Moskeija ( arab. مسجد ‎, masjid ) ^[1] on islaminuskossa perusmuodossaan yksinkertaisesti puhdas alue, joka on tarkoitettu rukoiluun. ^[2] Silla tarkoitetaan myos rakennusta, jossa muslimit rukoilevat. ^{[3] [4]} Sana moskeija on tullut suomen kieleen italian ja espanjan kautta arabiasta, jossa sen kantasana mas?id merkitsee "rukouspaikkaa" tai "maahan lankeamisen paikkaa". ^[5] Moskeijan valttamaton osa on matoilla katettu rukoussali, jossa on mahdollisimman suuri, avoin ja kalustamaton lattiatila rukoukseen osallistujille. Moskeijaan voi kuulua yksi tai useampi minareetti (arabiaksi mi'thana ) eli torni, josta kutsu rukoukseen kuulutetaan. Minareetit yleistyivat vasta 1000-luvulla.

Perjantaimoskeijassa (???? , jama ) on minbar eli saarnastuoli. Perjantain keskipaivan rukous on tarkoitettu vain miehille, ja heille se on viikon ainoa pakollinen rukoushetki, johon liittyy myos saarnan kuuntelu.

Vaatimattomin moskeijan tyyppi on musalla eli "rukoushuone". Se tarkoittaa joka ulkoilmassa sijaitsevaa rukouspaikkaa tai rukoushuonetta, joka ei tayta kaikkia "varsinaisen" moskeijan vaatimuksia.

Miespuolisia muslimeja kannustetaan rukoilemaan viisi paivittaista rukoustaan yhteisesti moskeijassa. Musliminaiset voivat vapaasti rukoilla missa se on mukavinta. ^[2]

Rukouspaikka [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Islam ei vaadi moskeijalta rukouspaikkana mitaan erityista, silla muslimi voi rukoilla missa tahansa, minne pystyy rukousmaton levittamaan. ^{[6] [7]} Profeetta Muhammedin kerrotaan sanoneen, etta missa vain oikeauskoiset rukoilevat, siella on moskeija. ^[5] Muhammedin kerrotaan myos lausuneen: Koko maa on tehty minulle rukouspaikaksi - - siksi seuraajani voivat rukoilla aina kun on sen aika . ^[8] Rukoukset eivat siten ole sidoksissa paikkaan tai rakennukseen. ^[4] Rukouspaikat voi silti jakaa varustelun perusteella kolmeen luokkaan: perjantaimoskeijat (?ama) , moskeijat (mas?id) ja rukoushuoneet musallat .

Muslimin paivaan kuuluu viisi rukoushetkea. ^[6] Rukoukset suoritetaan joko yksin tai yhdessa muiden kanssa. Perjantain keskipaivan rukous tulisi kuitenkin rukoilla yhdessa muiden miesten kanssa moskeijassa. Tata vaaditaan etenkin wahhabilaisuudessa . ^{[6] [9]}

Muut tarkoitukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Moskeija ei ole pelkastaan rukoilemista varten, vaan se on monenlaisen toiminnan keskus. Se on kokoontumispaikka haille ja hautajaisille, kauppojen vahvistamiselle ja almuveron kokoamiselle. Siella voidaan jopa tilapaisesti yopya. Muslimi vajoaa mietiskelyyn moskeijassa tai ottaa siella nokoset. ^{[5] [10]} Moskeijassa on yleensa uskonnollista kirjallisuutta, johon voi syventya. Paastokuukauden aikana siella voidaan yon tullen syoda ja juoda yhdessa. ^[5]

Moskeija on usein avoinna myos rukousaikojen ulkopuolella. Ei-muslimilta on paasy kielletty Mekan moskeijaan, mutta muissa he voivat vierailla luvan saatuaan. ^[11] Lakikoulukunnista malikiitit ovat rajoittaneet ei-muslimien paasya moskeijoihinsa. Malikiittimoskeijoita on etenkin Pohjois-Afrikassa. ^[6]

