Mrauk-Un kuningaskunta oli Arakanin alueella nykyisessa Myanmarissa sijainnut valtakunta, joka laajimmillaan kasitti osia myos esimerkiksi Bangladeshista ja hallitsi Bengalinlahden kauppaa portugalilaisten neuvonantajien avulla rakennetun laivaston kanssa. Kuningaskuntaa hallitsivat buddhalaiset hallitsijat. Ensimmaisen kuninkaan valtakausi alkoi vuonna 1433 ja lopulta valtakunta liitettiin Konbaung-dynastian maihin vuonna 1784.

Sijainti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kuningaskunnan keskus oli sen nimen mukaisesti Mrauk-Un kaupunki. Mrauk-U siajitsee Myanmariin eli Burmaan kuuluvan Arakanin pohjoisosassa Kaladanjoen varrella. Alueen nykyinen keskus Sittwe sijaitsee siita melko kaukana. ^[1] Laajimmilaan valtakunta kasitti alueita nykyisesta Dhakasta Bangladeshissa Mawlamyinen kaupunkiin Myanmarissa. ^[2]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vuonna 1433 perustetun Mrauk-Unin valtakunnan ensimmainen kuningas oli Min Saw Mun . Min Saw Mun oli kuitenkin viela vasallisuhteessa islamilaiseen Gaurin sulttaaniin Bengalissa . Vasallisuhde kesti satakunta vuotta. Monilla sen hallitsijoilla oli suhteen takia myos islamilaiset nimet ^[1] vaikkakin kuninkaat olivat uskonnoltaan buddhalaisia ^[2] . Baw Sa Prunin eli Kalimah ?ahin sanotaan vallanneen nykyisen Chittagongin alueen. ^[1]

Kuningaskunnan loistakusi ajoittui 1500-luvun puolivalille. Vuosina 1531?1553 hallinnut Min Bin palkkasi neuvonantajia Portugalista . Neuvonantajien avulla rakennettiin suuri kauppalaivasto ^[1] , jonka avulla kuningaskunta hallitsi Bengalinlahtea ^[2] ja kavi kauppaa nykyisen Burman sisamaahan pain. Min Bin pystyi hyodyntamaan myos Bengalin alueen hallitsijoiden sisaista heikkoutta ja valtasi alueita sen itaosista. Bengalin itaosista kerattiin veroja Mrauk-Un vasallille Chittagongissa aina vuoteen 1666 saakka. ^[1] Hanen valtakaudellaan rakennettiin Shittaungin temppeli . ^[2]

Valtakunnan leviaminen suunatui myos kohti itaa. Pegu vallattiin vuonna 1595. Valtaamansa alueen johtoon Mrauk-Un halltisijat asettivat portugalilaisen Filipe de Briton , joka teloitettiin taman yritettya muodostaa omaa valtakuntaansa alueelle. Portugalilaiset lahtivat Arakanista ja keskittyivat sittemmin idempiin alueisiin. Portugalilaisten jalkeen alueella liikkui joitakin hollantilaisia , jotka valmistuttivat esimerkiksi alueen ensimmaiset kartat ja kuvaukset Mrauk-Usta vuonna 1676. ^[1]

Valtakunnan loistakautta seurasi sen pieneneminen. 1600-luvun puolivalissa Intian Suurmogulien ?ah Jahanin poika kruununtavoittelija ?ah ?uja oli paennut Mrauk-Uhun, josta han sai turvapaikan hallitsijalta. Suurmogulit kostivat turvapaikan antamisen sotaretkella Mrauk-Ua vastaan. Aikanaan Bengalissa ja Pegussa vallatut alueet menetettiin ja kuningaskunnan haltuun jaivat vain alueet paakaupungin ymparilla. Lopullisen romahduksen aiheuttajat saapuivat idasta. Keski-Burmassa uudeksi voimatekijaksi oli noussut Avan kuningaskunta , jonka joukot valtasivat Mrauk-Un vuonna 1784. Kuningaskunnan symboli Mahamunibuddhapatsas ^[1] ja hallitsijaperhe vietiin valloittajien mukana Amarapuraan . ^[2]

Monet arakanilaiset pakenivat tuolloin brittien hallitsemaan Intiaan . ^[1] Samalla arakanilaiset jatkoivat entisen kuningaskunnan alueella vastarintaa burmalaisia vastaan. ^[2] Avan levittaytyessa edelleen kohti lantta se kohtasi brittien hallitsemat alueet, jolle se karsi tappion ensimmaisessa anglo?burmalaisessa sodassa vuonna 1826. Britit liittivat sodan jalkeen Mrauk-Un muun Arakanin mukana itseensa. ^[1]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]