Michael Rosbash

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Michael Rosbash
Henkilotiedot
Syntynyt 7. maaliskuuta 1944
Kansas City , Missouri , Yhdysvallat
Kansalaisuus Yhdysvallat
Koulutus ja ura
Tutkinnot California Institute of Technology ,
Massachusetts Institute of Technology
Vaitostyon ohjaaja Sheldon Penman
Tutkimusalue genetiikka , kronobiologia
Palkinnot Gruberin neurotieteen palkinto 2009,
Nobelin laaketieteen palkinto 2017

Michael Morris Rosbash (s. 7. maaliskuuta 1944 Kansas City [1] ) on yhdysvaltalainen geneetikko ja kronobiologi . Han on Brandeisin yliopiston professori [2] ja Howard Hughesin laaketieteellisen instituutin tutkija. [3] Rosbashin johtama tutkimusryhma kloonasi vuonna 1984 Drosophilan period -geenin, ja vuonna 1990 han esitti, etta sisainen kello perustuu molekulaaristen varahtelyjen negatiiviseen palautekierteeseen. [2] [4] Tutkimusryhma, jossa Rosbach oli mukana, loysi myos sisaista kelloa saatelevan period - eli per -geenin [5] . Vuonna 2003 Rosbash nimitettiin National Academy of Sciencesin jaseneksi. [6] Vuonna 2017 han sai Nobelin fysiologian tai laaketieteen palkinnon yhdessa Michael W. Youngin ja Jeffrey C. Hallin kanssa "sirkadista rytmia kontrolloivan molekulaarisen mekanismin loytamisesta". [7]

Elamakerta [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Michael Rosbash syntyi Kansas Cityssa , Missourissa . Hanen vanhempansa, Hilde ja Alfred Rosbach, olivat Natsi-Saksasta vuonna 1938 lahteneita juutalaisia pakolaisia. [8] [9] Hanen isansa Alfred Rosbash oli kanttori [9] , mika juutalaisilla merkitsee seurakunnan johtajaa rukouksissa. Michaelin syntyman jalkeen perhe muutti Bostoniin. [10]

Rosbash aikoi aluksi opiskella matematiikkaa, mutta kaytyaan eraan biologian kurssin California Institute of Technologyssa (Caltech) ja tyoskenneltyaan eraan kesan Norman Davidsonin laboratoriossa han siirtyi opiskelemaan biologiaa. Vuonna 1965 han suoritti Caltechissa tutkinnon kemiassa [11] , minka jalkeen han vietti vuoden Pariisissa Institut de Biologie Physico-Chimiquessa Fulbright-ohjelman mukaisesti [11] , ja vuonna 1970 han vaitteli Massachusetts Institute of Technologyssa Sheldon Penmanin johdolla tohtoriksi biofysiikasta . [11] Jatkettuaan viela Edinburghin yliopistossa genetiikan opintoja kolme vuotta [11] han sai viran Brandeisin yliopistossa vuonna 1974. [12]

Rosbash on naimisissa entisen oppilaansa Nadja Abovichin kanssa. Heilla on Tanya-niminen tytar, jota paitsi Nadja Abovichilla on Paula-niminen tytar hanen edellisesta avioliitostaan. [13]

Tutkimukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rosbash tutki aluksi aineenvaihduntaa ja RNA :n toimintaa. [11] Saavuttuaan Brandeisiin han tyoskenteli yhdessa Jeffrey C. Hallin kanssa [14] ja tutki geenien vaikutusta sisaisen kellon sirkadisiin rytmeihin. He tutkivat erityisesti banaanikarpasen ( Drosophila melanogaster ) vuorokausirytmia ja tunnistivat kaksi sisaiseen kelloon vaikuttavaa geenia, jotka saivat nimet per (period) ja tim (timeless). He havaitsivat, etta period-geeniin liittyvan RNAn ja vastaavan proteiinin (PER) tasot vaihtelevat sirkadisen kierroksen aikana, ja myohemmin he loysivat myos hiirelta vastaavaa tehtavaa suorittavan geenin, mClock . [15] Toukokuussa 1998 Rosbash tyotovereineen loysi banaanikarpaselta myos kellogeenijakson, joka vastaa nisakkaide bmal1 -geenia. [16] Marraskuussa 1998 he loysivat banaanikarpaselta myos cry b - mutantin , mika johti paatelmaan, etta kryptokromi-proteiini osallistuu rytmin saatelyyn. [17]


Lahetti-RNA:n tutkimukset [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rosbash tutki opiskeluaikanaan Massachusetts Institute of Technologyssa myos lahetti-RNA :n toimintaa. Lahetti-RNA saatelee proteiinien synteesia soluissa DNA :ssa olevien ohjeiden mukaisesti. Tapaukset, joissa tama prosessi ei toimi normaalisti, on yhdistetty muun muassa Alzheimerin tautiin , joten talla tutkimuksella on oleellinen merkitys tamankaltaisten sairauksien ymmartamisessa ja hoidossa. [18] |