Itikaf [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Itikaf tarkoittaa hengellista retriittia , jossa moskeijaan vetaydytaan mietiskelemaan useiksi paiviksi. Sen tavallisin muoto on viettaa 10 paivaa ja yota moskeijassa Ramadanin lopussa. Taman nimityksena on sunnah. ^[12] Tapa johtuu siita, etta Ramadanin viimeisten kymmenen yon joukossa on niin sanottu Laylat al-Qadr eli Voiman yo (suura 97) , jolloin lausutut rukoukset ovat tuhansia kertoja ansiokkaampia kuin muina kuukausina. Juuri tuona yona sanotaan Koraanin laskeutuneen alas profeetta Muhammedille. Oppineet eivat kuitenkaan ole yksimielisia siita, mika yo tarkkaan ottaen on se oikea. Esimerkiksi Abu Dawud antaa hadithin joka toteaa: ”Jumalan profeetta neuvoi: etsikaa Voiman yota seitseman viimeisen paivan joukosta.” ^[13] Al-Bukharin mukaan Voiman yo on joku kymmenen viimeisen Ramadan-kuun paivan joukosta. Aishan kertoman mukaan Proofeetalla oli tapana vetaytya rukoukseen (itikaf) kymmenen viimeisen paivan ajan Ramadan-kuussa kunnes han kuoli. Sen jalkeen hanen kaikki vaimonsa jatkoivat tapaa. ^[14] Taman takia monet muslimit ottavat vapaata tyosta voidakseen rukoilla lapi yon. Rukoukset tuovat ansioita Paratiisiin paasemiseksi.

Itikafin muita muotoja on nafi, joka voi kestaa vain yhden paivan seka wa?ib , joka tarkoittaa pakollista itikafia sen johdosta, etta siita on annettu lupaus Jumalalle. ^[12] Tapa vastaa kristillista votiivilahjan antamista.

Kaytos ja etiketti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rituaalinen peseytyminen (wudu) [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rukousta edeltaa monimutkainen rituaalipesu, jota varten moskeijan edustalla on vesisailio, allas tai vesiposti. ^[15] Rituaalinen peseytyminen (wudu ) suoritetaan sunnalaisessa islamissa seuraavasti:

• Kadet pestaan ranteita myoten kolme kertaa. Aloitetaan oikeasta kadesta.
• Nena huuhdellaan kolme kertaa ottamalla vetta oikeaan kateen, vetamalla vetta nenaan ja puhaltamalla se ulos kolme kertaa. Nenan huuhtelu johtuu siita, etta muslimit uskovat Saatanan voivan majoittua nenaan, minka takia nena taytyy myos heratessa huuhdella. ^{[16] [17]}
• Kasvot pestaan kolme kertaa. Kasvot kastellaan hiusrajasta leukaan ja korvasta korvaan.
• Oikea kasivarsi kyynarpaa mukaan lukien pestaan kolme kertaa, samoin vasen kasivarsi.
• Kostutetaan kadet ja pyyhkaistaan niilla kevyesti hiukset otsalta niskaan.
• Kostutetaan kadet ja pestaan korvat peukaloita ja etusormia kayttaen.
• Pestaan oikea jalka nilkkaa myoten kolme kertaa. Sama tehdaan vasemmalle jalalle. ^[4]

?iialainen rituaalipesu poikkeaa tasta ja suoritetaan seuraavasti: ^[18]

• Ota oikea henkinen asenne
• Poista silmalasit, kasineet ym.
• Ota vetta oikealla kadella ja sivele kasvoja ylhaalta alas
• Kiinnita huomiota myos sieraimiin, huuliin ja silmiin
• Saman voi tehda toiseen kertaan, mutta kolmas kerta on kielletty
• Pese oikea kasi kyynarpaata myoten kaksi kertaa kayttaen vasenta katta. Varmista, etta pesu ulottuu kaikkialle.
• Pese vasen kasi yhden kerran kyynarpaata myoten.
• Tee viiva otsasta niskaan paan keskella.
• Tee viiva oikean jalan varpaista nilkkaan.
• Toista sama vasemmalle jalalle.

