Miklos Horthy

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Miklos Horthy
Unkarin kuningaskunnan valtionhoitaja
1. maaliskuuta 1920 ? 15. lokakuuta 1944
Edeltaja Karoly Huszar
Seuraaja Ferenc Szalasi
Henkilotiedot
Syntynyt 18. kesakuuta 1868
Kenderes , Itavalta-Unkari
Kuollut 9. helmikuuta 1957  (88 vuotta)
Estoril , Portugali
Puoliso Magdolna Purgly
Tiedot
Uskonto kalvinisti
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Miklos Horthy de Nagybanya (unkarilaisittain: nagybanyai Horthy Miklos; 18. kesakuuta 1868 Kenderes , Itavalta-Unkari , nyk. Unkarissa ? 9. helmikuuta 1957 Estoril , Portugali ) oli Itavalta-Unkarin laivaston amiraali seka Unkarin kuningaskunnan valtionhoitaja ja tosiasiallinen hallitsija vuosina 1920?1944. Horthyn virallinen arvonimi oli Hanen ruhtinaallinen korkeutensa Unkarin kuningaskunnan valtionhoitaja [1] , ( unk. ? F?meltosaga a Magyar Kiralysag Kormanyzoja ).

Varhainen elama [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Miklos Horthy syntyi maanomistaja-aatelistoon kuuluneeseen perheeseen, kavi koulua Debrecen issa ja opiskeli sen jalkeen meriupseeriksi Fiumen (nyk. Rijeka ) laivastoakatemiassa, josta valmistui 1886. Han matkusti ympari maailmaa laivaston koululaivalla ja palveli Itavalta-Unkarin laivaston suoja-aluksella diplomaattien turvana Turkissa ja muissa maissa. Han toimi jonkin aikaa keisari Frans Joosef in adjutanttina Wienissa. Ensimmaisen maailmansodan aikana Horthy palveli ensin risteilijan paallikkona ja myohemmin amiraalina Itavalta-Unkarin laivastossa. Han haavoittui Otranton meritaistelussa 1917. Hanet ylennettiin laivaston komentajaksi maaliskuussa 1918 ohittaen virkanimityksessa useita vanhempia upseereita.

Nousu valtaan [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Ensimmaisen maailmansodan paattyessa Itavalta-Unkarin luhistumiseen Horthy vetaytyi kotitiluksilleen Kenderesiin, mutta otti sitten vuonna 1919 vastaan sotaministerin tehtavan Gyula Karolyi n hallituksessa. Se oli perustettu vastavallankumoukselliseksi vastavoimaksi Unkarin Neuvostotasavallalle (Tanacskoztarsasag) eli maaliskuussa 1919 valtaan nousseelle hallitukselle, jota johti sosiaalidemokraatti Sandor Garbai mutta jonka jalkimainetta on voimakkaimmin henkiloinyt ulkoministeri (ulkoasiain kansankomissaari), kommunisti Bela Kun . Karolyin erottua Horthy johti vastavallankumouksellista armeijaa, jonka joukot Neuvostotasavallan kukistuttua syyllistyivat myos kostotoimiin, ns. valkoiseen terroriin. [2] Horthyn ei tiedeta antaneen suoranaisia tappokaskyja, ja hanen syyllisyydestaan on vaitelty viime aikoihin asti. [3]

Neuvostotasavallan kukistuttua Horthy marssi Budapestiin marraskuussa 1919, ja maailmansodan voittajavaltioiden suostumuksella hanet valittiin Unkarin valtionhoitajaksi.

