Tahan artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lahteita, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolahteista. Voit auttaa Wikipediaa lisaamalla artikkeliin tarkistettavissa olevia lahteita ja merkitsemalla ne ohjeen mukaan.

Molekyylipilvi on tahtien valisen aineen kasautuma, jossa paaosin on molekyylimuodossa olevaa vetya H ₂ mutta myos kymmenia muita molekyyleja. Niita kutsutaan myos nimella GMC ( engl. Giant Molecular Cloud ). Kylmat molekyylipilvet havaitaan radioalueella hakakaasun CO lahettamasta radiosateilysta.

Molekyylipilvet ovat tahtien valisen aineen kasautumia, joiden massa on 100?10 ⁶ Auringon massaa ja lampotila 10?20 kelvinia . Niiden tiheys on 10?10 ⁶ molekyylia kuutiosentissa. Molekyylipilvien ytimet koostuvat nimensa mukaisesti erilaisista orgaanisista ja epaorgaanisista molekyyleista. Molekyylipilvet ovat ensisijaisia tahtien syntypaikkoja.

Molekyylipilvi, jonka lapimitta on noin 100 parsekia (326 valovuotta ), on neutraalin vedyn pilvessa oleva tiivistyma. Naiden neutraalin vedyn pilvien lapimitta on 1 kpc eli 3 260 valovuotta. Auringon etaisyydella Linnunradan keskuksesta suurin osa kaikesta tahtienvalisesta aineesta on molekyyleina. Yhdessa molekyylipilvessa on hyvinkin miljoonia Auringon massoja. Pilvet sijaitsevat Linnunradan spiraalihaaroissa, ja niiden niin sanottu skaalakorkeus on Linnunradassa noin 50?75 parsekia. Skaalakorkeus on korkeus, jossa molekyylipilven tiheys laskee kertoimella 1/2,7.

Tahdet muodostuvat yleensa jattilaismaisissa molekyylipilvissa, koska niiden tiheys on suuri ja lampotila alhainen. Nain niissa toteutuu kriteeri, jossa kaasun sisainen painovoima voittaa kaasun paineen. Molekyylipilvissa tapahtuu yliaanen nopeudella virtauksia pyorteisessa, magnetisoituneessa kaasussa. Nama virtaukset kuluttavat pilven energiaa ja aiheuttavat pilven osien kutistumista. Mutta samaan aikaan pilvet hajoavat muun muassa uusien tahtien kaasukuplien laajenemisen takia. Molekyylipilvet ovat yleensa hyvin vakaita, mutta tahtien synnyn laukaisee supernovien ?okkiaalto ja magneettinen hairio tai pilvien keskinainen tormays. Jattimolekyylipilvessa on tiheampia pilvia, joiden lapimitta on 10 parsekia (yli 30 valovuotta), ja naissa hyvin tiheita ytimia, joiden lapimitta on parsek eli noin 3 valovuotta.

• Kaasusumu