Moronin kirja ( engl. Book of Moroni ) on Mormonin kirjan 15. ja viimeinen kirja. Sen kertojahahmo on profeetta Moroni . Mormonin kirjan muista osista poiketen Moronin kirjassa on vain vahan kertovaa ainesta, mutta se sisaltaa ohjeita kirkon jarjestamiseen ja pyhiin toimituksiin, kuten kasteeseen ja ehtoolliseen . Kirjassa on 10 lukua ja sen tapahtumat sijoittuvat noin vuosiin 401?421. ^{[MK 1]}

Mormonin kirjan 13. kirja, jonka nimi myos on Mormonin kirja , paattyy nefilaisten tappioon lamanilaisia vastaan. ^{[MK 2]} Vain profeetta Moroni jaa eloon, ja isansa Mormonin kehotuksesta han kirjoittaa nefilaisten historian loppuun. ^{[MK 3]} Sen jalkeen Moroni laatii viela lyhennelman profeetta Eterin kirjoituksista ja jeredilaisten historiasta, joka muodostaa Mormonin kirjan 14. kirjan . ^{[MK 4]}

Moronin kirjan alussa Moroni kertoo olleensa siina kasityksessa, ettei kirjoittaisi enempaa. Han piileskelee lamanilaisia, jotka vainoavat viimeisia nefilaisia, ja kertoo naiden julmista sisallissodista. ^{[MK 5]} Sen jalkeen Moroni kertoo, miten seurakunta ja kirkolliset toimitukset tulee jarjestaa, ja korostaa ohjeittensa noudattavan ylosnousseen Jeesuksen esimerkkia. ^{[MK 6]}

Jeesus asetti apostolit , papit ja opettajat virkaansa katten paallepanemisella . ^{[MK 7]} Sakramenttileipa ja -viini tulee siunata papin tai vanhimman johdolla ja rukoillen Isaa Kristuksen nimessa. ^{[MK 8]} Kaste kuuluu vain heille, jotka tulevat ”sarkynein sydamin ja murtunein mielin” ja ovat ”todella tehneet parannuksen kaikista synneistaan”. ^{[MK 9]} Pienten lasten kastaminen on kiellettya, silla he ”ovat elavia Kristuksessa” ja pelastuvat Jumalan armosta. Myos ymparileikkaus on Kristuksen sovitustyon kautta kaynyt tarpeettomaksi. ^{[MK 10]}

Seurakunnan kokoukset tapahtuvat Pyhan hengen johdatuksella. Kokoontumisissa paastotaan , rukoillaan ja keskustellaan uskonasioista. Pahantekijat erotetaan seurakunnasta, mikali kolme kirkon jasenta todistaa tapahtuneesta synnista vanhinten edessa. Anteeksi on kuitenkin annettava kaikille, jotka sita vilpittomasti pyytavat ja tekevat parannuksen. ^{[MK 11]} Pyhan hengen avulla kristityt voivat erottaa hyvan pahasta. ^{[MK 12]} Pyhan hengen kautta he saavat myos armolahjoja seka varmuuden Mormonin kirjan totuudesta. ^{[MK 13]}

Moronin kirjan loppupuolella kerrotaan Mormonin ennen kuolemaansa pitamasta saarnasta ^{[MK 14]} ja lainataan kirjetta, jossa Mormon kehottaa poikaansa luottamaan Jeesukseen ja rukoilemaan syntisten puolesta. ^{[MK 15]} Kirjan lopussa Moroni arvelee menevansa pian ”lepoon Jumalan paratiisiin, kunnes minun henkeni ja ruumiini yhdistyvat jalleen” ja han on kohtaava Jumalan viimeisella tuomiolla . ^{[MK 16]}

Lahetyssaarnajat kehottavat usein mormonismista kiinnostuneita kysymaan Jumalalta, onko Mormonin kirja aito, ja viittaavat Moronin kirjan jakeisiin 10:4?5: ^[1]

≫mina tahtoisin kehottaa teita kysymaan Jumalalta, iankaikkiselta Isalta, Kristuksen nimessa, eivatko nama asiat ole totta; ja jos te kysytte vilpittomin sydamin, vakain aikein, Kristukseen uskoen, han ilmoittaa niista teille totuuden Pyhan Hengen voimalla. Ja Pyhan Hengen voimalla te voitte tietaa totuuden kaikesta.≫

”Moronin lupaus” on koko Mormonin kirjan tunnetuimpia kohtia. Monet lahetyssaarnaajat osaavat kyseisen katkelman ulkoa. ^[1]

Historioitsija David F. Holland nakee Moronin kirjan keskeisena teemana lahjan teologian. ”Lahjan” ja ”antamisen” kaltaiset sanat toistuvat lyhyessa kirjassa noin 30 kertaa. Toinen toistuva aihe on Moronin huoli oman kirjoitustyonsa puutteista seka pelko siita, etta kun pakanat aikanaan saavat Mormonin kirjan kasiinsa, he eivat ota sita vakavasti. Holland huomauttaa, etta Moroni antaa ohjeita kirkon jarjestamiseen vaikka on kansansa viimeinen; ne eivat ole Moronin aikalaisia vaan tulevaisuutta varten. ^[2]

Katso myos: Mormonin kirjan historiallisuus

Mormonismin perustaja Joseph Smith kertoi kaantaneensa Mormonin kirjan muinaisista kultalevyista , ^[3] ja myohempien aikojen pyhien liikkeen kannattajat ovat perinteisesti katsoneet kirjan kuvaavan todellisia tapahtumia. ^[4] Kertomuksen tueksi ei kuitenkaan ole tieteellista nayttoa, ^[5] ja sekulaarit tutkijat pitavat sita 1800-luvun tuotteena. ^[6]

Moronin kirja on Mormonin kirjan sisaisen kronologian viimeinen, mutta sita ei saneltu viimeisena, silla kirjan lopun saneltuaan Smith saneli viela kuusi ensimmaista kirjaa ( 1. Nefi ? Omni ). Brent Lee Metcalfe (1993) nakee teologisen ja tarinallisen jatkuvuuden Moronin kirjan teemojen seka myohemmin saneltujen osuuksien valilla. Esimerkiksi Mormonin kirjan loppuosan kehittynyt kristologia on lasna myos Nefin kirjoissa mutta ei kertomuksen puolivaliin sijoittuvissa Moosian ja Alman kirjassa , jotka saneltiin ensimmaisina. ^[7]

• Metcalfe, Brent Lee (toim.):  New Approaches to the Book of Mormon: Explorations in Critical Methodology , s. 395?444. Salt Lake City, Utah: Signature Books, 1993. ISBN 1-56085-017-5 . Internet Archive (viitattu 2.3.2023). (englanniksi)

• Holland, David F.:  Moroni: a brief theological introduction . Provo, Utah: Brigham Young University, Neal A. Maxwell Institute, 2020. ISBN 978-0-8425-0013-5 . (englanniksi)

• Moronin kirja Myohempien aikojen pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon verkkosivuilla.