| Mette Frederiksenin II hallitus
|
|---|
Tanskan
kuningaskunnan hallitus
|
|
Virassa
|
 Mette Frederiksenin II hallitus 15. joulukuuta 2022.
|
| Valtionpaamies
|
Margareeta II
|
|---|
| Jasenet
|
|---|
| Hallituksen johtaja
|
Mette Frederiksen
|
|---|
| Hallituspuolueet
|
|
|---|
| Hallituksen asema
|
enemmistohallitus
|
|---|
| Oppositiopuolueet
|
|
|---|
| Historia
|
|---|
| Vaalit
|
2022
|
|---|
| Edellinen
|
Frederiksen I
|
|---|
Mette Frederiksenin II hallitus
on
Tanskan kuningaskunnan
79. hallitus. Frederiksenin II hallitus on pohjaltaan sinipunahallitus, johon kuuluvat
sosiaalidemokraatit
seka porvariblokkiin kuuluvat liberaali
Venstre
-puolue ja
moderaatit
. Hallituksen paaministeri
Mette Frederiksen
ilmoitti hallitussovun syntymisesta
14. joulukuuta
2022
43 paivan neuvottelujen paatteeksi. Hallituksen pohja on Tanskassa harvinainen: edellisen kerran Tanskassa on rakennettu oikeisto-vasemmisto-jaon ylittava hallitus vuonna 1993.
[1]
Frederiksenin II hallituksen ohjelma on kirjoitettu 60-sivuiseen asiakirjaan. Tarkeimpia uudistuksia ovat verouudistus, yleisten vapaapaivien vahentaminen, uudet ilmastotavoitteet, tuloperusteisen oppilasjaon poistaminen, koulutusuudistus, vastaanottokeskuksen perustaminen Euroopan ulkopuolelle, julkisen sektorin tyontekijoiden palkkojen nosto, elakejarjestelman uudistaminen seka kateisavustussopimuksesta luopuminen.
Frederiksenin II hallitus aikoo parantaa tyosuhdevahennysta niin, etta tyossa kayvat saavat helpotusta verotuksen tasoon. Hallitus aikoo myos lisata portaita nykyisen 750 000
Tanskan kruunu
n vuositulon ylapuolelle. Verohelpotusten kokonaiskustannukseksi on arvioitu 4 miljardia kruunua. Hallitus suunnittelee myos yhden yleisen vapaapaivan poistamista. Todennakoisesti kyseessa on Tanskassa vuodesta 1686 vietetty
suuri rukouspaiva
.
[2]
Hallitus aikoo nostaa julkisten sektorin tyontekijoiden palkkoja yhteensa kolmella miljardilla kruunulla. Tarvittavat palkat aiotaan saada kasaa irtisanomalla vastaava maara tyontekijoita. Kolmen miljardin saastot ohjataan kuntien ja alueiden hallintoon. Frederiksenin II hallitus aikoo uudistaa Arne
-elakejarjestelma
n niin, etta elakkeiden taso on jatkossa noin 15 000 kruunua kuukaudessa. Hallitus aikoo lyhentaa vanhuuselakkeelle paasya nykyisesta kuudesta vuodesta kolmeen. Hallitus aikoo myos perua kateisavustussopimuksen.
[2]
Frederiksenin II hallitus aikoo tehda Tanskasta ilmastoneutraalin vuoteen 2045 mennessa ja vahentaa Tanskan hiilidioksipaastoja 110 prosenttia.
Sosialistinen kansanpuolue
ja
Radikaali Venstre
jattivat hallitusneuvottelut, koska heidan mielestaan hallitus ei kykene ”kunnianhimoon ilmastopolitiikan alalla”. Hallitus aikoo ottaa kayttoon hiilidioksidiveron Tanskan maataloudessa seka lentoveron.
