Mihajlo Idvorski Pupin
(
serb.
Миха?ло Идворски Пупин
, myos kirjoitusasussa
Michael Idvorsky Pupin
;
4. lokakuuta
1858
Idvor
,
Itavallan keisarikunta
?
12. maaliskuuta
1935
New York City
) oli
serbialais
-
yhdysvaltalainen
fyysikko
. Pupin kehitti menetelman, jolla
puhelinliikenteen
kantamaa voitiin pidentaa kytkemalla johdolle
induktanssia
lisaavia keloja kumoamaan
kapasitanssia
. Menetelmaa kutsutaan keksijansa mukaan
pupinoinniksi
.
[1]
[2]
Pupinin perhe oli serbialaista alkuperaa, ja hanen lukutaidottomat vanhempansa kannustivat hanta kouluttautumaan. Han muutti Yhdysvaltoihin vuonna 1874 ja teki sekalaisia toita ennen kuin han suoritti kandidaatin tutkinnon vuonna 1883. Samana vuonna hanesta tuli Yhdysvaltain kansalainen. Pupin opiskeli sitten
Cambridgen yliopistossa
ja vaitteli tohtoriksi
Berliinin yliopistossa
vuonna 1889. Vuonna 1889 han aloitti matemaattisen fysiikan opettamisen
Columbian yliopistossa
.
[1]
[2]
Pupinin sahkotekniikan alan keksintoihin kuului muun muassa laitteita, joita kaytettiin laajalti lennatin- ja puhelinliikenteessa. Patenttiensa myota hanesta tuli vauras, ja han kaytti omaisuuttaan stipendirahastojen, saatioiden ja museoiden rahoittamiseen. Pupin tutki myos
rontgensateita
ja kehitti uuden menetelman
rontgenkuvien
ottamiseen.
[2]
[1]
Pupin sai vuonna 1924
Pulitzer-palkinnon
omaelamakerrallisesta teoksestaan
From Immigrant to Inventor
(1923). Hanet valittiin
Yhdysvaltain kansallisen tiedeakatemian
jaseneksi vuonna 1904 ja han oli
NASA
:n edeltajan
NACA
:n perustajia vuonna 1915. Presidentti
Woodrow Wilsonin
laheisena ystavana Pupin oli neuvonantajana
Jugoslavian
rajojen maarittamisessa
ensimmaisen maailmansodan
paattymisen jalkeen.
[3]
[1]
|
---|
| Kansainvaliset
| |
---|
| Kansalliset
| |
---|
| Tieteilijat
| |
---|
| Henkilot
| |
---|
| Muut
| |
---|
|