Unkarin valtionhoitajana [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Vaikka Horthy kannattikin Unkarin valtiomuodon sailyttamista kuningaskuntana, han torjui viimeisen Unkarin kuninkaaksi kruunatun Habsburg-hallitsijan Kaarle IV :n yritykset nousta valtaan maaliskuussa ja lokakuussa 1921, ja pysyi tosiasiallisena valtionpaamiehena vuoteen 1944 saakka. [4] 1930-luvulla han laajensi valtionhoitajan valtaoikeuksia ja vuoden 1942 alussa valitutti poikansa Istvan Horthy n sijaisekseen; Istvan sai kuitenkin surmansa lentajana itarintamalla 1942. [2]

Horthy oli konservatiivinen nationalisti, joka maaratietoisesti vastusti kommunismia ja nojautui politiikassaan suurmaanomistajiin ja kapitalisteihin. Jarjestelmansa tueksi ja ensimmaisen maailmansodan sankarien palkitsemiseksi han perusti myos ”urhojen” (vitez) jarjeston, eraanlaisen nykyajan ritariston. [2] Horthyn Unkarissa harjoitettiin revansistista muistopolitiikkaa: Trianonin rauhansopimuksessa 1920 Unkarista irrotettujen suurten alueiden muistoa ja toivoa ”Unkarin ylosnousemuksesta” eli menetettyjen alueiden palauttamisesta vaalittiin. [5] Tama vei Horthyn Unkarin myos yhteistyohon Mussolini n Italia n ja Hitler in Saksa n kanssa, ja lopulta sotaan naiden liittolaisena. Horthyn johdolla Unkari osallistui T?ekkoslovakian miehitykseen vuonna 1939 saaden takaisin osan etelaista Slovakiaa, sai natsi-Saksan avustuksella osan Transilvaniaa Romanialta vuonna 1940 , miehitti osia Jugoslaviasta vuonna 1941 ja hyokkasi Neuvostoliittoon samana vuonna yhdessa Saksan kanssa.

Saksan sotaonnen kaantyessa Horthy alkoi tunnustella mahdollisuuksia sodasta irrottautumiseen. Tunnustelut kuitenkin epaonnistuivat, 19. maaliskuuta 1944 saksalaiset miehittivat Unkarin ja pakottivat Horthyn nimittamaan uuden hallituksen. Horthy jai edelleen valtionhoitajaksi, mutta yritti lokakuussa uudelleen irrottautua Saksan liittolaisuudesta, jolloin nuoliristilaiset (Unkarin natsit) kaappasivat vallan, ja Horthyn tilalle valtionpaamieheksi nousi heidan johtajansa Ferenc Szalasi . [2]

Viimeiset vuodet, kuolema ja jalkimaine [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Sodan paatyttya Horthy oli jonkin aikaa Saksassa amerikkalaisten miehittajien vartioimana. Hanta kuultiin todistajana Nurnbergin oikeudenkaynneissa mutta ei asetettu syytteeseen. Loppuelamansa, vuodesta 1949 lahtien, han asui Portugalin Estoril issa, ja kuoli siella 1957. [2] Unkarin vuoden 1956 kansannousun epaonnistuminen oli jarkyttanyt hanta suuresti, ja testamentissaan han pyysi, ettei hanen ruumistaan palautettaisi Unkariin, ennen kuin viimeinenkin venalainen sotilas on sielta lahtenyt.

Vuonna 1993 Horthyn ja hanen puolisonsa jaannokset tuotiin takaisin Unkariin ja haudattiin heidan kotikaupunkiinsa Kenderesiin. Unkarin virallinen valtiojohto ei osallistunut hautajaisiin, vaan poliitikot vierailivat paikalla korkeintaan yksityishenkiloina. Kolmekymmenta vuotta myohemmin, 3.9.2023, uudelleenhautaamisen muistoa juhlistettiin Kenderesissa tilaisuudella, jonka yhteydessa paikkakunnalla vieraili myos rakennus- ja liikenneministeri Janos Lazar. Puheessaan ministeri Lazar ylisti Horthya poikkeukselliseksi valtionpaamieheksi ja todelliseksi isanmaanystavaksi, mika nostatti Unkarin julkisuudessa jonkin verran keskustelua. [6]

