Metrojupakka on vuonna 1981 ilmi tullut lahjusskandaali , johon liittyen metrotoimiston johtaja Unto Valtanen tuomittiin lahjusten ottamisesta Siemensilta Helsingin metron suunnittelun ja rakennuksen aikana. ^[1] Metro aloitti liikenteen 1. kesakuuta ja vihittiin virallisesti kayttoon 2. elokuuta 1982. ^[2]

Uudenmaan laaninhallitus antoi lokakuussa vuonna 1981 lausunnon, jonka mukaan Helsingin entinen kaupunginjohtaja Teuvo Aura , metrotoimiston johtaja Unto Valtanen ja metrotoimikunta olivat ylittaneet toimivaltansa ja laiminlyoneet velvollisuutensa metron rakentamiseen liittyvissa asioissa. ^[1] 9. elokuuta Helsingin kaupunginhallitus pidatti Valtasen heti virastaan.

Metron videolaitteet oli tilattu Siemensilta vastoin Helsingin ylipormestarin Raimo Ilaskiven toivomusta. Siemens jatti 26. elokuuta pyynnon saada perua videotarjous. Yhtion perustelujen mukaan paikkaansa pitamattomat syytokset ja vaitteet lahjonnasta olivat vahingoittaneet sen mainetta. ^[3]

Unto Valtanen pidatettiin epailtyna lahjusten vaatimisesta Siemensilta. Tammikuussa 1983 Helsingin kaupungin virallinen syyttaja, 1. kaupunginviskaali Jorma Uski aloitti poliisitutkinnat metrosotkuista. Helsingin kaupunginvaltuuston valiokunnan johtajan Harri Holkerin 15-henkisen ryhman tuli selvittaa, oliko metron rakentamisessa toimittu kaupungin edun vastaisesti ja mihin toimenpiteisiin kaupungin tulisi ryhtya. Valiokunnan toiminta kesti vuoden ajan. Metrotoimiston johtajan Unto Valtasen osalta ratkaisevaksi koko jutun kasittelyn aikana muodostui kysymys siita, oliko han virkamies vai tyosuhteessa Helsingin kaupunkiin. ^[1]

Oikeudenkaynnit [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]

Helmikuussa Helsingin kaupunginhallituksen 17 jasenta, muun muassa kaupunginjohtaja Raimo Ilaskivi, nelja metrotoimikunnan jasenta, Unto Valtanen, Teuvo Aura ja kaupungin rahoitusjohtaja Erkki Linturi , saivat syytteet virkavirheesta. Helsingin raastuvanoikeus , jonka istunto pidettiin saatytalossa , totesi, etta vuonna 1976 metrotoimikunta oli allekirjoittanut Strombergin ja Valmetin perustaman Metrovaunut-yhtion kanssa sopimuksen, joka koski kolmentoista kuusivaunuisen metrojunan valmistamista Suomessa. Kauppahinta oli 345 miljoonaa markkaa . Kauppa tehtiin metrotoimikunnan paatoksella ohi kaupunginvaltuuston ilman tarjouskilpailua, ja asiakirjat julistettiin salaisiksi. ^[3]

Oikeudenkayntisarjan lopputuloksena kaikki syytteet hylattiin. Metrotoimiston lahjusepailyt johtivat oikeuskansleri Kai Kortteen maarayksesta erilliseen oikeuskasittelyyn, jossa korkein oikeus totesi vuonna 1985 useiden henkiloiden syyllistyneen lahjusten ottoon. Vuonna 1987 metrotoimiston johtajan virasta pidatetty Unto Valtanen tuomittiin lahjusten ottamisesta Siemensilta yhdeksaksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen. Oikeus katsoi paatoksessaan Valtasen kaupungin virkamieheksi. Muiden kohdalla syytteet hylattiin vanhentuneina. ^[1]

Lahteet [ muokkaa | muokkaa wikitekstia ]