Monimetallilamppu
(myos metallihalidilamppu tai metallihalogeenilamppu) on
purkauslamppu
, jonka valontuotto perustuu sen purkausputkessa kaytettyyn useiden eri metallien seokseen. Lamppu on samankaltainen kuin
elohopeahoyrylamppu
, mutta sen tuottama valo on puhtaamman valkeaa ja varientoistokyky parempi. Monimetallilamput myos valaisevat elohopealamppuja tehokkaammin, mutta ovat hieman lyhytikaisempia. Monimetallilamppu on valotehokkuudeltaan lahes
suurpainenatriumlampun
veroinen (pienitehoiset jopa parempia), ja valon spektri on paljon sinertavampi. Tehot alkavat 10
watista
jatkuen 24 kilowattiin.
Monimetallilamput jakautuvat purkausputken materiaalin mukaan
kvartsilasisiin
ja
keraamisiin
. Keraamiset lamput edustavat uudempaa tekniikkaa. Ne sailyttavat
valovirtansa
ja varisavynsa hyvin koko elinikansa ajan ja niiden valotehokkuus ja varintoisto on vastaavia kvartsilasisia malleja parempi. Nykyisin suurin osa pienitehoisista 20?150 W lampuista on keraamisia, mutta suuritehoiset ovat yha kvartsilasisia. Keraamisten lamppujen
varilampotila
on tavallisesti 3000 tai 4200
K
, kvartsilasisia valmistetaan myos paivanvalon savyisina.
Monimetallilamppujen purkausputkissa kaytetaan elohopean lisaksi eri metallien
halideja
. Naita ovat mm.
natriumin
,
litiumin
,
erbiumin
,
cesiumin
,
indiumin
,
skandiumin
,
holmiumin
,
tuliumin
,
talliumin
, ja
dysprosiumin
jodidit
. Purkausputkessa on lisaksi taytekaasu, joka voi olla esimerkiksi
argonia
,
kryptonia
,
ksenonia
tai niiden seosta. Myos lampun kuvun sisalla voi olla inertti kaasu tai se on tyhjioity.
Tievalaistuksessa
tama lampputekniikka ei ole erityisen laajassa kaytossa. Sita kaytetaan lahinna puistojen, kaupunkikeskusten, torien ja aukioiden valaisemisessa, missa luonnollinen valon vari ja varintoistokyky ovat tarkeita valaistuksen ilmeen ja viihtyvyyden kannalta. Samoista syista monimetallilamppuja kaytetaan urheilustadionien valaisuun. Monimetallilamppuja kaytetaan myos yleisesti sisavalaistuksessa julkisissa tiloissa, myymaloissa ja teollisuushalleissa.
[1]
Monimetallilamppujen kehittyminen, entista korkeammat valaistuksen laatuvaatimukset ja elohopeahoyrylamppujen poistuminen markkinoilta vuonna 2015 ovat kasvattaneet monimetallilamppujen suosiota.
Monimetalli on hyva lampputyyppi
akvaarioon
, etenkin suolaisen veden riutta-akvaariot hyotyvat monimetallilampuista, ja niiden kayttoonotto on mahdollistanut uusien korallilajien kasvattamisen vankeudessa.
[2]
Lamput ovat myos suosittuja
kasvivalona
suurpainenatriumin ohella. Monimetalli kehitettiin hieman ennen suurpainenatriumlamppua elohopeahoyrylampun pohjalta, ja tarkoitus oli valmistaa mahdollisimman hyvin paivanvaloa vastaava valonlahde. Monimetalli on siis toiseksi ideaalisin valaisin
rikkiplasmalampun
jalkeen kasveille, jotka eivat kuki, eli useimmiten niita kaytetaan kasvulliseen vaiheeseen.
[3]
Monimetallilamput ovat tarkeassa roolissa viihdeteollisuudessa, jossa niita kaytetaan elokuvien ja televisiosarjojen tuotannossa. Lampuilla saadaan luotua paivanvalon kaltainen valaistus hyvalla varintoistolla seka sisalla etta ulkona luonnonvalon maarasta riippumatta. Tehokkaimmat elokuvatuotannossa kaytetyt lamput yltavat teholtaan yli 20 kilowattiin.
Monimetallilamppua tarjottiin myos asuintilojen yleisvalaistukseen 1980-luvun alussa, jolloin
General Electric
toi Yhdysvaltain markkinoille Miser MaxiLight-lampun, joka oli hehkulamppuvalaisimeen sopiva jalkiasennustuote, kuten nykyiset
pienloistelamppuun
perustuvat
energiansaastolamput
. Tuote ei kuitenkaan menestynyt markkinoilla korkean hinnan ja lampun toimintaan liittyvien ongelmien vuoksi, ja ehti olla markkinoilla vain muutaman vuoden ajan.
Monimetallilamput toimivat suuressa paineessa. Siten niissa on rajahdysvaara. Suojalasi valaisimeen on turvallisuussyista aiheellinen.
[4]
Kvartsilasi kiteytyy ja haurastuu kayttoian pidetessa. Kayttoian lopussa yksi vikaantumismuoto on pamahdus pirstaleiksi. Uudemmat keraamisella purkausputkella varustetut mallit eivat yleensa pirstoudu, mutta alkavat vuotaa kupuun saaden sen sisapinnan sysimustaksi.