Tämä on lupaava artikkeli.

Mindaugas

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mindaugas
Mindaugas kuvattuna Alexander Guagninin kronikoissa.
Mindaugas kuvattuna Alexander Guagninin kronikoissa.
Liettuan suuriruhtinas
Liettuan kuningas
Suuriruhtinaana 1236 ? 1253
Kuninkaana 1253 ? 1263
Edeltaja ei tiedossa
Seuraaja Treniota
Henkilotiedot
Syntynyt 1200
Kuollut 1263

Mindaugas (myos Mendog ja Mindowe ) ( 1200 ? 1263 ) oli ensimmainen tunnettu Liettuan suuriruhtinas ja ainoa Liettuan kuningas. Mindaugasin valtakausi kuninkaana kesti kymmenen vuoden ajan, kunnes hanen veljenpoikansa Treniota ja herttua Daumantas murhasivat hanet. Vaikka hanen valtakautensa olikin levotonta aikaa, nykyaan Liettuassa Mindaugasia pidetaan maan perustajana ja lansimaisen kulttuurin tuojana. [1]

Suuriruhtinaana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mindaugasin varhaisesta taustasta ei tiedeta kuin se, etta Liivinmaan riimikronikan mukaan hanen isansa oli merkittava kuningas ( ein kunic groβ ). [2] Liettualaisen historioitsija Tomas Baranauskasin mukaan Mindaugasin isa oli mahdollisesti Henrikin Liivinmaan kronikassa vuonna 1213 mainittu nimeamaton ruhtinas [1] . Mindaugas hallitsi alkuaikoinaan Auk?taitijaa eli niin sanottua Varsinais-Liettuaa. 1200-luvulla Kalparitaristo , paavi seka Saksan keisari kiinnostuivat kaikki Liettuan alueista ja vuonna 1236 se mainitaan yhtena valloitettavana pakana-alueena. Paavi Gregorius IX julisti erityisen ristiretken Liettuaan ja ?emaitijaan vuonna 1236. Volkwinin johtamat kalparitarit havisivat Mindaugasin kilpailija Vykintasin johtamille ?emaitijalaisille Saulen taistelussa 22. syyskuuta 1236. [2] Liivinmaan riimikronikan mukaan Mindaugas oli vuoteen 1238 mennessa koonnut valtansa alle kaikki liettualaiset maat. Muissa lahteissa yhdistamista tapahtui viela myohemmin 1230-luvulla ja viela 1240-luvullakin. Rusilaisissa lahteissa Mindaugasia kutsutaan suuriruhtinaaksi ( Veliki knjaz ), mika tarkoittaa etta han oli useamman ruhtinaan paa. Vuodesta 1245 hanta kutsutaan latinankielisissa lahteissa nimella Supreme Rex ja etta han hallitsi kaikkia liettualaisia maita, seka niiden lisaksi etelaista Seloniaa , Mustaa Rusia ja mahdollisesti Minskia ja Breslavia. Vuonna 1239 han oli lahettanyt poikansa Vai?vilkasin hallitsemaan Novgorodia. Mindaugasin vallan tunnustivat myos ilmeisesti muinaispreussilaiset Nadruvia , Skalvia seka jotvingialaiset Sudovian pohjoisosassa. [3]

Kuninkaana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Paavi Innocentius IV:nen bulla Mindaugasin tunnustamisesta kuninkaaksi vuonna 1251.

Vuonna 1248 Mindaugas lahetti veljenpoikansa Tautvylasin, Edivydasin ja Saulen taistelun voittaja Vykintasin valtaamaan Smolenskia , mutta yritys epaonnistui. Sittemmin Mindaugasin pyrkimys vallata naiden alueet Liettuassa johtivat sisallissotaan, jossa Tautvylas, Edivydas ja Vykintas solmivat Mindaugasin vastaisen liiton Saksalaisen ritarikunnan ja Galitsian-Volynian kanssa. Mindaugas puolestaan lahjoi ritarikunnan Andreas von Stirlandin puolelleen. [3] Paavi Innocentius IV kastoi Mindaugasin 1251 ja vastineeksi siita Mindaugasista tuli kuningas. Kesalla 1251 Mindaugas ja hanen puolellaan olleet kalparitarit torjuivat Tautvylasin hyokkayksen Vorutan linnaan. Tappion jalkeen Tautvylas pakeni Galitsiaan ja tehtiin rauha, jossa Mustan Rusin hallitsijaksi nousi Galitsian ruhtinas Danielin poika Roman ja Polotskin ruhtinaskunnan johtoon nousi Tautvylas. Mindaugasin ja hanen vaimonsa Mortan virallinen kruunaaminen tapahtui vuonna 1253 ja kruunauksen suoritti paavia edustanut Kulmin arkkipiispa. Oletettua kruunauspaivaa 6. heinakuuta pidetaan Liettuassa nykyin kansallisena juhlapaivana. Mindaugas rakennutti kirkon Vilnaan nykyisen katedraalin paikalle, mika viittaa siihen etta Vilna oli jo tuolloin Liettuan keskus. Vuosina 1251?1261 Liettuan ja Liivinmaan valilla vallitsi pitka rauha. Tana aikana Liettua laajentui itaan rusilaiselle alueelle. Mindaugas solmi rauhan myos Galitsian kanssa, jonka ruhtinas Danielin pojalle ?varnille han naitti tyttarensa. Vuonna 1259 Kultaisen ordan mongolit hyokkasivat Liettuaan pystymatta kuitenkaan alistamaan sita. [4]

Valtakauden loppu [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

50 litin juhlakolikko, jossa on kuvattuna Mindaugas.

