ja hanen vaimonsa Giovanna Cenamin haamuotokuva , 1434. Kaksoismuotokuva.
• 
  Domenico Ghirlandaio, Giovanna Tornabuonin muotokuva , 1488.
• 
  Hans Holbein nuorempi, Henrik VIII :n muotokuva, 1540
• 
  Tuntemattoman tekijan Elisabet I:n kruunajaismuotokuva, 1558.
• 
  Simon (Pimen) Fjodorovit? U?akov, Prinssi Mikael Skopin-?uiski , noin 1650.
• 
  Elisabeth Vigee-Lebrun, Omakuva olkihatussa , 1782.
• 
  Paul Delaroche , Napoleon havinneena Fontainebleaussa , 1845.
• 
  Felix Nadar , omakuva, 1854.
• 
  Ilja Repin , Leo Tolstoi , 1887.
• 
  Vincent van Gogh , Paul Gauguinille omistettu omakuva, 1888.
• 
  Mohandas Gandhi , 1931.
• 
  Winston Churchill joulukuussa 1941.
• 
  Mao Zedongin muotokuva Pekingin Kielletyn kaupungin portin ylapuolella, kuvattu joulukuussa 1990.
• 
  Elvis Presley vuonna 1970.
• 
  Pirjetta Brander, Portrait of Poet Kari Aronpuro , 1999, 90 × 120 cm, akryyli vanerille.
• 
  Barack Obaman virallinen muotokuva, 2009.

Pygmalionin ajoista lahtien kuvanveistajat ovat yrittaneet saada teoksensa elamaan. Paan kaantyminen tai avoin suu saattavat olla marmorin pysyvyyden vastakohta. Savi saattaa nayttaa yhta notkealta kuin elava iho.

Aikoinaan kuolinnaamioiden otto vastasi valokuvan tarkkuutta yksityiskohtineen. Ennen valokuvausta veistosten valaminen oli helpompaa kuin maalausten teko, joten sankareita valettiin ja jalleenvalettiin verrattain halpoina painoksina.

Veistos kuvaa malliaan eri tavoin kuin kuva . Sen lasnaolon erilaisuus johtuu osittain siita, etta veistos perustuu elaman todellisiin mittasuhteisiin ja tilaan samalla tavalla kuin todelliset ihmiset. ^[5]

• 
  Mustaihoinen nuorukainen kadet taakse sidottuna. Loydetty Fayumista, Memfiksen lahelta Egyptissa, 2. tai 1. vuosisata eaa., pronssi.
• 
  Marcellus (tunnettiin aikaisemmin Germanicuksena, 1 vuosisata jaa., 5. Veistoksen malli on viidennelta vuosisadalta eaa., paa korvattu roomalaisella muotokuvalla.
• 
  Veistos dynastian prinssista ilman kruunua. Kreikan taiteen helleeniselta ajalta 3. Ja 2. vuosisadalta eaa., pronssi.
• 
  Herakleeksi pukeutunut keisari Commodus . Rooman kuvanveisto.
• 
  Pohjois-afrikkalaisen miehen rintakuva, noin 150?300.
• 
  Tuntematon kuvanveistaja, Madame Clotildena tunnettu Marie Adelaide Clotilde Xaviere de France (1759?1802), 1700-luku, Sevresin keramiikkaa.
• 
  Jean-Louis Lemoyne (1665?1755), Jules Hardouin-Mansartin rintakuva , 1703.
• 
  Antonio Canova , Letizia Ramolino , Napoleonin aiti, 1804?1807.
• 
  Pyhan Andrzej Bobolan rintakuva Pyhan Marian basilikan ovessa, Krakovassa.
• 
  James A Wehn, Intiaanipaallikko Seattlen rintakuva , 1912, kipsi, puu, maali.
• 
  Joop van Kralingen, Terrakottapaa.
• 
  Nainen ja lapsi , 1850?1885, Phemba.
• 
  Paul Loiseau-Rousseau (1861?1927), Salem, Sudanin neekeri, 1897, marmori ja pronssi.
• 
  William E. Artis (1914?1977), Tohtori Louis Wright.
• 
  Antony Gormley , Iron: Man , 1993.

• Selfie
• Tronie

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Muotokuvat .

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Omakuvat .

• Smithsonian-instituutin National Portrait Gallery (englanniksi)
• National Portrait Gallery Lontoo (englanniksi)
• National Portrait Gallery Moskova (venajaksi)