[2]
Frederiksenin II hallitus aikoo perua uudistuksen, jonka mukaan vanhempien tulot asetettiin eraaksi kriteeriksi oppilasvalinnassa Koopenhaminan paakaupunkiseudulla, Pohjois-Sjællandissa, Odensessa ja Aarhusissa. Venstre ja porvarillinen blokki arvostelivat aikanaan uudistusta rajusti. Jatkossa opiskelijat jaetaan matka-ajan mukaan. Hallitus suunnittelee koulutuksen uudistamista ja rahoituksen lisaamista ammatilliseen koulutukseen. Vastaavasti jopa puolet yliopistojen maisteriohjelmista lyhennetaan yksivuotisiksi.
[2]
Frederiksenin II hallitus on ottanut tavoitteekseen perustaa
vastaanottokeskus
Euroopan ulkopuolelle, joko Euroopan unionin toimesta tai yhteistyosopimusten puitteissa. Hallituksen tavoitteena on luoda uusi turvapaikkajarjestelma. Hallitus on ilmoittanut tekevansa mieluiten yhteistyossa joko Euroopan unionin tai muiden maiden kanssa, mutta hallituksella on valmius tehda sopimus myos kahdenvalisesti.
[2]
Frederiksenin kolmiapilahallituksesta on oletettu muodostuvan poliittinen tilkkutakki ja taman vuoksi hallituksen pitamista yhteistyokykyisena on pidetty historiallisesti vaikeana.
Venstre
-puolueen puheenjohtaja
Jakob Ellemann-Jensen
on myontanyt rikkoneensa vaalilupaukset, slla han lupasi ettei vie puoluettaan hallitukseen Frederiksenin kanssa. Myos sosiaalidemokraattien vasen siipi on epaillyt yhteistyon sujuvuutta.
Politikenin
toimittaja,
Helle Thorning-Schmidtin
entinen neuvonantaja
Noa Reddington
on arvioinut, etta lupausten rikkominen on edellytys eduskuntajarjestelman viemiseksi eteenpain. Han on huomauttanut, etta puolueet ovat yksimielisesti valttaneet vaalilupauksia vuodesta 2001 alkaen.
[4]
Avisen Danmarkin
poliittinen toimittaja
Casper Dall
on arvionut etta kolmiapilahallitus on vahva enemmistonsa vuoksi, eika tarvitse tukea muilta kansankarajapuolueilta. Frederiksenin edellista hallitusta on arvosteltu liian voimakkaasta toiminnasta ja uuden hallituksen on arvioitu lisaavan avoimuutta. Taman johdosta tullaan nakemaan enemman poliittisia erimielisyyksia ja hallituksen sisaisia vuotoja. Dall on kuvaillut kolmiapilahallitusta jarkiavioliitoksi, silla puolueiden on kyettava muodostamaan yhteisia kantoja.
[4]
Venstren strategisena neuvonantajana toiminut
Steffe Hjatelin
uskoo, etta hallitus voi osoittautua avoimemmaksi. Hjatelin uskoo, etta ilman ministeripaikkaa jaaneet haluavat ilmaista tyytymattomyyttaan ja keskustella enemman toimittajien kanssaa. Hjatelin arvioi, etta hallitusyhteistyo on erityisesti Venstrelle hankala useiden rikottujen lupausten vuoksi. Taman vuoksi tullaan nakemaan useita tilaisuuksia, jossa Ellemann-Jensen joutuu edustamaan luotettavana kumppanina Mette Frederiksenin rinnalla.
[4]
Hallituksessa ristiriitoja voi aiheuttaa kahden entisen vihollisen yhdistymisen lisaksi myos kahden entisen paaministerin, Mette Frederiksenin ja
Lars Løkke Rasmussenin
kohtaaminen. Løkke Rasmussen on myos Venstren entinen puheenjohtaja ja Ellemann-Jensenin entinen pomo. Hjatelin uskoo, etta Ellemann-Jensen ja Løkke Rasmussen ovat jakaneet selvasti omat politiikan alueensa.
[4]
|
|---|
| | 1800-luku
| |
|---|
| | 1900-luku
| |
|---|
| | 2000-luku
| |
|---|
|