Moolimassa (tunnus M , yksikko g / mol tai kg/mol ^[1] ) on se massa , joka on yhdella moolilla atomeita tai molekyyleja . Yhdessa moolissa on Avogadron vakion (N _A = 6,02214·10 ²³ ) osoittama maara rakenneyksikoita. ^[2]

Alkuaineiden suhteellinen atomimassa , joka on lukuarvoltaan sama kuin niiden moolimassa, on ilmoitettu jaksollisessa jarjestelmassa . Molekyyli- ja ioniyhdisteen moolimassa saadaan tietaa laskemalla yhteen niiden alkuaineatomien atomimassat, joista yhdiste on muodostunut. Ioniyhdisteilla on kiinteassa olomuodossa jatkuva hilarakenne , joten niille laskettu moolimassa on niiden kaavamassa, joka ilmoittaa ioniyhdisteen empiirisen kaavan mukaisen moolimassan. Lukuarvoon liitetaan yksikoksi g/mol. Moolimassa voidaan myos laskea, jos tunnetaan aineen massa ja ainemaara :

${\displaystyle M={\frac {m}{n}}}$,

missa M on moolimassa, m on aineen massa, ja n on ainemaara mooleissa.

Esimerkkeja [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Hiilen ( isotooppi 12) moolimassa M ( ¹² C) on maaritelman mukaisesti 12,000 g/mol, toisin sanoen yksi mooli hiilta on massaltaan 12,000 g ^[1] . Systeemin perusosaset voivat olla atomeja, molekyyleja, ioneja, elektroneja tai muita maariteltyja hiukkasia.

Alkuaineen moolimassa on sama kuin alkuaineen suhteellinen moolimassa. Luonnossa hiili esiintyy paaasiassa isotooppien ¹² C (98,9 %) ja ¹³ C (1,1 %) seoksena, jolloin suhteelliseksi moolimassaksi saadaan 12,011 g/mol.

Yhdisteen moolimassa saadaan laskemalla yhdisteen kaavassa esiintyvien atomien moolimassat yhteen. Veden moolimassa M (H ₂ O) = 2 · M (H) + M (O) = 2 · 1,008 g/mol + 16,00 g/mol = 18,016 g/mol. Tassa vedyn atomimassa on 1,008  u ja hapen atomimassa on 16,00 u.

Polymeerien moolimassa [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Polymeerimateriaaleille ei voida laskea yhta yksittaista moolimassaa, koska polymeerimateriaali sisaltaa kaytannossa aina eripituisia ja taten myos erimassaisia polymeeriketjuja : kyseessa on siis eraanlainen seos . Polymeerimateriaaleille onkin olemassa erilaisia keskimaaraisia moolimassoja, kuten painokeskimaarainen moolimassa (M _w ), lukukeskimaarainen moolimassa (M _n ) ja viskositeettikeskimaarainen moolimassa (M _v ). Naista yleisimmin kaytetaan M _n :aa ja M _w :aa. M _w :n ja M _n :n osamaarana (M _w /M _n ) polymeerille saadaan moolimassa dispersiteetti -arvo. Sijoittamalla polymeerimateriaalin polymeeriketjujen pituudet massan suhteen graafiseksi esitykseksi saadaan aikaan polymeerin moolimassajakauma .

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]