Pesun jalkeen lausutaan uskontunnustus ( ?ahada ) . Islamilainen moskeijaopas kertoo, etta moskeijaan astuttaessa lausutaan rauhan toivotus " al-salamu alaikum " (rauha olkoon kanssanne), johon vastataan " wa alaikum al-salam " (ja rauha olkoon kanssanne). Toivotuksen voi sanoa, vaikka ihmiset rukoilisivat. Rukoileva saa talloin vastata kaden liikkeella ." ^[5]

Moskeijassa kavijan tulee kayttaytya arvokkaasti ja kunnioittavasti. Moskeijassa tulee puhua hiljaa, eika keskusteluissa tule kasitella aiheita, jotka voivat herattaa pahennusta. Rukoilevan ihmisen editse ei pida kulkea." ^[5] Muita ei saa hairita aanekkyydella, esimerkiksi lukemalla Koraania liian kovalla aanella. ^[19]

Siisteys ja vaatetus [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Siisteydesta ja vaatetuksesta moskeijaopas toteaa: "Yleiseen siisteyteen tulee kiinnittaa huomiota, ja se tarkoittaa kaytannossa sita, etta hengityksesta tai vaatteista ei saa lahtea hajua, joka voi hairita toisia. Kengat tulee riisua siihen tarkoitetussa paikassa, joko moskeijan sisaankaynnin luona tai rukoussalin sisaankaynnin luona." ^[5] "Moskeijassa kayvan tulee pukeutua siveellisesti. Miehilla tulee olla yllaan lapinakymaton asu, joka ylettyy polvien alapuolelle ja joka on loysa. Naisilla tulee olla yllaan loysa asu, joka peittaa seka nilkat ja ranteet etta kaulan ja paan." ^[5]

Miehet ja naiset moskeijassa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sukupuolet on erotettu toisistaan: "Moskeija on rukouspaikka, ja jotta kumpikin sukupuoli voi keskittya rukoilemiseen hairitsematta toisiaan, naiset rukoilevat rukoussalin takaosassa ja miehet salin etuosassa. Moskeijassa voi myos olla erilliset rukoussalit tai rukousosastot seka peseytymishuoneet." ^[5]

Ei-muslimit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ei-muslimien vierailusta opas kertoo: "Monet moskeijat, varsinkin lansimaissa, ottavat mielellaan vastaan vieraita, jotka eivat ole muslimeja. Vieraan on hyva tuntea itsensa tervetulleeksi ja rentoutuneeksi ja olla pelkaamatta toimivansa vaarin. Tavallinen kohtelias kaytos riittaa usein pitkalle, ja muslimit ovat usein hyvin ymmartavaisia, jos joku toimii vaarin tietamattaan. Muilta kuin muslimeilta ei odoteta rituaalien noudattamista tai erityisia kunnioituksen osoituksia, vaan tavallista kohteliaisuutta." ^[5]

Historia [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Historian vanhimman moskeijan kerrotaan olevan Muhammedin vuonna 622 Medinaan rakennuttama kotimoskeija. ^[20] Siita kerrotaan kuitenkin vasta 800-luvulla, joten monet pitavat sita myohemmin luotuna legendana.

Vanhimpia arabien rakennuttamia temppeleita ovat kalifi Abd al-Malikin vuonna 691 Jerusalemiin rakennuttama Kalliomoskeija seka kalifin seuraajan Al-Walidin vuonna 706 Damaskokseen rakennuttama Umaijadimoskeija , joka tehtiin purkamalla paikalla sijainnut Johannes Kastajan katedraali. Umaijadimoskeijan sisalla on edelleen Johannes Kastajan pyhainjaannosarkku. Joidenkin tutkijoiden mielesta nama varhaiset rakennukset eivat viela olleet islamilaisia pyhakkoja, vaan arabikristillisia temppeleita. ^[21]