Horthy on Unkarissa viime aikoihin saakka nahty ongelmallisena ja kiisteltyna hahmona. Kipeimpia kohtia hanen jalkimaineessaan on, vuoden 1919 valkoisen terrorin ohella, hanen osuutensa Unkarin juutalaisten joukkotuhoon . Horthy oli avoin antisemitisti, vaikka hanen tiedetaankin periaatteessa vastustaneen natsien toimeenpanemia joukkovainoja silla perusteella, etta liian jyrkista ja nopeista toimista koituisi vahinkoa Unkarin talouselamalle. Horthyn Unkarin hallinto syrji jarjestelmallisesti juutalaisia, alkaen vuoden 1920 numerus clausus -laista, jolla juutalaisten osuus yliopistojen opiskelijoista rajattiin vastaamaan heidan osuuttaan vaestosta, ja jatkuen vuosina 1938?1941 saadettyina juutalaislakeina, jotka rajoittivat juutalaisten ammatinharjoitus- ja omistusoikeutta ja lopulta myos kielsivat avioliitot ei-juutalaisten kanssa. Jopa 435 000 Unkarin juutalaisen kyydittaminen natsien tuhoamisleireille alkoi virallisesti vasta saksalaismiehityksen alettua maaliskuussa 1944, mutta jo tata ennen oli tapahtunut lahinna Unkariin liitetyilla alueilla joukkomurhia ja julmuuksia, eika juutalaisten eristaminen ja kuljettaminen olisi onnistunut ilman Unkarin virkamiesten ja hallintokoneiston apua. Horthy pysaytti juutalaisten kuljetukset Auschwitziin kesakuussa 1944, ilmeisesti kansainvalisen painostuksen johdosta. Historiantutkija Krisztian Ungvaryn mukaan Horthylla olisi viela miehitetyn maan valtionpaamiehenakin ollut arvovaltaa ja mahdollisuuksia pelastaa ainakin osa juutalaisista, mutta naita mahdollisuuksia han ei kayttanyt. [7] [8] [9]

Horthyn muistelmat ilmestyivat Antti Nuuttilan suomennoksena vuonna 1955. [10]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. ↑ Unkarin vaaran vuodet 1940-luvulla yle.fi . Viitattu 21.4.2023.
  2. ↑ a b c d e Magyar eletrajzi lexikon mek.oszk.hu .
  3. ↑ Hertelendy Gabor: Axioma-vita: Horthy Miklos nem vezenyelt le feherterrort Axioma-vita: Horthy Miklos nem vezenyelt le feherterrort . 13.4.2021. Viitattu 23.9.2023. (unkariksi)
  4. ↑ Unkarin valtionhoitaja. Suomen Kuvalehti , 41/1938, s. 18-19. Suomen Kuvalehti (vain tilaajille) . Viitattu 17.4.2020.
  5. ↑ mindenki: Maps and Dreams ? How Hungary Coped with Trianon in the 1920s | Hungarian Conservative www.hungarianconservative.com . 20.6.2022. Arkistoitu 29.3.2023. Viitattu 23.9.2023. (englanniksi)
  6. ↑ Lazar Janos melle bujtam az es? el?l, mikozben fideszes politikusokat hallgattam, ahogy Horthyt eltetik telex . 4.9.2023. Viitattu 23.9.2023. (unkariksi)
  7. ↑ Krisztian Ungvary:  A Horthy-rendszer merlege: diszkriminacio, szocialpolitika es antiszemitizmus Magyarorszagon, 1919 - 1944 . Pecs: Jelenkor K. [u.a.], 2012. ISBN 978-963-676-522-4 .
  8. ↑ Krisztian Ungvary:  Horthy Miklos: a kormanyzo es felel?ssege, 1920-1944 . Budapest: Jaffa Kiado, 2020. ISBN 978-963-475-238-7 .
  9. ↑ Horthy, Miklos Yad Vashem Shoah Resource Center.
  10. ↑ Muistelmat / Fennica ? Suomen kansallibibliografia . Kansalliskirjasto. Viitattu 5.7.2017. [ vanhentunut linkki ]

Aiheesta muualla [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Kansainvaliset
Kansalliset
Tieteilijat
Taiteenala
Henkilot
Muut
Noudettu kohteesta ” https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Miklos_Horthy&oldid=22413738 ”