Palkinnot [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Rosbashille on myonnetty seuraavat palkinnot:

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

  1. Michael Rosbash Encyclopædia Britannica . 5.10.2017. Viitattu 24.11.2017.
  2. a b Life Sciences Faculty ? Michael Rosbash bio.brandeis.edu . Arkistoitu 16.10.2018. Viitattu 24.11.2017.
  3. Rosbach Awarded 2017 Nobel Prize in Physiology or Medicine Howard Hughesin laaketieteellinen instituutti. Viitattu 24.11.2017.
  4. The Drosophila Molecular Clock Model ? HHMI's BioInteractive www.hhmi.org . Arkistoitu 17.2.2013. Viitattu 24.11.2017.
  5. P. Reddy, W. A. Zehring, D. A. Wheeler, V. Pirrotta, C. Hadfield, J. C. Hall, M. Rosbash: Molecular analysis of the period locus in Drosophila melanogaster and identification of a transcript involved in biological rhythms. Cell , Lokakuu 1984, 38. vsk, nro 3, s. 701?710. PubMed: 6435882 . doi : 10.1016/0092-8674(84)90265-4 . Artikkelin verkkoversio .
  6. Brandeis Faculty Guide: Michael Rosbash Brandeis. Viitattu 24.11.2017.
  7. a b Nobel Prizes and Laureates: Press Release 2.10.2017. Nobelin saatio. Viitattu 24.11.2017.
  8. Americans win Nobel medicine prize for circadian rhythm work. The Times of Israel , 2.10.2017. Artikkelin verkkoversio .
  9. a b Cantor Alfred Rosbash Find a Grave . Viitattu 24.11.2017.
  10. Michael Rosbash Is A Nobel Prizewinner From Straight Outta The Borscht Belt forward.com . Viitattu 24.11.2017.
  11. a b c d e 2009 Neuroscience Prize: Michael Rosbash gruber.yale.edu . Viitattu 24.11.2017.
  12. Michael Rosbash: It's Time To Honor The Scientist Who Explained Our Body’s Clock Forward.com . Viitattu 24.11.2017.
  13. Autobiography of Michael Rosbach The Shaw Prize . Arkistoitu 2.10.2017. Viitattu 24.11.2017.
  14. Life Sciences Faculty ? Jeffrey Hall, Emeritus bio.brandeis.edu . Arkistoitu 4.10.2017. Viitattu 24.11.2017.
  15. Ravi Allada, Neal E. White, W. Venus So, Jeffrey C. Hall, Michael Rosbash: A Mutant Drosophila Homolog of Mammalian Clock Disrupts Circadian Rhythms and Transcription of period and timeless . Cell , 29.5.1998, 93. vsk, nro 5, s. 791?804. doi : 10.1016/S0092-8674(00)81440-3 . Artikkelin verkkoversio .
  16. J. E. Rutila, V. Suri, M. Le, W. V. So, M. Rosbash: CYCLE Is a Second bHLH-PAS Clock Protein Essential for Circadian Rhythmicity and Transcription of Drosophila period and timeless. Cell , 29.5.1998, 93. vsk, nro 5, s. 805?814. doi : 10.1016/S0092-8674(00)81441-5 . Artikkelin verkkoversio .
  17. R. Stanewsky, M. Kaneko, P. Emery, B. Beretta, K. Wager-Smith, S. A. Kay, M. Rosbash, J. C. Hall: The cry b Mutation Identifies Cryptochrome as a Circadian Photoreceptor in Drosophila. Cell , 25.11.1998, 95. vsk, nro 5, s. 681?682. doi : 10.1016/S0092-8674(00)81638-4 . Artikkelin verkkoversio .
  18. Michael Rosbash, PhD - HHMI.org hhmi.org . Arkistoitu 12.2.2013. Viitattu 24.11.2017.
  19. a b Society for Research on Biological Rhythms srbr.org . Arkistoitu 25.2.2010. Viitattu 24.11.2017.
  20. California Institute of Technology Distinguished Alumni Awards its.caltech.edu . Arkistoitu 18.7.2012. Viitattu 24.11.2017.
  21. The Louisa Gross Horwitz Prize for Biology or Biochemistry Columbia University Medical Center. Viitattu 24.11.2017.
  22. Rosbash awarded Massry for circadian rhythms work BraneisNOW . Viitattu 24.11.2017.
  23. All Gaidner Winners Gairdner Foundation. Viitattu 24.11.2017.
  24. Twelfth Annual Wiley Prize in Biomedical Sciences Awarded to Dr. Michael Young, Dr. Jeffrey Hall and Dr. Michael Rosbash Wiley. Viitattu 24.11.2017.