Koraanikoulut ja madrasat [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Turkkilaiset seld?ukit kehittivat 1000-luvulla Keski-Aasiassa islamilaisen koulujarjestelman, jossa moskeijoiden yhteyteen perustettiin kouluja ( madrasa ) . Kun koraanikoulujen tarkein ja lahes ainoa oppiaine oli Koraanin ulkoa opettelu, madrasat olivat korkeampia oppilaitoksia, joissa koulutettiin uskonnollista virkamiehistoa sunnalaisen islamin oppeihin. Madrasat levisivat koko islamilaiseen maailmaan. Koraanikoulut ja madrasat toimivat yleensa moskeijoiden yhteydessa. Muodollisia tutkintoja niissa ei suoritettu eivatka ne olleet esikuvia eurooppalaisille yliopistoille , kuten joskus luullaan. ^{[22] [23] [24]}

Moskeijan arkkitehtuuri [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Islamilaisessa maailmassa on kehittynyt useita moskeijatyyppeja. Varhaiset abbasidimoskeijat saivat suorakaiteen muotoisen esikuvansa kristillisista kirkoista. Osmanityyliselle moskeijalle on ominaista avara, kupolin kattama rukoushuone seka minareetit. Osmanityyli levisi Osmanien valtakunnan koko alueelle Balkanista Lahi-itaan ja Pohjois-Afrikkaan. ^[25] Tyyli alkoi muotoutua Anatoliassa jo ennen Konstantinopolin valloitusta, mutta sen ilmeisena esikuvana oli Bysantin merkittavin rakennus eli Istanbulin Hagia Sofia , vuonna 537 rakennettu kristillinen kirkko. ^[25] Sen kupolirakenteen varhainen esikuva oli vuorostaan saatu Rooman Pantheonista , josta jaljet mahdollisesti johtavat keisari Neron Kultaiseen taloon . Konstantinopolin valloituksen jalkeen Hagia Sofia muutettiin moskeijaksi. 1900-luvulla oljyn tuoman vauraus johti uuteen moskeijarakentamisen aaltoon, joka on edistanyt islamilaista nykyarkkitehtuuria. Suunnittelutoihin ovat osallistuneet myos ei-islamilaiset arkkitehdit.

Minareetti [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Moskeijaan kuuluu tavallisesti yksi tai useampi tornimainen minareetti , josta rukouskutsu kuulutetaan. Minareetti vastaa kristillisten kirkkojen kirkontornia ja palvelee samoja tarkoituksia eli auttaa jumalanpalvelusmenojen alkamista koskevan viestin levittamista ja toisaalta korkeudellaan ottaa haltuunsa kaupunkinakyman. Minareetit kehittyivat vahitellen neliomaisista kirkontornia muistuttavista alkumuodoista nykyiseen solakkaan ulkoasuunsa. Irakissa kuitenkin nahtiin varhain myos sassanidiperinteen mukaisia kierretorneja. ^[20] Ensimmaiset minareetit rakennettiin vasta 800-luvulla abbasidien hallintokaudella, eivatka ne olleet tavallisia ennen 1000-lukua. Sita ennen rukouskutsu huudettiin temppelin katolta tai ovensuusta. ^[26]

Peseytymisallas [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Koska islaminuskoiset peseytyvat rituaalisesti ennen rukousta, moskeijaan kuuluu peseytymispaikka, joka sijaitsee joko sisapihalla tai sisaankaynnin yhteydessa. Usein peseytymispaikka on katetussa paviljongissa sisapihan keskella.

Rukoushuone [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Astuttaessa peseytymisaluetta ? eteista tai sisapihaa ? peremmalle saavutaan kalustamattomaan avoimeen tilaan. Taman rukoussali on tavallisesti arkkitehtuuriltaan yksinkertainen, ja kattoa kannattelevat usein pylvasrivistot. Rukoushuoneen lattian peittavat kokonaan matot. ^[27]

Qibla -seina ja mihrab [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Visuaalisesti muusta poikkeaa qibla -seina, joka on yleensa sisaankayntia vastapaata. Oikeaoppisesti qibla -seinan tulisi olla kohtisuorassa Mekkaan pain osoittavaa suoraa vasten. Nain rukoilemaan kokoontuneet asettumalla qibla -seinan kanssa yhdensuuntaisiin riveihin suuntaavat samalla itsensa Mekkaan pain. Qibla -seinassa, yleensa keskella sita, on mihrab , syvennys, josta seinan erottaa qibla -seinaksi. Mihrabissa ei ole kalustusta toisin kuin kristillisen kirkon alttarin ymparilla. Jos moskeijassa on saarnastuoli eli minbar perjantaisaarnoja varten, se sijaitsee mihrabin vieressa. ^[28] Tallaista moskeijaa kutsutaan perjantaimoskeijaksi.