?emaitijalaiset olivat Memelin (nyk. Klaip?da) perustamisen jalkeen vuonna 1252 hyokkailleet jatkuvasti Saksalaista ritarikuntaa vastaan. Heidan voitettuaan ritarikunnan joukot Skuodassa 1259 kuurit kapinoivat ja semgallit irtautuivat ritarikunnan hallinnasta. Semgallien voitettua Durben taistelun vuonna 1260 kuurit vapautuivat kokonaan ja muinaispreussilaiset aloittivat kapinan. Ritarikunnan elpyessa 1261 ?emaitijalaiset pyysivat apua Mindaugasilta taman sisarenpojan Treniotan valityksella. [5] Mindaugas suostui ja kerasi sotakoalition ritarikuntaa vastaan. Sota ritarikuntaa vastaan merkitsi Liettuan palaamista pakanalsuuteen, vaikka Mindaugas itse ei tiettavasti katolilaisuudesta luopunut. Mindaugasin sotakoalitioon kuului Liettuan hallitsemat rusilaiset ruhtinaskunnat Polotsk ja Vitebsk , seka Novgorod . Hyokkayksia tehtiin Liivinmaalle, puolalaiseen Masoviaan ja ritarikunnan lantisille alueille muinaispreussilaisten tukemiseksi. Treniota omistautui sodalle lannessa ja Mindaugas toimi puolestaan idassa. Kaksikon valit kiristyivat ritarikunnan kukistettua Liivinmaan kapinalliset. Mindaugasin tappoi lopulta hanen vaimokseen Mortan kuoleman jalkeen ottama vaimo, joka oli jo Nal?ian ruhtinas Daumantasin aviopuoliso. Treniotan rohkaisemana Daumantas tappoi Mindaugasin ja hanen kaksi poikaansa vuonna 1263. Treniota nousi Mindaugasin seuraajaksi, vaikkakin hanen valtakautensa jai melko lyhyeksi. Mindaugasin poika Vai?vilkas, joka oli aikanaan vetaytynyt luostariin, yritti kukistaa Treniotaa. Treniotan murhasi lopulta eras Mindaugasin palvelija ja Vai?vilkas hallitsi Liettuaa vuodesta 1264 vuoteen 1267, mutta vetaytyi lopulta takaisin luostariin, jossa hanetkin murhattiin seuraavana jouluna. [6]

Muuta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Mindaugasiin on myohemmin suhtauduttu ristiriitaisesti. Pakanallismieliset pitivat hanta petturina kun taas kristityt ovat pitaneet hanen tukeaan kristinuskolle liian laimeana. Gediminasin tiedetaan maininneen hanet vain ohimennen kun taas Vytautas Suuri ei maininnut hanta koskaan. Hanta on jopa vaitetty myohemmin Puola-Liettuaan kohdistuneen tuhon aiheuttajaksi. [7] Mindaugas oli puolalaisen Juliusz Słowackin naytelma Mindowen aihe [8] . Lisaksi han on esiintynyt Martin? Zivertsin naytelmassa Vara (1944) ja Justinas Marcinkevi?iuksen runossa Mindaugas (1969). Molemmissa teoksissa arvosteltiin Mindaugasin vakivaltaista Liettuan valtion synnyttamisprosessia. [9]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Viitteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ a b The Formation of the Lithuanian State Tomas Baranauskas. Arkistoitu 16.4.2009. Viitattu 2.6.2010. (englanniksi)
  2. ↑ a b Kallio 2009, s. 37
  3. ↑ a b Kallio 2009, s. 38
  4. ↑ Kallio 2009, s. 39
  5. ↑ Kallio 2009, s. 40
  6. ↑ Kallio 2009, s. 41
  7. ↑ Art?ras Dubonis: Mindaugo knyga istorija.lt . Viitattu 24.8.2010. (englanniksi)
  8. ↑ Juliusz Słowacki Polski Słownik Biograficzny . Arkistoitu 4.3.2009. Viitattu 28.8.2010. (puolaksi)
  9. ↑ Antanas V. Dundzila: King and Power lituanus.org . 1990. Arkistoitu 16.3.2021. Viitattu 28.8.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Edeltaja:
tuntematon 		Liettuan hallitsija
 1236?1263 		Seuraaja:
Treniota
Kansainvaliset
Kansalliset
Henkilot
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mindaugas&oldid=21695350 ”