Kolme moskeijan kasitetta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Moskeijan arabialainen kantasana tarkoittaa "rukouspaikkaa". Yksinkertaisimmillaan se on puhdas alue, joka on tarkoitettu rukoiluun. ^[2] Vaikka muslimit katsovat, etta "koko maailma on moskeija", ^[2] on sanalla myos kapeampi merkitys, joka tarkoittaa varta vasten moskeijaksi tehtya ja Jumalalle omistettua rakennusta.

Musalla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rukouspaikasta, joka voi olla myos ulkotila kuten moskeijan piha, kaytetaan nimitysta musalla (arab. ???? ). Muslimien rukoustilat, jotka sijaitsevat esimerkiksi kerrostalossa, eivat tayta kaikkein tiukimpia moskeijalle asetettuja ehtoja. ^[29] Sen takia niistakin voidaan kayttaa nimea musalla, joka voidaan kaantaa rukoushuoneeksi. Muslimien tavallisessa kielenkaytossa rajanveto moskeijan ja musallan valilla ei ole ehdoton. ^[30]

"Varsinainen" moskeija [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Moskeijalle on ?ariassa omat saantonsa, joihin kuuluvat ainakin seuraavat asiat: moskeijan kayttotarkoitusta ei saa muuttaa; moskeijaa ei saa myyda; moskeijaan astuttaessa lausutaan kaksi rakaa ; rituaalisesti epapuhdas, kuten nainen, jolla on kuukautiset ei saa tulla moskeijaan. Nama saannot eivat koske musallaa . ^{[31] [32]} Moskeija ei liioin voi olla kerrostalossa, jonka ala- tai ylapuolella on muita tiloja. Moskeijarakennuksessa ei saa olla sen seinaan rajoittuvia muita tiloja. ^{[31] [32]} Niinpa Helsingin suurmoskeijahankkeen piirustuksissa rukoushuone oli suunniteltu erilliseksi rakennukseksi niin sanotusta kulttuurikeskuksesta. ^[33] Lahden moskeijan yhteydessa on luokkatiloja, joten Lahden islamilaisen valistusyhdistyksen puheenjohtaja Fayrullah Evirken katsoi, ettei kyseessa ole moskeija vaan kulttuurikeskus. ^[34] Antero Leitzingerin mukaan tataarit pitavat moskeijana rakennusta vain, jos siina on myos minareetti. ^[35]

?ama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jos moskeijassa on saarnastuoli eli minbar se on perjantaimoskeija eli , ?ama. Esimerkiksi Kairouanin suuri moskeija on arabiankieliselta nimeltaan ???? ???????? ??????? eli ?ama alqirwan al'akbar?. Saarnastuolia tarvitaan perjantain keskipaivan rukouksen saarnaa varten. Yliopistoa tarkoittava arabian sana ?amea poikkeaa vain vahan perjantaimoskeijan nimesta.

Moskeijat Suomessa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Jarvenpaan moskeija Jarvenpaassa on lajissaan Suomen ensimmainen. Sen rakensivat talkoilla tataarit 1940-luvun alkupuolella. Rakennukseen kuuluu minareettia edustava torni, josta ei tosin rukouskutsuja ole lupa huutaa. ^{[7] [36]} Muita moskeijoita tai rukoushuoneita on Suomessa noin 60?80, muun muassa Helsingissa kahdeksan. ^{[37] [38]} Paakaupunkiseudulla niita on noin 30. ^[38]

Lahden moskeija ( turk . Lahti Cami ) on 1950-luvulla rakennettu entinen Adventtiseurakunnan kirkko , joka sijaitsee Paijat-Hameen maakunnassa Lahden Asemantaustalla . ^[39] Lahden moskeija on Suomen suurin. Aiemmin myos kuvataiteilija Ismo Pyykon ateljeena toiminut rakennus kunnostettiin moskeijaksi vuonna 2012 . Se kuuluu Suomen Islamilaisen Diyanet Yhdyskunnan alaisuuteen, joka lisaksi hallinnoi Vantaan , Turun seka Porin rukoushuoneita. Lahden moskeijakaan ei todellisuudessa ole moskeija, koska siina on luokkatiloja. ^[34] Yhdyskunta saa rahoitusta Turkista.

Useat suomalaiset moskeijahankkeet ovat kaatuneet rahoituksen puutteeseen. Monissa Euroopan maissa moskeijat ovat saaneet merkittavaa rahoitusta arabimaista, etenkin Saudi-Arabiasta ja Turkista. ^[40] Helsingin suurmoskeijahanke kaatui vuonna 2017. ^[41]

Moskeijoiden kohtaama vastarinta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Moskeijat ovat lansimaissa kohdanneet myos vastustusta, koska ne saatetaan nahda merkkina lansimaisten arvojen kanssa yhteensopimattoman uskonnon valta-aseman vahvistumisesta, ”islamisaatiosta”. ^[42] Moskeijoiden rakentamista on lannessa vastustettu myos siksi, etta niiden epaillaan muuttuvan aariuskonnollisuuden keskuksiksi. ^[43] Islamilaisen neuvoston varapuheenjohtaja Pia Jardi on torjunut vaitteen: "On jo ihan tutkimuksienkin kautta todettu, etta ei ne ole ne moskeijat, jotka radikalisoivat . Rakennus ei voi radikalisoida, vaan sen tekevat ihmiset." ^[43]

Kuuluisia moskeijoita [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Al-Aqsa (Jerusalem, 705??) moneen kertaan uudelleen rakennettu moskeija Jerusalemin Temppelivuorella
• Cordoban moskeija (Cordoba, 780?961) Cordoban emiraatin ja myohemmin kalifaatin tarkein moskeija
• Epasovun moskeija (lahella Medinaa) Muhammedin havittama moskeija
• Hagia Sofia (Istanbul, 1453?1934, ja uudelleen 2020?) muutettiin kristillisesta kirkosta moskeijaksi
• Hazrat Alin moskeija (Pohjois-Afganistan, 1400-luku) Kalifi Alin ja Zarathustran hauta
• Huaishengin moskeija /Kanton, Kiina, 1300-luku)
• Kairouanin suuri moskeija
• Kalliomoskeija (Jerusalem, 691) ei sisalla rukoussalia
• Qol?arif (Kazan, 1500-luvulla; uudelleenrakennus 2005)
• Lala Tulpan (Ufa, 1998)
• mas?id al-Haram ( Mekka , ?)
• mas?id al-Nabawi (Medina, ?)
• Niujien moskeija (Beijing, Kiina, 996)
• Pietarin moskeija (Pietari, 1914)
• Selimin moskeija (Edirne, Turkki, 1475)
• Suleimanin moskeija (Istanbul, 1558)
• Sulttaani Ahmedin moskeija (Istanbul, 1616?) tunnetaan "sinisena moskeijana"
• Taj Mahal (Agra, Intia, 1653) ei ole moskeija vaan moskeijan nakoiseksi rakennettu mausoleumi
• Umaijadimoskeija (Damaskos, 706) Johannes Kastajan kirkon paikalle rakennettu. Sisaltaa Johannes Kastajan pyhainjaannosarkun

Kuvia moskeijoista [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• 
  Istanbulin Sulttaani Ahmedin moskeija.
• 
  Lahden turkkilainen moskeija.
• 
  Moskeija Egyptissa Aswanissa.
• 
  Kiinalaistyylinen minareetti
• 
  Istanbulin Hagia Sofia (Pyha viisaus) moskeija.

Katso myos [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Adhaan (rukouskutsu)
• Helsingin suurmoskeijahanke
• Minareetti
• Salat (Rukous islamissa)

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Moskeija Wikimedia Commonsissa